Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministeri Kalevi Sorsan IV hallituksen ohjelma 11.5.1983

Ulkopolitiikka

Kansainvälisissä suhteissa hallitus jatkaa presidenttien J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen johdolla vakiinnutetun ja Suomen kansan perusetuja vastaavan politiikan toteuttamista. Hallitus kehittää ystävyys-, yhteistoiminta- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvia, luottamuksellisia ja molemminpuolin hyödyllisiä naapuruussuhteita Neuvostoliiton kanssa.

Perinteistä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa kehitetään eri aloilla edelleen. Hallitus toimii jatkossakin Pohjolan pitämiseksi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella. Hallitus toteuttaa rauhan lujittamiseen tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa, ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkiin valtioihin sekä edistää rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä.

Suomi antaa täyden tukensa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärille ja periaatteille sekä osallistuu ponnisteluihin YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Suomi toimii edelleen aktiivisesti liennytyskehityksen ja aseidenriisunnan edistämiseksi sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökehityksen vahvistamiseksi Helsingin päätösasiakirjan pohjalta.

Kehitysyhteistyöpolitiikassaan Suomi tähtää YK:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseen ja tukee pyrkimystä uuden kansainvälisen talousjärjestyksen toteuttamiseksi. Hallitus kehittää Suomen ulkomaankauppapolitiikkaa maan taloudellisten etujen sekä ulkopoliittisen linjan mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota viennin monipuolistamiseen ja ulkomaankaupan tasapainon säilyttämiseen. Kaupallis- taloudellista yhteistoimintaa Neuvostoliiton kanssa lujitetaan pitäen lähtökohtana viime vuosina saavutettua kauppavaihdon korkeaa tasoa ja käyttäen hyväksi pitkän ajanjakson ohjelman tarjoamat mahdollisuudet.

Yleinen talouspolitiikka

Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on inflaation tuntuva hidastaminen sekä työttömyyden supistaminen ottaen huomioon noudatetun talouspolitiikan myönteiset saavutukset. Kahden viime vuoden aikana taloutta on elvytetty merkittävästi julkisen vallan toimin. Julkisen sektorin mahdollisuudet elvyttävään talouspolitiikkaan ovat valtiontalouden heikentyneen tasapainon vuoksi kuitenkin olennaisesti vähentyneet. Tulevina vuosina viennin merkitys kansantalouden kasvun ja työllisyyden turvaamisen kannalta korostuu entisestään. Tästä syystä hallituksen Talouspolitiikan keskeinen tavoite on kilpailukykyisen tuotannon kehittäminen ja tuotannollisten investointien ylläpitäminen työllisyyttä parantaen. Inflaation hillitseminen ja kilpailukyvyn turvaaminen

Kilpailukyvyn turvaamiseksi on välttämätöntä, että hinta- ja kustannustason nousua pystytään olennaisesti alentamaan nykyisestä.

Hallituksen tavoitteena on yhteistyössä työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa rajoittaa kuluttajahintojen nousu vuoden 1984 aikana enintään kuuteen prosenttiin. Hallitus ryhtyy neuvotteluihin sellaisten tuloratkaisujen aikaansaamiseksi, että tämä tavoite voidaan saavuttaa, ja samalla turvata ostovoiman myönteinen kehitys.

Julkisen vallan maksu- ja tariffipolitiikalla tuetaan inflaation hidastamista. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin inflaatiopaineita ylläpitävien sidonnaisuuksien rajoittamiseksi ja poistamiseksi. Kilpailupolitiikkaa tehostetaan. Samoin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tuotannontekijöiden liikkuvuuden lisäämiseksi. Hallitus jatkaa suhdannepoliittisen lainsäädännön kehittämistä. Yritystoiminnan edellytysten parantaminen

Yritystenomarahoitusmahdollisuuksia parantamalla ja yritysverotusta kehittämällä luodaan edellytyksiä yritysten rahoitusrakenteen vahvistamiselle ja kannustetaan investointeja uusille ja myös riskialttiille aloille.

Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan PKT-neuvottelukunnan esitysten pohjalta pyrkien byrokratian keventämiseen, verotuksen yksinkertaistamiseen, koulutustoiminnan ja yritysten kehittämispalvelujen tehostamiseen sekä valtion erityisrahoituksen kehittämiseen erityisesti toimintaansa aloittavien ja tuotteistoaan uudistavien yritysten osalta.

Investointirahastoa kehitetään Etelä-Suomen PKT-yritysten toimintaa tukevaksi ja samalla Kehitysaluerahaston toimintaedellytykset turvataan. On edelleen kehitettävä säännöstöä, jonka perusteella kohtuuttomiksi katsottavat sopimusehdot estetään elinkeinonharjoittajien välillä.

Valtiontalous

Hallitus parantaa valtiontalouden tasapainoa elvytyspoliittisen tilan luomiseksi seuraavaa matalasuhdannetta varten. Valtion lainanottoa supistetaan kuluvan vuoden tasosta vuosina 1984 ja 1985. Tämä toteutetaan ensisijaisesti tiukan menopolitiikan avulla, jotta vero-, maksu- ja tariffipolitiikalla voidaan tukea inflaation hidastumista. Hallituksen välttämättöminä pitämät voimavarojen lisäykset eräillä tehtäväalueilla toteutetaan kohdentamalla valtion menoja uudelleen. Hallitus neuvottelee kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa kuntien menojen ja valtionosuuksien kasvun hillitsemisestä sekä kuntien maksu- ja tariffipolitiikasta.

Veropolitiikka

Veropolitiikalla tuetaan työllisyyttä ja inflaation torjuntaa. Veroasteen nousu rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi niin, että se ei saa kohota yli prosenttiyksikön vuoteen 1986 mennessä. Tulo- ja varallisuusverotuksessa suoritetaan inflaatiotarkistukset ja liikevaihtoverotusta uudistetaan. Verotusta kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden aseman parantamiseen. Verotusta yksinkertaistetaan. Veronmaksajien oikeusturvaa parannetaan ja verorikollisuus ehkäistään. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen nousu pyritään estämään. Hallitus asettaa seuraavat tavoitteet toiminnalleen tämän vaalikauden aikana. Toimenpiteiden ajoittaminen ja mitoitus päätetään valtiontalouden mahdollisuuksien ja suhdannekehityksen perusteella.

Työttömyys

 Hallitus tehostaa työllisyys- ja työvoimapolitiikkaa pyrkien ensisijaisesti luomaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Hallitus antaa esityksen työllisyyslaiksi. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan erityisohjelma, jossa ennakolta ehkäisevien toimenpiteiden tehostamisen lisäksi käytetään tarkoituksenmukaisia työllistämistukimuotoja, mukaan lukien suora työllistämistuki. Tavoitteena on, että ensivaiheessa katkaistaan työttömyys alle 25-vuotiaiden osalta korkeintaan vuoteen ja tätä vanhempien kohdalta kahteen vuoteen.

Nuorten yhteiskuntatakuukokeilusta saatujen kokemusten perusteella kehitetään toimenpiteitä, joilla nuoria ohjataan koulutukseen, työharjoitteluun ja työhön. Tavoitteena on, että alle 20-vuotias nuori ei joudu työttömäksi. Ikääntyneiden työmarkkina-aseman turvaamiseksi kehitetään joustavia varhaiseläkejärjestelmiä, jotka asteittain korvaisivat nykyisen työttömyyseläkejärjestelmän.

Alueellisia työttömyyseroja supistetaan. Maaseudun työpaikkakokeilua kehitetään saatujen kokemusten mukaan. Työvoimapalveluja parannetaan lisäämällä erityisesti suurten työmarkkina-alueiden työvoimatoimistojen henkilöstöä ja kehittämällä hallintoa ja työmenetelmiä. Samalla kiinnitetään huomiota palvelujen saatavuuteen ruotsinkielellä. Työllisyyskoulutusta sekä oppisopimus- ja koulutussopimusjärjestelmiä kehitetään. Kehitetään aikuiskoulutuksen opintososiaalista tukijärjestelmää sekä edistetään ammatillista uudelleenkoulutusta. Selvitetään mahdollisuudet erityistuen maksamiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle.

Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvitetään työajan lyhentämisen ja joustavien työaikojen tarjoamia mahdollisuuksia työllisyyden parantamiseksi.

Vapaaehtoisen osa-aikatyön tarjontaa lisätään ja järjestetään osa-aikatyön sosiaaliturva.

Tilapäisin työllistämistoimin työllistettyjen vakinaistamista jatketaan niiltä osin kuin heidän hoitamansa tehtävät ovat luonteeltaan pysyviä.

Sosiaalipolitiikka

 Hallitus pitää huolen siitä, että saavutettu sosiaaliturvan yleistaso voidaan säilyttää. Taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa sosiaaliturvaa kehitetään edelleen ottaen erityisesti huomioon vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten aseman parantamisen. Kehittämistyön painopiste kohdistetaan lapsiperheisiin. Niinikään työttömien, vammaisten, rintamaveteraanien sekä vanhusten ja pitkäaikaisesti sairaiden sosiaaliturvassa olevia puutteita poistetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluja lisätään edelleen nykyinen kehittämislinja säilyttäen. Työelämän lainsäädäntöä kehitetään siten, että työntekijöiden turvallisuutta, tasa-arvoa ja osallistumismahdollisuuksia lisätään. Niinikään kehitetään Maatalousyrittäjien vuosiloma-, viikkovapaa- ja sijaisapujärjestelmää.

Lapsiperheet

Lapsilisien maksukautta jatketaan asteittain siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tässä yhteydessä selvitetään lapsilisän, opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovittaminen. Pienten lasten hoidon järjestämisen helpottamiseksi ja perheiden valinnanvapauden turvaamiseksi hallitus pidentää asteittain vanhempainrahan maksukautta, kehittää edelleen sekä päiväkoti- että perhepäivähoitoa sekä laajentaa ja kehittää lakisääteistä hoitotukijärjestelmää. Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitotukea parannetaan.

Sosiaalivakuutus

Hallitus antaa ensi tilassa esityksen työttömyysajan toimeentuloturvajärjestelmän uudistamisesta. Niinikään hallitus antaa esityksen joustavan eläkkeellesiirtymisen toteuttamiseksi siten, että uudistukseen sisältyvät liukuva eläkeikä, osaeläke ja ammatillinen varhaiseläke. Selvitetään mahdollisuudet luoda perustoimeentulojärjestelmä.

Hallitus antaa heti tarvittavien selvitysten valmistuttua esityksen kansaneläkeuudistuksen IIa-vaiheen toteuttamisesta aiheutuneiden epäkohtien korjaamiseksi pieniä ns. vanhoja työeläkkeitä saaville. Eläkeuudistuksen yhteydessä syntyneet kunnallisverotuksen invalidivähennyksen epäkohdat korjataan. Ennen kansaneläkeuudistuksen IIb- ja III- vaiheiden voimaantuloa selvitetään näiden vaiheiden toteutumisesta mahdollisesti aiheutuvat epäkohdat.

Selvitetään ja toteutetaan vielä tarpeelliset toimenpiteet ylisuurten eläkkeiden aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. Hallitus huolehtii sairausvakuutuksen päivärahojen tason turvaamisesta erityisesti pieni- ja keskituloisten osalta. Kohtuuttoman korkeita päivärahoja alennetaan. Lääkehuollon korvausjärjestelmää ja sairauskulujen verovähennysjärjestelmää kehitetään eri toteuttamisvaihtoehdot huomioon ottaen.

Rintamaveteraanit

Rintamaveteraanien sosiaaliturvan kehittämisessä asetetaan painopiste avoterveydenhuollon toimenpitein toteutettavan kuntoutuksen lisäämiseen. Rintamasotilaseläkejärjestelmää parannetaan kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien veteraanien osalta. Varhaiseläkejärjestelmää kehitetään.

Terveydenhuolto

Hallitus pyrkii kehittämään terveydenhuoltoa siten, että terveyspalvelujen saatavuutta parannetaan, hoitosuhteen jatkuvuutta tehostetaan, potilaiden oikeusturvaa lisätään ja turvataan myös ruotsinkielisen väestönosan mahdollisuudet saada terveyspalveluja ja lääkärikoulutusta äidinkielellään.

Hammashuoltoa kehitetään eri toteuttamisvaihtoehdot huomioon ottaen. Sairaalahallinnon uudistamisesta annetaan lakiesitys. Ruotsinkielistä väestöä palvelevien erikoissairaanhoitolaitosten kohdalta toteutetaan tällöin tarpeelliset erityisjärjestelyt.

Työsuhdeturva

Hallitus antaa pikaisesti esityksen työsuhdeturvalainsäädännön uudistamiseksi aiemman esityksen pohjalta täydennettynä laittomissa irtisanomistapauksissa maksettavaa vahingonkorvausta ja työsuhdeturvaa liikkeen luovutuksen yhteydessä koskevilla keskeisten työmarkkinajärjestöjen sopimilla muutoksilla.

Energia

Hallitus selvittää tasavertaisesti eri vaihtoehdot energiatarpeen tyydyttämiseksi taloudelliset, työllisyys-, ympäristö- ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Energian säästöä tehostetaan voimakkaasti. Uusiutuvien energiamuotojen tutkimus ja aktiivinen kehitystyö turvataan. Kotimaisen energian hyväksikäyttöä tehostetaan kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla energiaomavaraisuuden parantamiseksi.

Eduskunnalle annetaan esitys ydinenergialaiksi, jonka mukaan päätösvalta ydinvoimaloiden rakentamisesta on eduskunnalla.

Aluepolitiikka

Turvataan tehokkaan aluepolitiikan jatkuminen aluepoliittisen lainsäädännön mukaisesti korostaen ongelmallisimpia ja heikoimmin kehittyneitä alueita. Taantuvien teollisuuspaikkakuntien saamaa tukea kehitetään mm. ottaen huomioon erityisaluemenettelystä saadut kokemukset. Teollisuuskylien toimintaedellytyksiä parannetaan. Kiinnitetään erityistä huomiota muuttotappiosta kärsivien kuntien aseman parantamiseen.

Asuntopolitiikka

 Valtion lainoittaman asuntotuotannon taso säilytetään. Erityisen tärkeätä on turvata valtion vuokra-asuntotuotanto ja jatkaa toimia yksityisten vuokra-asuntojen poistuman estämiseksi ja tarjonnan lisäämiseksi. Valtiovallan toimenpitein edistetään vanhojen asuntojen peruskorjausta.

Valtion asuntopoliittista tukea ja etuuksia painotetaan paremmin lapsiperheitä ja ensiasunnon hankkijoita suosiviksi.

Maa- ja metsätalouspolitiikka

Maatalouspolitiikka

Hallitus harjoittaa maatalouspolitiikkaa, joka tukee pien- ja perheviljelmillä harjoitettavaa maataloustuotantoa. Vuoden 1983 loppuun mennessä laaditaan maatalouspoliittinen ohjelma. Selvitetään kotieläintuotantoon kohdistuvia tuotannon ohjaus- ja sopimusmenetelmiä siten, ettei maatilojen toimeentuloa vaaranneta. Samalla otetaan huomioon alueelliset erityisolosuhteet ja nuorten viljelijöiden tuotannon kehittämismahdollisuudet. Lisätään tuotantopanosten kotimaisuutta sekä kehitetään luonnonmukaisesti kasvatettujen elintarvikkeiden tuotantoa ja markkinointia. Tuotannon ohjauksen ja markkinoinnin tehostamiseksi selvitetään mahdollisuudet markkinointirahastojärjestelmän luomiseksi.

Alueellisten tuotantoedellytysten ja maatalouden sisäisten tuloerojen tasoittamiseksi kehitetään ja yksinkertaistetaan maatalouden hankintajärjestelmää. Pienten tilojen lisämaanhankintamahdollisuuksia parannetaan sekä edistetään aloittavien viljelijöiden rahoitushuoltoa. Viljelijäväestön sosiaaliturvan kehittämiseksi laaditaan tavoiteohjelma.

Metsäpolitiikka

Puun tuotannon lisäämiseksi laaditaan metsätalouden kokonaisohjelma. Metsähallintoa ja metsälainsäädäntöä uudistetaan metsätalouskomitean suoritusten pohjalta. Edistetään hankinta- ja harvennushakkuita sekä tehostetaan puun energiakäyttöä. Hallitus pyrkii osaltaan luomaan edellytykset puun riittävän saannin turvaamiseksi. Tavoitteeksi asetetaan vapaaehtoisuuteen perustuvien metsätaloussuunnitelmien laatiminen jokaiselle tilalle.

Maaseudun kehittäminen

Hallitus tehostaa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä sekä päättää maaseudun kehittämisen tavoitteista. Selvitetään, voidaanko tälle toiminnalle eri lähteistä tuleva julkinen rahoitus yhdistää maaseudun kehittämisrahastoksi. Turkistarhausta ja lasinalaisviljelyä kehitetään perheyritysten pohjalta.

Kalastus

Kehitetään kalataloutta ja kalatalouden hallintoa. Selvitysten jälkeen luodaan kalastustulojärjestelmä, jonka tavoitteena on ammattikalastajien toimeentulon turvaaminen, kalan hintatason vakaannuttaminen sekä kalavarojen kestävä hyväksikäyttö. Laaditaan toimenpideohjelma sisävesien kalataloudelliseksi elvyttämiseksi.

Koulutus ja kulttuuri

Hallitus kehittää koulutus- ja kulttuuripalveluja tavoitteena niiden tasa-arvoinen saatavuus. Samalla ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin ruotsinkielisen väestön tasa-arvoisen aseman turvaamiseksi.

Keskiasteen uudistus toteutetaan. peruskoulun ja lukion sisäistä kehittämistä jatketaan uusien koululakien edellyttämällä tavalla. Aikuiskoulutusta laajennetaan ja tehostetaan. Luodaan edellytyksiä kansallisen kulttuurin kehittämiselle. Edistetään omatoimisen kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia. Selvitetään mahdollisuudet yhtenäistää kulttuuripoliittista lainsäädäntöä.

Opiskelijoita tuetaan opintotukijärjestelmää kehittämällä siten, että opiskelijoiden asemaa parannetaan erityisesti velkaantumisen osalta. Hallitus kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden asunto-ongelmiin.

Ympäristö

 Turvataan uuden ympäristöhallinnon toimivuus kaikilla hallinnonaloilla. Siirretään päätösvaltaa sekä väliportaan hallintoon että kunnallishallintoon. Ryhdytään toimenpiteisiin kaupunkien elinympäristöjen parantamiseksi.

Annetaan esitykset vesilain kokonaisuudistukseksi, rakennussuojalaiksi, kemikaalilaiksi ja luonnonsuojelulaiksi. Rakennuslainsäädäntöä uudistetaan. Samalla kuntien asemaa kaavoitusjärjestelmässä vahvistetaan. Annetaan esitys katumaksulain epäkohtien korjaamiseksi. Seurataan jätehuoltolain käytännön toteutumista ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin mm. jätteiden hyötykäytön edistämiseksi.

Ilmansuojelulain toteutumista seurataan erityisesti rikkipäästöjen osalta. Rajoitetaan vesakkoruiskutuksia siirtämällä päätösvaltaa lailla kunnille.

Teknologia ja liikenne

Kansantalouden suotuisan kehityksen sekä väestön elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi edistetään uuden teknologian hallittua käyttöönottoa maassamme. Tavoitteena on maamme kilpailukyvyn turvaamisen lisäksi työllisyyden parantaminen, työn inhimillistäminen sekä tuotannon luonnonmukaistaminen ja omavarmistaminen.

Tutkimus- ja kehitystyötä edistetään valtioneuvoston teknologiapoliittisen periaatepäätöksen pohjalta. Annetaan esitykset telelaiksi ja kaapelitelevisiolaiksi. Annetaan esitys tietosuojalaiksi.

Ruotsinkieliselle väestölle tarkoitettuja TV-ohjelmia välittävän lähetysverkon suunnittelua jatketaan ja toteutukseen ryhdytään yhteistyössä Yleisradion kanssa.

Selvitetään, miten vesitieverkostoa voidaan edelleen kehittää kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Selvitetään, voidaanko valtionrautateillä siirtyä avoimeen budjetointiin.

Tasa-arvo

Hallitus antaa tarvittavat lakiesitykset, jotta naisten syrjinnän poistamista koskeva YK:n yleissopimus voidaan ratifioida.

Valtiosäännön uudistaminen ja hallinnon kehittäminen

Toteutetaan neuvoa-antavien kansanäänestysten järjestämisen mahdollistava uudistus kansanäänestyskomitean ehdotusten mukaisesti.

Tasavallan presidentin vaalitapa muutetaan nykyistä välittömämmäksi. Valtiopäiväjärjestystä muutetaan siten, että kansantalouden häiriöiden lieventämiseksi tarpeellisia määräaikaisia taloudellisia valtuuslakeja voidaan säätää julistamatta niitä kiireellisiksi. Edellä olevat muutokset ja tarkistukset sekä kysymykset tasavallan presidentin valtaoikeuksista ja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävien lakien lepäämäänjättämisestä ratkaistaan valtiosäännön tarkistamiskomitean valmistumassa olevan mietinnön pohjalta ja puitteissa. Uudistuksilla ei aiheuteta muutoksia kansalaisten perusoikeuksiin ja niiden nauttimaan suojaan. Hallitus pyrkii antamaan esityksen Ahvenanmaan uudeksi itsehallintolaiksi Ahvenanmaan itsehallintokomitean annettua mietintönsä asiasta.

Hallinto kehitetään käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa rakenteellisesti ja toiminnallisesti erityisesti väliportaan hallinnon osalta samalla silmällä pitäen tarpeita ja mahdollisuuksia päätöksenteon kansainvaltaistamiseen. Asetetaan komitea käsittelemään hallinnon hajauttamista. Hallintoa hajautetaan siirtämällä tehtäviä ja päätösvaltaa keskushallinnosta väliportaan hallintoon sekä paikallis- ja kunnallishallintoon selvittäen samalla tarve ja mahdollisuudet hallinnon hierarkiatasojen vähentämiseen. Tavoitteena on toimivan ja siinä määrin hajautetun hallintorakenteen luominen, että kokonaisten virastojen ja laitosten hajasijoittamisesta voidaan luopua. Kansalaisille hallinnossa annettavaa palvelua parannetaan ja byrokratian haittavaikutuksia poistetaan selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla lainsäädäntöä sekä muuttamalla toimintatapoja joustavammiksi.

Sanottujen uudistusten yhteydessä ja ohella vahvistetaan ja kehitetään kuntien itsehallintoa. Yhteistyössä asianomaisten kuntien kanssa selvitetään tarve ja mahdollisuudet pääkaupunkiseudun hallinnon kehittämiseen.

Erikseen selvitetään, miten kunnallisen kansanäänestyksen avulla voidaan parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnallisasioissa tehtäviin ratkaisuihin.

Toimia taloudellisten rikosten vastustamiseksi tehostetaan tutkintavoimavaroja lisäämällä ja lainsäädäntöä kehittämällä. Kiinnitetään huomiota lainkäyttöelinten toimintaedellytysten turvaamiseen.

Yhdistyslainsäädäntöä uudistetaan yhdistyslakikomiteassa valmistuvan mietinnön pohjalta.

Hallitus antaa eduskunnalle lakiesityksen, jolla turvataan Svenska Finlands folktingin asema.

Ohjelman toteutumisen seuranta

Hallituspuolueet seuraavat hallitusohjelman toteutumista ja päättävät tarvittaessa ohjelman täydentämisestä.

Sivun alkuun