Hyppää sisältöön

Vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpano ei edellytä lakimuutoksia Suomessa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 29.11.2024 10.01
Tiedote

EU:n vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa selvittänyt kolmikantainen työryhmä on päättänyt työnsä. Työryhmän muistion mukaan täytäntöönpano ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Voimassa oleva lainsäädäntö täyttää direktiivin vaatimukset, ja työehtosopimustoimintaa tuetaan viranomaistoimin. Suomessa vähimmäispalkat perustuvat yksinomaan työehtosopimusjärjestelmään.

EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tavoitteena on turvata mahdollisuus riittävään vähimmäispalkkaan kaikkialla EU:ssa. Vähimmäispalkka voi olla joko lakisääteinen tai työehtosopimuksiin perustuva. Direktiivin lähtökohtana on kansallisten palkanmuodostusta koskevien rakenteiden ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittaminen. 

Direktiivi tuli voimaan marraskuussa 2022, ja jäsenvaltioilla on ollut kaksi vuotta aikaa panna se täytäntöön. 

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Työryhmä selvitti direktiivin velvoitteiden suhdetta Suomen lainsäädäntöön, työmarkkinajärjestelmään ja palkanmuodostusjärjestelmään. Lisäksi työryhmä on valmistellut direktiivin edellyttämän raportoinnin toteuttamista.

Suomessa vähimmäispalkka perustuu työehtosopimuksiin

Työryhmä toteaa muistiossaan, että jäsenvaltioilla on direktiivin täytäntöönpanossa laaja liikkumavara. Suomessa vähimmäispalkkojen määräytyminen perustuu yksinomaan työehtosopimusjärjestelmään. Työehtosopimuksiin perustuva vähimmäispalkkajärjestelmä on direktiivin näkökulmasta tehokkain keino palkkojen riittävyyden ja työehtojen parantamiseen sekä palkkaeriarvoisuuden vähentämiseen.  

Direktiivin täytäntöönpano ei työryhmän mukaan edellytä Suomessa lainsäädäntötoimia. Suomen on kuitenkin jatkossa raportoitava komissiolle työehtosopimusten kattavuusasteesta, alhaisimmista työehtosopimusten palkkatasoista ja työehtosopimusten piiriin kuulumattomien työntekijöiden palkkatasosta. 

Palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry ovat esittäneet vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpanoa koskevaan muistioon eriävän mielipiteensä. Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK jättivät muistioon täydentävän lausuman.

Lisätiedot:

johtava asiantuntija Seija Jalkanen, TEM, p. 0295 048 952
erityisasiantuntija Katariina Jämsén, TEM, p. 0295 047 143