Pääministeri Juha Sipilä
EU:n on vaalittava perusarvojaan

Julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena 3.3.

Euroopan unionin pitää tunnustaa puutteensa ja pysyä yhtenäisenä.

Euroopan unioni on tienristeyksessä. Tulevaisuuden suuntaa mietittäessä ei ole tilaa tunnepohjaiselle populismille: asioita on kyettävä tarkastelemaan pragmaattisesti. On ymmärrettävä eurooppalaisen yhteistyön perimmäinen tarkoitus ja Suomen rooli osana tätä tarinaa.

Eurooppalainen yhteistyö rakennettiin aikoinaan kolmen pääperiaatteen – rauhan, vaurauden ja yhteisen arvopohjan – varaan. Maailmansotien runtelema Eurooppa tarvitsi vakautta. Sitä eurooppalainen yhteistyö on kyennyt luomaan pian 70 vuoden ajan. Talousyhteistyön myötä ymmärrettiin avointen sisämarkkinoiden ja yhteisen kauppapolitiikan voima vaurauden luomisessa. Eurooppaa yhdistää myös yhteinen arvopohja ja usko oikeusvaltioperiaatteeseen. Näiden perusperiaatteiden merkitystä ei pidä kyseenalaistaa nykyisinkään.

Euroopan unionin kehitys on nyt kriittisessä vaiheessa, eikä se ole pelkkää sattumaa tai meistä irrallisten tekijöiden aikaansaannosta.

EU eli vielä 2000-luvun alkupuolella vahvan integraatiomyönteisyyden ja nopean kehityksen aikaa. Syvensimme integraatiota rahaliiton ja Lissabonin sopimuksen kautta.

Samaan aikaan unioni laajeni vauhdilla. Valmistelu tapahtui ylätasolla ja jopa liian nopeasti, eivätkä kaikki kansalaiset oppineet tuntemaan uudistunutta unionia omakseen. Tämä on nähtävissä luottamuksen rapautumisena ja turhautumisena unionin toimintakykyyn.

Maaliskuun lopussa julkistetaan EU:n tulevaa kehitystä luotaava Rooman asiakirja. Asiasta on keskusteltu useaan otteeseen EU-maiden johtajien välillä.

Suomen linja on pragmaattinen, konkretiaa ja yhtenäisyyttä hakeva. EU:n on tunnistettava puutteensa. Emme ole kyenneet herättämään kansalaisissa luottamusta emmekä ole pystyneet panemaan tehtyjä päätöksiä täytäntöön. Tältä osin unionin on palattava juurilleen ja keskityttävä olennaiseen.

Jäsenvaltioiden näkemykset EU:n tulevaisuuden suunnasta vaihtelevat. Osa haluaa syventää integraatiota radikaalisti, osa haluaa palauttaa päätösvaltaa kansalliselle tasolle. Jotkin maat haluavat vahvistaa Euroopan kaksitahtista kehitystä, jossa osa jäsenvaltioista jäisi suosiolla ulkokehälle toisten tiivistäessä yhteistyötä.

Monet esitetyistä muutoksista vaatisivat perussopimusten avaamista. Tämä tarkoittaisi useiden vuosien neuvotteluprosessia, jonka tuloksista ei ole varmuutta. Sellaiseen unionilla ei ole varaa.

Suomi esittää realistista keskitien linjaa. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa eikä unionin toimivallan purkamista. Ulkoisten ja sisäisten muutosten paineessa EU voi olla vahva vain yhtenäisenä. On löydettävä tapoja edetä EU-yhteistyössä samaa tahtia.

Erilaisten poliittisten ytimien muodostuminen jäsenvaltioiden kesken ei ole Suomen intressissä. Yhteisömenetelmä on keino taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen EU:n päätöksenteossa. Tärkeää on, että komissio pysyy riippumattomana ja toimintakykyisenä.

EU:n on tunnistettava juurensa. Se tarkoittaa maanosan vakauden, vaurauden ja yhteisten arvojen turvaamista. Tähän meillä on jo nyt olemassa välineet. Eurooppalaista vakautta kehitämme yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustusulottuvuuden kautta. Suomi on mukana etulinjassa. Jäsenvaltiot näkevät tässä selkeän lisäarvon.

Kaiken perusta on luottamus. Jokaisen jäsenmaan on kannettava osansa vastuusta ja noudatettava yhteisiä sääntöjä. Muuten ei voida odottaa muiden osoittavan solidaarisuutta.

Vaurautta luodaan puolustamalla vapaakauppaa ja estämällä protektionismin nousu. Sisämarkkinoiden kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Erityisesti viennistä elävälle Suomelle tämä on elinehto ja keskeinen eurooppalainen lisäarvo.

Vaurautta luodaan myös tekemällä rakenneuudistuksia ja noudattamalla kurinalaista finanssipolitiikkaa. Tulevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissakin terveen taloudenpidon on oltava lähtökohtana. EU:n kokonaisbudjetin ei pidä kasvaa.

Euroopan on löydettävä pragmaattinen suunta. Kansalaiset eivät pidä liittovaltiota tavoittelemisen arvoisena. Emme myöskään tarvitse käpertymistä sisäänpäin. Vihanlietsonta on torjuttava.

Tarvitsemme kansalaisten Euroopan, jossa jaamme yhteisen arvopohjan ja toimimme maanosamme rauhan ja hyvinvoinnin puolesta.

Juha Sipilä

Kirjoittaja on pääministeri (kesk).