EU-jäsenmaat yhteisymmärrykseen tekoälyasetuksesta − mitä se käytännössä tarkoittaa?

EU:n televiestintäneuvostossa hyväksyttiin yleisnäkemys komission tekoälyasetusehdotuksesta 6.12.2022. EU-jäsenmaiden saavutettua yhteisymmärrys aiheesta neuvostossa, neuvottelut jatkuvat seuraavaksi Euroopan parlamentin kanssa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella keväällä 2023. Asetuksen lopullinen muoto saattaa vielä neuvotteluissa elää, mutta mistä tekoälyasetuksessa ylipäätään on kyse ja miten se vaikuttaa esimerkiksi suomalaisiin yrityksiin?

Tekoälyteknologiaa käytetään maailmassa koko ajan enemmän ja enemmän, mikä vaatii myös sen sääntelyn, eli yhteisten pelisääntöjen, kehittämistä. Mikäli sääntelyssä ja sen soveltamisessa onnistutaan, EU:lla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä sääntelyratkaisujen ja standardien kehityksessä ja käyttää tosiasiallista sääntelyvoimaansa myös kansainvälisesti. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun EU toimii kansainvälisenä suunnannäyttäjänä, sillä vastaava kehityskulku on toteutunut esimerkiksi tietosuojalainsäädännössä.

Tekoälyn sääntely määrittää keskeisesti tulevan investointiympäristön kehitystä. Onnistuneella sääntely-ympäristöllä on potentiaalia muun muassa selkeyttää yritysten toimintaympäristöä, parantaa EU:n kilpailuasemaa ja edistää datataloutta. Uutta sääntelyä tehtäessä on varmistettava, että uusia innovaatioita ei estetä liian vaikeaselkoisella tai tiukalla sääntelyllä tilanteissa, joissa se ei todellisuudessa ole tarpeen. 

EU:n tavoitteena on luoda tekoälyn käytölle yhteiset pelisäännöt

Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyn käyttö on turvallista kaikille yrityksille ja ihmisille. Ehdotus on uutta sääntelyä ja ensimmäinen tekoälyn oikeudellinen kehysehdotus maailmassa.

Asetusehdotuksessa kiellettäisiin tietyt haitalliset tekoälyn käyttötapaukset, kuten ihmisten sosiaalinen pisteytys tekoälyn avulla. Asetusehdotuksessa määriteltäisiin niin sanotut korkean riskin tekoälyjärjestelmät, joille asetettaisiin tiukennettuja vaatimuksia. Lisäksi asetuksessa säädettäisiin muun muassa tekoälyjärjestelmien markkinavalvonnasta sekä tekoälyn sääntelyn testiympäristöistä. Asetusta rikkoville tahoille voitaisiin määrätä enimmillään jopa kymmenien miljoonien eurojen sanktiomaksuja.

Sääntöpohjaista automaatiota ei tule sisällyttää tekoälyn määritelmään

Asetusehdotuksen yksi vaikeista kysymyksistä on ollut tekoälyn määrittely kattavasti lainsäädännöllisellä tasolla. Tekoälyä käytetään monilla eri tavoin ja monissa eri yhteyksissä. Tekoälyn yksiselitteinen määrittely on haastavaa. Lisähaasteita määrittelylle aiheuttaa tekniikan jatkuva kehittyminen.

Neuvotteluissa Suomelle on ollut tärkeää, että määritelmä kattaisi vain järjestelmät, joita voidaan aidosti pitää tekoälynä. Suomi pitää myönteisenä sitä, että neuvostossa hyväksytyssä asetusversiossa tekoälyn määritelmästä on suljettu pois niin sanottu sääntöpohjainen automaatio. Sääntöpohjainen automaatio tarkoittaa järjestelmiä, jotka soveltavat ihmisen määrittämiä sääntöjä ja ohjeita automaattisesti. Ne eivät käytä itsenäisesti harkintavaltaa tai muuta toimintalogiikkaansa.
Suomelle tekoälyn tarkkarajainen ja kapea määrittely on ollut tärkeää muun muassa siksi, jotta tiettyjen jo käytössä olevien automaattisen päätöksenteon järjestelmien käyttöä voidaan jatkaa normaalisti. 

Tavoite tekoälyn kapeasta määrittelystä tukee myös Suomessa parhaillaan meneillään olevaa työtä hallinnon automaattisen päätöksenteon yleislainsäädännön edistämiseksi. Suomessa viranomaiset hyödyntävät automaattista päätöksentekoa laajasti omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Traficom tekee vuosittain 7,3 miljoonaa ajoneuvoverotusta koskevaa maksuunpanopäätöstä automaattisen päätöksenteon avulla.

Yleiskäyttöisille tekoälyjärjestelmille asetettavien vaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia

Komission alkuperäiseen ehdotukseen on neuvoston käsittelyssä lisätty säännökset yleiskäyttöisistä tekoälyjärjestelmistä (general purpose AI systems). Yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää moniin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi kuvan- ja äänentunnistamiseen tai -tuottamiseen tai kielenkääntämiseen. Esimerkkinä viime viikkoinakin huomiota herättänyt OpenAI:n Chat GPT.

Yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien sääntely on nostanut esiin monia erilaisia näkökulmia. Järjestelmät voivat olla itsessään korkean riskin tekoälyjärjestelmä tai toimia osana sellaista, jolloin niihin voitaisiin soveltaa korkean riskin järjestelmille asetettavia vaatimuksia. Osa sidosryhmistä ei ole puolestaan pitänyt tarpeellisena yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien sääntelyä muun muassa siksi, että se laajentaa asetuksen soveltamisalaa tarpeettomasti ja johtaa mahdollisesti vaarattomien tekoälyjärjestelmien turhan järeään sääntelyyn.

Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että yleiskäyttöisille tekoälyjärjestelmille asetettavat vaatimukset ovat oikeasuhtaisia. Neuvostossa hyväksytyn asetustekstin mukaan mikro- ja pk-yritykset olisivat pääsääntöisesti vapautettuja yleiskäyttöisiä järjestelmiä koskevien vaatimusten noudattamisesta, mikä osaltaan varmistaisi sääntelyn oikeasuhtaisuutta.

Yhdeksi keinoksi varmistaa sääntelyn oikeasuhtaisuus on esitetty, että komissio sääntelisi erikseen yleiskäyttöisille tekoälyjärjestelmille asetettavista vaatimuksista myöhemmin annettavien täytäntöönpanosäädösten avulla. Täytäntöönpanosäädökset perustuisivat kyseisten järjestelmien sääntelyä koskevaan vaikutusten arviointiin. 

Tekoälyasetus vaikuttaa laajasti eurooppalaisiin yrityksiin − suomalaisyritysten kannattaa olla edelläkävijöitä myös sääntelyn ymmärryksessä

Tekoälyn merkittävimmät liiketoimintaa edistävät vaikutukset tulevat näkyviin osana laajempaa taloudellista, teknologista ja yhteiskunnallista muutosta – neljättä teollista vallankumousta. Tekoälypohjaista teknologiaa käytetään teknologiayritysten lisäksi yhä laajemmin myös tietotekniikkasektorin ulkopuolisissa yrityksissä ja datapohjainen arvonluonti lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia entisestään. Esimerkiksi teollisuudessa ennakoivassa huollossa tekoälyn ja datan hyödyt realisoituvat kustannustehokkuuden, joustavuuden ja turvallisuuden lisäämisenä. Tekoälyn käyttöönoton vauhdittamista ja yritysten digikyvykkyyksien kasvattamista erityisesti valmistavassa teollisuudessa on Suomessa pohdittu Tekoäly 4.0 –ohjelmassa.  

Suomella on korkeaa osaamistasoa niin ohjelmistokehityksessä kuin verkkoteknologioissa sekä pitkät perinteet ihmiskeskeisen tekoälyn edistämisestä. Näiden valmiuksien vuoksi suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet olla kokoaan suurempia ihmiskeskeisen tekoälyn edistämisessä.  

Muutoksen vauhdissa pysyminen edellyttää yrityksiltä kyvykkyyden ja kaukonäköisten investointien lisäksi kykyä ymmärtää muuttuvaa toimintakenttää. Tekoälyasetus tulee vaikuttamaan sekä yritysten nykyiseen toimintaympäristöön, mutta ennen kaikkea se luo kuvaa yritysten tulevaisuuden mahdollisuuksista − niiden yhteisten pelisääntöjen rajoissa. 

Johtava asiantuntija Maria Hauptmann ja asiantuntija Kristine Alanko
Kirjoittajat vastaavat työ- ja elinkeinoministeriössä tekoälyasetusehdotuksen Suomen kantojen valmistelusta ja kansallisesta koordinaatiosta.