Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Näkökulma
Rakennetun ympäristön tiedon arvo syntyy jakamalla

Ympäristöministeriö
7.6.2021 9.11
Kolumni

Parempien ja uudenlaisten palvelujen tuottaminen on mahdollista vain, jos julkista tietoa avataan muille hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi.

Yhteiskuntamme digitalisoituu vauhdilla. Myös rakennettua ympäristöä koskeva tiedonhallinta on uudistumassa. Usein sanotaan, että tieto on uusi kulta ja huolestutaan siitä, kuka tiedon omistaa. Selvää on kuitenkin, että parempien palvelujen tuottaminen on mahdollista vain, kun hyödynnämme parhaita mahdollisia tietolähteitä ja avaamme julkiset viranomaistiedot kaikkien käyttöön.

Elämme kaikki keskellä rakennetun ympäristön tietoa. Asumme rakennuksissa, myymme niitä ja rakennamme uusia. Kaavoitus ohjaa sitä, onko asumishaaveemme mahdollinen. Asukkaana haluamme tietää, minkälaisia muutoksia tulevaisuus voi tuoda elinympäristöömme, ja miten niihin voi vaikuttaa.

Näihin tarpeisiimme tietoa tuottavat ja hyödyntävät yksityiset toimijat, kuten arkkitehdit, rakennuttajat, suunnittelijat, luottolaitokset ja myös rakennuksen omistajat. Yritykset ja julkishallinto tarjoavat palveluita eri elämäntilanteisiin. Voimme hakea rakennuslupaa, arkkitehti suunnittelee rakennuksemme, olemme kiinteistönvälittäjien, luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Käytämme erilaisia sovelluksia ja alustoja, joissa on rakennetun ympäristön tietoa. Usein palveluntarjoajat toimivat valtakunnallisesti ja käyttävät valtakunnallista tietoa – jos sitä on saatavilla. 

Tietoa syntyy julkisen hallinnon palveluissa ja päätöksissä. Sitä hyödynnetään monipuolisesti kaavoituksesta verotukseen ja pelastustoimesta tilastointiin. Alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen vaiheissa, ennen ja jälkeen lakisääteisten prosessien, syntyy kunnissa tietoa, jota käytetään valtakunnallisesti. Rakennetun ympäristön tiedonhallinta muodostuu usean erilaisen toimijan panostuksesta. 

Kuka sitten omistaa tämän tiedon? Kuka vastaa sen oikeellisuudesta ja ylläpidosta? 

Rakennetun ympäristön viranomaistiedot syntyvät tietyissä organisaatioissa, mutta ovat meidän kaikkien yhteistä pääomaa. Nämä tiedot ovat perustuslain mukaan lähtökohtaisesti julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Ihmisillä, yrityksillä ja viranomaisilla on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta, huolimatta siitä, missä muodossa se on tallennettu. 

Tiedon omistusoikeuden käsite soveltuu huonosti viranomaisen tietoon. Viranomainen ei voi rajoittaa julkisuusperiaatetta vedoten siihen, että se omistaisi jonkin tiedon. Julkisuuslain mukaan tiedon saaminen viranomaisen asiakirjasta on maksutonta, ellei asiakirjan esille hakeminen aiheuttaa erityisiä kustannuksia. Tiedolla on arvoa, vaikka maksusäännökset rajoittavat, miten sen avulla voi ansaita.

Tiedon omistajuutta tärkeämpi kysymys on, miten edistämme julkisuusperiaatetta: Miten tieto saadaan tehokkaaseen käyttöön? Miten puramme tiedon hyödyntämisen esteitä? Miten rakennetun ympäristön tietoa ja tietopyyntöjä käsitellään yhtenäisin periaattein ja varmistetaan, että jokainen saa tarvitsemansa tiedon? 

Viranomaistoiminnan digitalisoituminen lisää koneluettavan tiedon määrää. Tiedon arvo nousee, kun se on tehokkaasti hyödynnettävissä. Arvo syntyy sen yhdisteltävyydestä, minkä vuoksi tiedot kannattaa koota saataville yhteisiin valtakunnallisiin tietovarantoihin, yhteensopivassa muodossa. Luonnollisesti saatavuudessa on huomioitava tietoturvallisuus.

Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan muutos ja tiedon saatavuus tulee hyödyttämään ennen kaikkea käyttäjiä – ihmisiä, joita varten muutosta tehdään. Edelleen rakennamme, remontoimme, haaveilemme uusista kodeista ja haluamme vaikuttaa elinympäristömme muutoksiin.

Jatkossa ihmisten eri elämäntilanteisiin liittyvät julkiset ja yksityiset palvelut ovat parempia. Tämä on mahdollista, jos vain viranomaiset jakavat julkiset tietonsa muille hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi. Tiedon lisäarvo syntyy jakamalla ja käyttämällä. 

Kirjoitus on julkaistu Rakennuslehdessä 4.6.2021. 

Kirjoittaja

Juhana Rautiainen on diplomi-insinööri ja ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa. Ryhti-hankkeessa rakennetun ympäristön suunnitelma- ja rakennuslupatiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa.
     Juhana Rautiainen
     ohjelmapäällikkö
     ympäristöministeriö
     [email protected]

   
Näkökulma – ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia
Sivun alkuun