Hyppää sisältöön

Ryhdin tekijät
Mitä yhteistä on miekkailusäännöillä ja tietomallien soveltamisella

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 1.3.2023 14.35

Ruusa Degerman työskentelee erityisasiantuntijana ympäristöministeriön Ryhti-tiimissä. Hän työskentelee tietomallipohjaisen alueidenkäytön suunnittelun ja kaavoituksen parissa. Ruusa kehittää alueidenkäytön tietoja ja uskoo, että yhtenäinen tietomalli helpottaa kaavoittajien työtä ja jättää sopivasti soveltamisvaraa. Tässä sarjassa tutustut Ryhdin tekijöihin!

Heippa, kuka olet?

Olen Ruusa Degerman, ja työskentelen ympäristöministeriössä erityisasiantuntijana rakennetun ympäristön osastolla, vuoden 2023 alussa aloittaneessa elinympäristöt-yksikössä.

Olen koulutukseltani maantieteilijä ja opiskelin sivuaineena muun muassa geoinformatiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua. Työurani olen tehnyt kaavoituksen ja alueidenkäytön suunnittelun parissa. Olen työskennellyt muun muassa Etelä-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskuksissa, Kempeleen kunnassa sekä konsulttipuolella. Olen kotoisin Oulusta.

Keitä tiimiisi kuuluu?

Ryhdissä lähimmät työparini ovat alueidenkäytön tietovarannon projektipäällikkö Seija Lonka Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) sekä yhteentoimivuuteen liittyen Anssi Hänninen ympäristöministeriössä.

Päivittäisessä työssäni toimin linkkinä Ryhti-hankkeen ja alueidenkäytön yksikön asiantuntijoiden välillä.

Mitä teet?

Teen 50 prosenttisesti Ryhti-hanketta ja loput yleistä alueidenkäytön kehittämiseen liittyvää työtä. Viime aikoina olen käytännössä työskennellyt lähes täyspäiväisesti kaavamääräyskokoelmatyön hankkeiden parissa. Näissä yhdistyvät tietomallipohjaisen kaavoituksen ja alueidenkäytön suunnittelu. Kehittämistyötä siis.

Ydin työssäni on pohtia, miten kaavamääräykset saadaan koneluettavaan muotoon, ja millainen kaavan esitystapa voisi tulevaisuudessa olla. Näitä asioita sitten ratkotaan tietomallin näkökulmasta yhdessä Syken kanssa.

Missä vaiheessa työ etenee?

Yleis- ja asemakaavojen kehittämisessä olemme loppusuoralla helmikuun loppupuolella ja maakuntakaavoissa huhtikuun loppuun mennessä. Kun saamme nämä työt loppuun, päästään testaamaan tietomallimuotoisten kaavojen tekemistä. Silloin saamme arvokasta tietoa siitä, miten ohjeistusta pitäisi kehittää. Jatkotyössä tarkoituksena on uudistaa ministeriön kaavamääräysoppaita, jotta ne olisivat kaavoittajien tukena tietomallipohjaisessa suunnittelussa.

2000-luvun alussa laadituissa oppaissa on myös muita sisällöllisiä uudistustarpeita, esimerkiksi tiettyjä teemoja, joita ei ole nykytarpeisiin nähden tarpeeksi huomioitu. Myös lainsäädännössä on tapahtunut muutoksia. Oppaita kehitetään siis tietomallinäkökulman ohella laajemminkin.

Millaiset tavoitteet sinulla on?

Missioni on helpottaa kaavoittajien käytännön työtä oikeasti, tietomallikaavoituksen avulla. Onnistumista voi mitata sitten, kun tietomallit otetaan käyttöön kaavoittajan suunnittelupöydällä.

Kempeleen kunnassa kaavasuunnittelijana osallistuin Kuntapilotti-hankkeeseen, jossa pohjustettiin tietomallipohjaista kaavoitusta. Näin kunnan näkökulmasta haasteet, mutta myös mahdollisuudet. Kuinka paljon voidaankaan saada säästöjä teknisessä työssä, kun ei tarvitse aineistoja hakea joka paikasta erikseen ja uudestaan. Sen sijaan aineistot voivat olla koottuna yhteen paikkaan, ja tieto voi kulkea organisaatioiden välillä helpommin.

Millaiset ovat tunnelmat?

Motivoituneet. Saan tehdä unelmatyötä ja olla joka päivä mielenkiintoisten asioiden kanssa tekemisissä. Työtä on paljon, ja kärsimättömänä luonteena toivoisin monien asioiden olevan jo valmiita. Välillä on tosin muistutettava itseään, että ollaan kuitenkin vasta aika alkuvaiheessa. Samaan aikaan on hienoa nähdä, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) toteutus etenee kuitenkin jo nyt hurjaa vauhtia. Erityisen innostavaa tässä on se, että olemme luomassa jotain aivan uutta.

Haluatko kertoa muita terveisiä?

Toivon, että meihin ollaan rohkeasti yhteydessä, jos huomataan haasteita tai kehitettävää. Mielellään kuulen näistä suoraan kentältä, avoimena vuoropuheluna. Pidetään yhteydenoton kynnys matalana.

Joskus huomaan ajateltavan, että valtakunnallinen, yhtenäinen tietomalli olisi jäykkä ja rajoittaisi kaavoittajien luovuutta. Näen sen vuorostaan kehikkona, jonka puitteissa kaavoittajat soveltavat työkalua. Olen harrastanut miekkailua, jossa vastaavasti on tietyt säännöt. Eri maissa on kuitenkin erilaiset koulukunnat. Sääntöjä sovelletaan eri tavoin, jolloin miekkailutyylitkin ovat hyvin erilaisia.

Näissä tietomalleissa pätee sama asia. Vaikka meillä tulee olemaan valtakunnallisesti yksi kaavatietomalli, jota hyödynnetään kaikkialla Suomessa, voi sitä käytännön työssä kuitenkin soveltaa eri tavoilla paikallisista lähtökohdista käsin.

Lisätiedot

Ruusa Degerman
​​​​​​​​​​​​​​erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 406