Pääministeri Kyösti Kallion IV hallituksen ohjelma
Kallion ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 7.10.1936.
Hallitus ryhtyy jatkamaan sitä rakennustyötä, jota sen edeltäjät ovat valtakuntamme hyväksi tehneet. Käsi kädessä kansan valitseman eduskunnan kanssa hallitus tahtoo käydä turvaamaan ja lujittamaan kansanvaltaista valtio- ja yhteiskuntajärjestystämme.
Ulkopolitiikassaan hallitus tulee tähänastisia, eduskunnan viime joulukuussa yksimielisesti omaksumia suuntaviivoja seuraten määrätietoisesti jatkamaan rauhan ja puolueettomuuden politiikkaa sekä ylläpitämään ja vahvistamaan ystävällisiä suhteita kaikkiin ulkovaltoihin.
Hallitus tulee työskentelemään puolustuslaitoksemme lujittamiseksi. Se tulee selvittämään, millä tavalla puolustuslaitoksen perushankinnat voitaisiin toteuttaa kansantaloudellisesti edullisimmin ja siten, että niiden aiheuttamat kustannukset eivät muodostuisi kohtuuttoman raskaiksi.
Edellinen hallitus, jolla useiden vuosien aikana nousevien suhdanteitten vallitessa on ollut tilaisuus suunnitella suuria yhteiskunnallisia uudistuksia, on jättänyt toimeensa astuvalle hallitukselle velvoittavan perinnön. Ensi vuoden alusta tulevat voimaan uudet huoltolait, jotka vaativat valtiolta ja kunnilta lisääntyviä uhrauksia. Eduskunnassa on juuri hyväksytty yli vaalien äänestetty asutuslaki, jonka toivotaan nykyistä tehokkaammin edistävän tämän suuren yhteiskunnallisen tehtävän toteuttamista. Siihen hallitus tulee kohdistamaan erityistä huolenpitoa. Samoin tulee hallitus tekemään parhaansa niiden kansanvakuutuslakien aikaansaamiseksi, jotka ovat eduskunnan käsiteltävinä ja joita on kauan kaivattu.
Hallitus katsoo velvollisuudekseen tarkoin valvoa laillisen järjestyksen ja yhteiskuntarauhan ylläpitämistä. Hallitus tulee päättävästi torjumaan kaiken yhteiskunnanvastaisen toiminnan, tulkoon se miltä suunnalta tahansa. Poliittista kiihoitusta ei kouluissa voida sallia. Epänormaalisen ajan kansalaisvapauksia rajoittavaa poikkeuslainsäädäntöä ei hallitus tule jatkamaan, elleivät olosuhteet ja järjestyksen ylläpito sitä vaadi. Elinkeinoelämän kaikinpuolista edelleen kehittämistä hallitus tulee tukemaan. Maan talouspolitiikkaa pyrkii hallitus jatkuvasti ohjaamaan säännöstelystä, valuutta- ja muista rajoituksista mahdollisimman vapaaseen suuntaan.
Hallitus, jonka sydäntä lähellä on maamme pääelinkeinon, maatalouden, menestys, pyrkii sopivin toimenpitein siihen, että maataloustuotteille on vakiinnutettava niiden tuotantokustannuksia vastaava hintataso. Hallituksen tarkoituksena on edelleen toimia maatalouden luotonsaannin helpottamiseksi, pienviljelijäin uudisraivaustoiminnan tukemiseksi, vaikeuksiin joutuneiden viljelijäin korkorasituksen huojentamiseksi, nykyistä epäedullisemmilla ehdoilla annettujen maanparannuslainojen ehtojen lieventämiseksi sekä uudessa asutuslaissa säädetyn 3 %:n koron ulottamiseksi myöskin entisten asutuslakien nojalla muodostettujen asutustilallisten asutuslainoihin. Maataloudelle sekä maan tuotantoelämälle yleensäkin tärkeää metsätalouden kehittämistä tulee hallitus vaalimaan.
Kansalaisten verorasitusta, mikäli valtiontalous sen sallii, pyrkii hallitus huojentamaan. Tulliverotuksen vähävaraiselle väestölle aiheuttamaa rasitusta lievennettäessä tulee hallitus pitämään huolta siitä, että maataloudelle samoin kuin muillekin maan taloudellisen kehityksen kannalta tärkeälle tuotannolliselle toiminnalle annetaan tarpeellinen suoja. Sitä mukaa kuin maan talouselämä sallii ja valtion toimenpitein on mahdollista, pyrkii hallitus edistämään vähävaraisten kansankerrosten elintason kohottamista, kiinnittäen tällöin huomionsa työväestön palkkatason korottamiseen ja asunto-olojen parantamiseen sekä vähävaraisten lapsirikkaiden perheiden aseman helpottamiseen.
Rajaseutujen taloudellisen ja sivistyksellisen nousun hyväksi tulee hallitus työskentelemään.
Hallitus tulee lähinnä yliopiston konsistorin ehdotuksen pohjalla valmistamaan esityksen valtionyliopiston suomalaistamisesta.
Hallituksen läheisimpään työohjelmaan tulevat sitä paitsi kuulumaan:
- työolojen huolellinen seuraaminen ja työttömyyden varalta pitempiaikaisen työnhankintaohjelman valmistaminen pitäen silmällä etupäässä tuottavien töiden järjestämistä;
- maaseutuolojen kehittämisen kannalta tärkeiden kulkuyhteyksien parantaminen sekä kunnan ja kyläteiden rakentamisen ja kunnossapidon entistä tehokkaampi avustaminen;
- virasto-olojen yksinkertaistaminen ottaen huomioon myös nykyaikaisten liikemenetelmien antamia kokemuksia; sekä
- koululaitoksen uudistaminen käytännöllisen elämän tarpeita vastaavaksi ja kansansivistystyön kehittäminen.
Hallitus toivoo, että eduskunta, maan virkamiehistö ja muut kansalaiset tukevat hallituksen edellä mainittujen suuntaviivojen mukaista työtä isänmaan hyväksi. Tässä toivossa hallitus ryhtyy vastuunalaiseen tehtäväänsä.