Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Hallituksen vastaus välikysymykseen työllisyyspolitiikasta

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Haluan aluksi kiittää tästä välikysymyksestä. Työllisyystilanteemme on erittäin huolestuttava, joten on hyvä, että eduskunta käyttää runsaasti aikaa sen laaja-alaiseen käsittelyyn. Välikysymyksen tavoitteena on tietysti kyseenalaistaa hallituksen politiikka ja tarvittaessa myös kaataa hallitus. Uskon kuitenkin, että tämän vastauksen kuultuaan eduskunta toteaa hallituksen nauttivan edelleen sen luottamusta.

Täytyy samalla hiukan kummastella opposition intoa tehdä juuri välikysymys eikä esimerkiksi keskustelualoitetta hallituksen työllisyyspolitiikasta. On syytä muistaa, että hallitus sai työllisyyskriisin perintönä edeltäjältään. Olemme olleet vallassa vasta runsaat kuusi kuukautta, joten suurin osa hallitusohjelman toimista ei ole vielä voimassa ja budjettikin on edellisen hallituksen tekemä. Tästä huolimatta kausitasoitettu työllisyys on kasvanut viime kesästä alkaen 15 000 työpaikalla. Tilanne on kohentunut kuukausi kuukaudelta. Syitä tähän on vielä liian aikaista yksiselitteisesti arvioida, mutta uskon yhden selityksen olevan hallituksen yrittäjämyönteisessä ohjelmassa. Kiitos hallituksen toimien, yrityksissä uskalletaan taas työllistää.

Arvoisa puhemies,

Jokainen tuoreimpia työllisyystilastoja lukeva ymmärtää varmasti, että työttömyys on aivan liian korkea. Näin ei voi jatkua. Tähän kriisiin meidät ajaneeseen politiikkaan on saatava muutos. Siksi olen yllättynyt, että välikysymyksen perusteella vihervasemmisto ehdottaa, että jatkaisimme pääpiirteissään edellisen hallituksen linjalla: ei tehdä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, vaan laitetaan vain lisää rahaa työttömyyden hoitoon. Haluan muistuttaa, että edellisen hallituksen linjalla työllisyys heikkeni 41 000 hengellä. Nyt hallitus näkeekin asian toisin: Työttömyyden hoitoon ja työmarkkinoiden rakenteisiin on saatava muutos.

Hallitusohjelman keskiössä on maamme työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Ilman korkeaa työllisyysastetta ei nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa voida ylläpitää. Työllisyyden paraneminen taas vaatii talouskasvua, jota ei voi kestävästi saavuttaa ilman elinvoimasta ja kilpailukykyistä yrityssektoria. Tämän takia hallitusohjelmassa on useiden työllisyyspoliittisten uudistusten lisäksi myös monia elinkeinopoliittisia toimia, joilla pyritään parantamaan talouskasvun edellytyksiä.

Välikysymystä ja siinä esitettyjä kysymyksiä lukiessa herää kysymys: onko vihervasemmisto lainkaan tutustunut hallitusohjelmaan, sillä sieltä löytyy vastaus oikeastaan kaikkiin esittämiinne kysymyksiin? Siltä varalta, että ei ole, käyn seuraavaksi läpi hallitusohjelman keskeiset työllisyyspoliittiset linjaukset.

Arvoisa puhemies,

Hallitus uudistaa työvoimahallinnon työllistymistä tukevaksi. Päätavoitteita ovat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen ja työvoimapolitiikan resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. Työnvälitystä vahvistetaan kehittämällä sähköisiä työnvälityspalveluja sekä lisäämällä julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten kanssa. Tämän toteuttamiseksi TE-toimistojen yrityskäyntejä ja -kontakteja lisätään ja niitä kohdennetaan palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Yritysyhteistyön avulla työnhakijoita työllistetään nopeasti avoimiin työpakkoihin ja pyritään löytämään yrityksistä piilotyöpaikkoja TE-toimiston asiakkaille. TE-toimistot ja ELY-keskukset valmistelevat alueelliset toteutussuunnitelmat yritysyhteistyön ja -kontaktoinnin vahvistamiseksi tammikuussa 2016.

Yksityisten työvoimapalveluiden roolia hallitus vahvistaa lisäämällä työnvälityksen kumppanuusyhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten, yksityisten rekrytointipalvelujen, yrittäjäjärjestöjen sekä ammatti- ja toimialaliittojen kanssa. Yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa järjestetään ostopalveluja valituille kohderyhmille. Hankkeen toimeenpano toteutetaan ELY-keskusten ja TE-toimistojen suunnitelmien perusteella vaiheittain vuosina 2016–2017. Pidempään työttömänä olleiden työllistymiskynnystä alennetaan käyttämällä nykyistä laajemmin työvoiman vuokrausmallia muun muassa työpankkikokeilusta saatuja kokemuksia hyödyntäen.

Osana työ- ja elinkeinohallinnon uudistamista hallitus selvittää työvoima- ja yrityspalveluiden siirron resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain. Vuoden 2015 loppuun mennessä valmistellaan ehdotus malleista, joilla vaikeimmin työllistyvien työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu voitaisiin siirtää kuntien muodostamille alueille. Valmistelun pohjalta hallitus päättää alkuvuodesta 2016, ryhdytäänkö valmistelemaan muutoksia nykyiseen järjestämisvastuuseen.  Jos kyllä, tarkoituksena on käynnistää kokeilu, jonka perusteella voidaan arvioida järjestämisvastuun siirron vaikutuksia ja vaikeimmin työllistyvien palveluihin tarvittavia muutoksia. Kokeilu voisi käynnistyä valituilla alueilla vuoden 2017 alussa.

Kuten välikysymyksessäkin on havaittu, nouseva työttömyys ja laskeva työllisyysmäärärahakehys on vaikea yhdistelmä. Tämän takia olen ohjeistanut osallistavan sosiaaliturvan uudistusta valmistelevaa työryhmää, että tässä yhteydessä selvitetään, voidaanko työttömyysetuuksia käyttää nykyistä laajemmin osaamisen kehittämiseen ja työllistymiskynnyksen alentamiseen sekä työelämäosaamisen vahvistamiseen. Selvitys työttömyysetuuden käyttämistä palkkatuen ja starttirahan rahoitukseen valmistuu tammikuun 2016 loppuun mennessä. Palkkatukea ja starttirahaa koskeva hallituksen esitys on näillä näkymin annettavissa syyskuussa 2016, jolloin säännösmuutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2017 alussa. 

Arvoisa puhemies,

Hallitus purkaa kannustinloukkuja uudistamalla sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.

Työttömyysturvan osalta hallitus on jo päättänyt ansiopäivärahan uudistamisesta. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa ja sen tavoitteena on lisätä työttömien työnhakuaktiivisuutta jo ennen työttömyyden pitkittymistä. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että muutoksen myötä ansiopäivärahalla olevien työttömyysjaksot lyhenisivät keskimäärin 14 kalenteripäivällä, mikä tarkoittaa noin 7 500 henkilötyövuotta.

Perustulokokeilun valmistelun hallitus aloitti lokakuussa 2015. Kokeilun avulla pyritään selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan etuusjärjestelmää.

Hallitus on myös päättänyt rakentaa laajan kansallisen tulorekisterin. Rekisterin on määrä olla käytössä vuoden 2019 alusta, ja se luo pohjan työtulojen ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiselle tulevaisuudessa. Toteutuessaan se poistaa suurelta osin niin sanotun byrokratialoukun.

Arvoisa puhemies,

Viime aikoina varmasti eniten julkista keskustelua herättänyt hallitusohjelman yksittäinen kirjaus on hallituksen tavoite parantaa yhteiskuntasopimuksella maamme kustannuskilpailukykyä. Tunnetusti useasta yrityksestä huolimatta yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat. Neuvotteluiden kariuduttua päätimme itse tehdä toimia kustannuskilpailukykyämme parantamiseksi. Tämän tuloksena syntyi hallituksen ehdotus kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Esityksen toimenpiteet ovat: loppiaisen ja helatorstai muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä, sairausajan palkan leikkaus, lomarahan alentaminen 30 prosentilla sekä vuosilomien lyhennys 38:sta 30 työpäivään. Pakettia tasapainotetaan parantamalla muutosturvaa, laajentamalla työterveyshuollon palveluja myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan sekä tasaamalla perhevapaakustannuksia työnantajille maksettavalle 2 500 euron kertakorvauksella.

Hallitus toivoo edelleen, että työmarkkinaosapuolet pystyvät sopimaan hallituksen paketin korvaavan ratkaisun, joka ottaisi paremmin huomioon alakohtaiset erityispiirteet. Uskon, että tämä olisi sekä työnanta-jien että työntekijöiden edun mukaista. Jos kuitenkaan parempaa tarjousta ei työmarkkinaosapuolilta tule, hallituksen kaavailemat toimet astuvat ensi kesänä voimaan.

Vihervasemmistossa on ihmetelty miksi hallitus on lähtenyt poikkeuksellisesti lailla puuttumaan työehtoihin. Vaikka välikysymyksessä näin vihjataan, ei hallitus ole tätä päätöstä tehnyt ideologisista lähtökohdista tai muuten vain palkansaajia ja ay-liikettä kurittaakseen. Päätöksen takana on maamme surkea taloustilanne. Ilman kilpailukyvyn selkeää kohenemista ja talouskasvua julkinen valta ei pitkällä aikavälillä pysty turvaamaan Suomen perustuslaissa säädettyjä sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa – erityisesti lainsäätäjää ja toimeenpanovaltaa – edistämään työllisyyttä ja turvaamaan peruspalvelut.

Keskeinen tavoite hallituksen kustannuskilpailukykyä parantavilla toimilla on työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden heikon tila kohentaminen. Valtionvarainministeriö arvio, että nämä toimet kohentavat yksityisen sektorin työllisyyttä pitkällä aikavälillä jopa yli 30 000 hengellä. Jos jäämme odottamaan vuosia kustannuskilpailukykymme hidasta paranemista esimerkiksi – sinällään oikeansuuntaisten – maltillisten palkkaratkaisujen tai tuottavuuden kohentamisen avulla, on meillä pahimmassa tapauksessa kymmeniä tuhansia syrjäytyneitä lisää. 90-luvun laman kenties karvain opetus oli, että korkeasta pitkäaikaistyöttömyydestä on vaikea päästä eroon edes pitkällä nousukaudella. Silloin pystyimme devalvaatiolla nopeasti korjaamaan kustannuskilpailukykyongelmamme, mutta kun se ei enää ole mahdollista, on käytettävä toisia keinoja. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä kiinnitetään huomiota myös hallituksen suunnittelemien toimien sukupuoli- ja tasa-arvovaikutuksiin ja erityisesti viittaan edellä mainittuihin hallituksen kilpailukykyä vahvistavien toimien tasa-arvo ja sukupuolivaikutuksiin. Toimet on alusta asti pyritty suunnittelemaan sellaisiksi, että ne kohdistuisivat eri toimialoille ja eri työntekijäryhmiin mahdollisimman samalla tavoin.

Hallitus ei ole tässä yhteydessä niinkään parantamassa työelämän tasa-arvoa vaan suomalaisen työn kilpailukykyä, mutta haluamme tehdä sen mahdollisimman hyvin tasa-arvoa toteuttavilla keinoilla. Arvioinnit olemme huolella tehneet ja myös huomioon ottaneet. Tästä parhaana esimerkkinä on alkuperäisen sunnuntaityön ja ylitöiden korvauksiin kohdistuneen ehdotuksen poistaminen ja korvaaminen lomarahoihin kohdistuvalla leikkauksella. Poistettu ehdotus olisi ollut kohtuuttomasti naisvaltaisiin aloihin ja ammatteihin kohdistuva, mutta uusi ehdotus kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti ja on sukupuolivaikutuksiltaan mahdollisimman neutraali.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen ehkä keskeisin työllisyyttä edistävä rakenteellinen uudistus on hallituksen tavoite edistää paikallista sopimista.

Viime vuosien talouskehitystä tarkastellessa on selvää, että työmarkkinamalliamme ei ole pystytty uudistamaan yhteensopivaksi eurojäsenyyden kanssa. Menestyäksemme on työmarkkinamalliamme joustavoitettava. Olemme jääneet tässä selvästi keskeisten kilpailijamaidemme Saksan, Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Näissä maissa palkanmuodostus on siirtynyt kohti paikallista tasoa. Suomessakin olisi syytä edetä samaan suuntaan, sillä euromaailmassa, jossa devalvaatiolla ei voida palauttaa yleistä hintakilpailukykyä, paikallisen sopimisen tärkeys korostuu entisestään. Heikon yleisen kilpailukyvyn ongelmat helposti kärjistyvät, jos paikallisesti ei ole mahdollista sopia palkkajoustoista. Näin ollen ei ole kovin yllättävää, että tuoreissa tutkimuksissa Saksan talouden viime vuosien menestyksen takana näyttäisi olleen ennen muuta paikallinen sopiminen.

Paikallinen sopiminen ei tarkoita sitä, että vain yksi taho joustaa, vaan joustoa vaaditaan kaikilta osapuolilta. Työpaikkatasolla sopimalla saadaan parhaiten räätälöityä jokaisen yrityksen ja sen työntekijöiden sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu. Hallituksen tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan esimerkiksi palkoista ja työajoista. Keskeinen edellytys paikallisen sopimisen mahdollisuuksien parantamiseen on se, että lainsäädännöllä varmistetaan sekä työnantajien yhdenvertainen asema että henkilöstön asema yritysten päätöksenteossa. Hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala on laatinut kattavan ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä. Tätä ehdotusta hallitus on kehittänyt edelleen ja maanantaina hallitus päätti asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia.

Arvoisa puhemies,

Elämme kovia aikoja, ystävät hyvät. Suomella ei mene hyvin. Työttömyys on liian korkea ja talouskasvu liian heikkoa. Meidän on toimittava. Työttömyyden hoitoon ja työmarkkinoiden rakenteisiin on saatava muutos. Lisäksi tarvitsemme elinkeinopoliittisia toimia, joilla parantaa talouskasvun edellytyksiä.

Toivon, että käymme tänään rakentavan keskustelun näistä asioista. Eri mielipiteet ovat olennainen osa demokratiaa, mutta samalla toivon kaikkien ymmärtävän sen, että tekemättä jättäminen ei enää ole vaihtoehto maallemme.