Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri V.J. Sukselaisen hallituksen ohjelma 2.9.1957

Maamme taloudellinen tilanne on nykyisin monessa suhteessa huolestuttava. Ensi talvikautena uhkaa maata viimetalvista laajempi työttömyys. Edellytykset sen torjumiseksi julkisin varoin järjestettävin työttömyystöin ovat kuitenkin entistä huonommat. Tuotannon kasvu on useilla aloilla huomattavasti hidastunut. Valtion tulojen ja menojen suhdetta ei ole vieläkään onnistuttu riittävästi parantamaan. Nykyisessä kehitysvaiheessa tarvitaan välttämättä talouspoliittista toimintaohjelmaa, jonka avulla työllisyyttä voidaan yleisin talouspoliittisin toimenpitein tehokkaasti elvyttää ilman että maa joutuu inflatorisen kehityksen kouriin. Poliittisten edellytysten luomiseksi tälläisen tasapainoisen pyrkimyksen toteuttamiselle on ollut välttämätöntä lisätä hallituksen yhteistoimintamahdollisuuksia talouspoliittisten keskusjärjestöjen kanssa ja samalla laajentaa hallituksen parlamentaarista pohjaa. Hallitus on vakuuttunut siitä, että maamme taloutta ja yhteiskuntaamme rasittavat vaikeat tasapainohäiriöt voidaan hallitusti ja suunnitelmallisesti poistaa vain kansamme laajojen, väkivaltaisten väestökerrosten hallitusta kohtaan osoittaman luottamuksen ja tuen turvin. Jatkaen edeltäjänsä noudattamaa ulkopolitiikkaa hallitus tulee horjumatta toimimaan maamme solmimien valtiosopimusten pohjalla, edistämään yhteisymmärrystä erityisesti Suomen kansan ja sen naapurikansojen välillä sekä lujittamaan rauhan säilyttämisen edellytyksiä.

Sisäpolitiikassa hallitus edistää eri väestöryhmien keskinäistä yhteistyötä, ymmärtämystä ja sovinnollisuutta. Hallitus ei hyväksy vanhoillisten piirien pyrkimystä ja sovinnollisuutta. hallitus ei hyväksy vahingollisten piirien pyrkimystä sosiaalisen turvallisuuden kaventamiseksi ja pyrkii siihen, että erityisesti köyhimmät väestöpiirit voivat tuntea elämänsä sosiaalisesti turvatuksi siitä huolimatta, että talouselämän tervehdyttäminen edellyttää kansalaisilta uhrauksia ja pidättyvyyttä nykyhetken etuvaatimuksissa.

Talouspolitiikassa hallitus pitää erityisen tärkeänä tavoitteena tuotannon ja työllisyyden elvyttämistä kaikilla elinkelpoisilla aloilla sellaisin talouspoliittisin keinoin, jotka eivät järkytä kansantalouden tasapainoa, vaan vahvistavat rahan arvon vakaana säilymisen edellytyksiä.

Valtion talouden hoidossa on päästävä siihen, että valtio kykenee nopeasti suorittamaan rästissä olevat menonsa ja että laillinen tila valtion talouden hoidossa siten palautuu. Ensi vuoden tulo- ja menoarviossa pyritään luomaan edellytykset paitsi tulojen ja menojen tasapainolle myös verorasituksen alentamiselle. Menojen supistamisessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että työllisyystöiden järjestelyssä noudatetaan, asiantuntijoita apuna käyttäen, entistä suurempia taloudellista ja teknillistä tarkoituksenmukaisuutta. Valtion oma lainananto järjestetään myös uudelleen suorittamalla lainojen myöntämisessä keskitystä sekä tarkistamalla lainojen korkoja, kuoletusaikoja ja muita lainaehtoja. Virkamiesmenojen kasvua rajoitetaan jarruttamalla erityisesti uusien tilapäisten viranhaltijoiden ottamista valtion palvelukseen sekä virastotyötä rationalisoimalla. Kaikki muutkin kohtuulliset mahdollisuudet valtion menojen supistamiseksi ja niiden kasvun hillitsemiseksi tutkitaan. Veronalennukset suunnataan ensisijaisesti tuotantoelämän kilpailukyvyn lisäämiseen ja säästämisen elvyttämiseen. Liikevaihtoverojärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan tarkistettavaksi siten, että se rasittaisi tuotantoa entistä vähemmän ja että keskimääräistä veroprosenttia voitaisiin alentaa.

Vaikka palkoista ja muista työehdoista sopiminen kuuluu työmarkkinajärjestöille, hallitus tulee huolellisesti seuraamaan kehitystä työmarkkinoilla, edistämään työrauhan säilymistä sekä myötävaikuttamaan siihen, että työntekijät ja toimihenkilökunta saavat solmituissa työehtosopimuksissa sovitun palkkapoliittisen linjan mukaisesti elinkustannusten vaihteluita tasoittavan indeksijärjestelmän ohella tuotannon tuloksista kuuluvan oikeudenmukaisen osan. Valtion palveluksessa oleviin viran- ja toimenhaltijaryhmiin sovelletaan palkkapolitiikkaa, joka säilyttää niiden ja muiden työnantajien palveluksessa olevien palkansaajaryhmien väliset palkkasuhteet.

Hallituksen tavoitteena on hintatason vakaana pitäminen ja erityisesti kaiken hintakeinottelun estäminen. Tällöin hallitus turvautuu ensisijaisesti yleisen talouspolitiikan ja finanssipolitiikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hallitus edellyttää, että Suomen Pankki harjottaa hintatason vakaisuutta ja tuotannollisen toiminnan laajentamista tukevaa rahapolitiikkaa.

Mahdollisimman vakaan maataloustuotteiden hintatason ja muihin ammatteihin verrattuna oikeudenmukaisen tulotason turvaamiseksi maataloudessa ryhdytään valmisteluihin maataloustuotantolainsäädännön kehittämiseksi nykyisen lain voimassaolon päätyttyä sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin tyydyttää sekä koko kansantalouden että pienviljelysvaltaisen maataloutemme tarpeita. Viime maaliskuussa sovittu, eduskunnan periaatteessa hyväksymä muutos nykyiseen maataloustulolakiin sen jäljellä olevaksi ajaksi toteutetaan.

Yhteistoiminnassa valuuttapolitiikkaa hoitavien viranomaisten kanssa vapautetaan ulkomaankauppa säännöstelystä säädetyn vapauttamislain pohjalla ja siten tehostetaan kilpailuolosuhteita maamme markkinoilla. Tuonnin vapauttamisen aiheuttamien mukautumisvaikeuksien helpottamiseksi pyritään tuotannon kilpailukykyä mm. vero- ja tullipolitiikan avulla vahvistamaan sekä helpottamaan tuotantovoimien mahdollista uudelleensuuntautumista.

Sen lisäksi että hallitus haluaa nykytilanteessa elvyttää tuotantoa ja työllisyyttä ja siten edistää nykyisen tuotantokoneiston täystehoista käyttöön ottoa, hallitus työskentelee tulevaisuutta silmällä pitäen tuotannon edelleen laajentamiseksi ja siten työpaikkojen varaamiseksi työmarkkinoille tuleville uusille ikäluokille. Maatalouden, erityisesti pienviljelystilojen elinkelpoisuutta ja kannattavuutta pyritään vahvistamaan ja maatalouspolitiikkaa siten ohjaamaan, että viljan viljely lisääntyisi erityisesti siihen sopivilla maamme alueilla ja että pienviljelijäväestö varsinkin itä- ja pohjois-Suomessa voisi nykyistä suuremmassa määrin omistautua karjataloustuotannon harjoittamiseen ilman että se johtaa kohtuuttoman suureen karjataloustuotteiden vientitarpeeseen. Asutustoiminta saatetaan normaaliajan kannalle hyväksymällä kiireellisesti eduskunnassa keskeneräisenä oleva maankäyttölaki samanaikaisesti asuntolainalain hyväksymisen kanssa. Maatalouden perusluottokysymys pyritään saattamaan tyydyttävään ratkaisuun.

Hallitus myötävaikuttaa siihen, että niin valtiovalta kuin yksityinen elinkeinoelämä ryhtyvät tehokkaasti toimimaan pienpuun käytön lisäämiseksi teollisiin tarkoituksiin ja polttoaineena.

Erityistä huomiota hallitus omistaa maamme teollistamiseen tähtäävän talouspolitiikan sellaiseen muotoiluun, että teollistaminen tapahtuu taloudellisesti ja sosiaalisesti terveellä ja tasapainoisella tavalla. Samalla kun jo olemassa olevien teollisten yritysten kilpailukykyä vahvistetaan, laaditaan erityisesti pohjois-, itä- ja keski-Suomen vajaatyöllisyysalueisiin kohdistuva, uuden yritteliäisyyden syntymistä edistävä, erilaisiin verohelpotuksiin rakentuva teollistamisohjelma. Yritystoiminnan yleiseen laajentamiseen ja etenkin perusinvestointeihin, kuten voimatalouden ja liikenneolojen kehittämiseen tarvittavien pääomien hankkimiseksi pyritään säästämistoimintaa voimakkaasti elvyttämään sekä tehostetusti tutkimaan mahdollisuuksia ulkomaisten luottojen saamiseksi.

Pyrkiessään toteuttamaan edellä mainitut tavoitteensa hallitus vetoaa kaikkiin kansamme taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä tukeviin piireihin toivoen, että kaikki rakentavat voimat antavat hallituksen koko kansamme ja erityisesti sen vähävaraisten väestöpiirien parasta tarkoittaville pyrkimyksille ymmärtämyksensä ja aktiivien tukensa.

Sivun alkuun