Työpaikkoja on ajateltava oppimisympäristöinä

Työelämän pitkän aikavälin trendit näyttävät, että työpaikoilla ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja kannustavammaksi. Palkansaajien mielestä työpaikoilla suhtaudutaan suurelta osin myönteisesti kokeilemiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Viime syksyn työolobarometrin vastaajista jopa 84 prosenttia koki, että työpaikalla voi oppia uusia asioita ja 73 prosenttia arvioi, että työntekijöitä kannustetaan työpaikalla kokeilemaan uutta. Luvut ovat melko korkeita – ja hyvä niin – sillä valtaosa aikuisväestön osaamisen kehittämisestä ja oppimisesta tapahtuu työssä.

Oppiminen kietoutuu työhön, yhteiseen tekemiseen ja kehittämiseen

Työnantajien näkemyksiä osaamisen kehittämisestä selvitettiin TYÖ2030-ohjelman rahoittamassa MEADOW-tutkimuksessa vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa. Kyselyyn vastasi vähintään kymmenen henkilön työpaikkojen johtajia. Johto koki tärkeimmiksi osaamisen kehittämisen keinoiksi vertaisoppimisen työkaverilta toiselle, esihenkilöiden ja alaisten väliset kehityskeskustelut sekä osallistumisen toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Samojen työpaikkojen henkilöstö nosti oman osaamisensa kehittämisessä merkittävimmiksi vastaavia keinoja kuin heidän työnantajansakin: oppimisen työtä tekemällä ja työkavereilta, kehittämisen sekä oppimisen uusien tehtävien tai vastuiden kautta. Osaamista kehitetään muillakin tavoin, itsenäisesti opiskellen, koulutuksessa, verkostoissa ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa, mutta vastauksissa korostuu työn tekemiseen kietoutuvan oppimisen merkitys.

Miten saada kaikki mukaan?

Oppiminen jakautuu työpaikoilla hyvin epätasaisesti eri henkilöryhmien välillä. Korkeammin koulutetut oppivat ja saavat koulutusta työssään muita enemmän. Iäkkäämmät hakeutuvat oppimisen äärelle nuorempia vähemmän. Taustalla voivat vaikuttaa omat kokemukset oppimisesta, mutta myös työoloilla on valtava merkitys jatkuvalle oppimiselle. Esimerkiksi kiire työssä vaikeuttaa oppimista. Kiireen haitallisuus korostuu etenkin tehtävissä, joissa mahdollisuudet vaikuttaa työn tekemiseen, esimerkiksi työtahtiin, töiden jakamiseen, työtä koskeviin tavoitteisiin ja työaikoihin, ovat rajalliset.

Toisaalta esihenkilön kannustus ja tuki ovat tärkeitä etenkin niille, joiden oppimiskokemukset eivät ole pelkästään myönteisiä. Oppiminen, yhteistyö ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia työssä.

Jatkuva oppiminen on yksi työelämän kehittämisen kärki. Sen merkitys vain korostuu, kun mietitään, miten tuottavuus saadaan kasvuun ja digivihreä siirtymä tehtyä niin, että erilaiset työpaikat ja yksilöt pysyvät vauhdissa mukana.

Maija Lyly-Yrjänäinen, johtava asiantuntija