Kansainvälisen yhteisön suojeluvastuu alkaa, kun valtio epäonnistuu julmuusrikoksien torjunnassa
Suojeluvastuu on viimesijainen käytettävissä oleva keino, kun valtio epäonnistuu väestönsä suojelulta laajamittaisia julmuusrikoksia vastaan. Se perustuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2005 hyväksymään poliittiseen sitoumukseen kansanmurhien, sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan olevien rikosten estämiseksi. Ulkoministeriön julkaisu Suomi ja suojeluvastuu – Viisitoista vuotta suojeluvastuuperiaatteen hyväksymisestä perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn suojeluvastuulinjaukseen. Julkaisun kirjoitustyöstä on vastannut Suomen kansallisena yhdyshenkilönä maailmanlaajuisessa suojeluvastuuverkostossa toimiva suurlähettiläs Marja Lehto.
Kehitysyhteistyö, rauhanvälitys ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat tärkeitä ihmisoikeusrikosten ennaltaehkäisyn keinoja. Kuva: Joonas LehtipuuEnsi sijassa vastuu väestön suojelemisesta on aina valtioilla itsellään. Tarvittaessa kansainvälisellä yhteisöllä on kuitenkin vastuu auttaa ja tukea suojeluvastuun toteutumisessa. Jos jokin valtio selvästi epäonnistuu tehtävässään väestönsä suojelemiseksi, kansainvälisen yhteisön on oltava valmis ryhtymään kollektiivisiin toimiin YK:n peruskirjan mukaisesti. Tällöin asiasta päättää turvallisuusneuvosto.
Laajamittaiset julmuusrikokset, joihin luetaan joukkotuhonta, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan sekä etninen puhdistus, eivät valitettavasti ole jääneet historiaan. Siviileihin kohdistuneita julmuuksia on raportoitu muun muassa Syyriasta, Jemenistä, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Myanmarin Rohingya-väestöön osalta.
Varhaisen varoituksen menetelmät kehittyneet
Tänä syksynä tuli kuluneeksi 15 vuotta suojeluvastuun periaatteiden hyväksymisestä YK:n huippukokouksessa. Näiden vuosien aikana periaatteet ovat kehittyneet – valtioiden omaa vastuuta on korostettu ja toisaalta kehitetty varhaisen varoituksen menetelmiä. Esimerkiksi ihmisoikeustilanteen huonontuminen voi olla ensimmäinen merkki kehityksestä, joka uhkaa johtaa kaikkein vakavimpien rikosten tekemiseen.
Myös kehitysyhteistyö, rauhanvälitys ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat merkittäviä keinoja ennaltaehkäisyssä.
Kansainvälinen rikostuomioistuin toimii rankaisemattomuutta vastaan
Kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on keskeinen merkitys vastuullisuuden lisäämisessä juuri niistä rikoksista, joita suojeluvastuun avulla pyritään ehkäisemään.
”Vaikka edelleenkin on todennäköisempää joutua vastuuseen yhden ihmisen murhasta kuin satojen tai tuhansien tuhoamisesta, on merkittävää, että rikosoikeudellinen vastuu voi viime kädessä toteutua kansainvälisellä tasolla. ICC on tärkein globaali toimija rankaisemattomuuden poistamisessa. Samalla monet ICC-sopimuspuolet ovat luoneet kansallisia valmiuksia rikosprosessien käynnistämiseen tarvittaessa”, kertoo suurlähettiläs Lehto
Suomi edistää suojeluvastuuta
Suojeluvastuun edistäminen on yksi Suomen YK-politiikan painopisteitä. Tuemme pyrkimyksiä rajoittaa veto-oikeuden käyttöä silloin, kun kyseessä on joukkomittaisten julmuusrikosten estäminen tai torjuminen.
Suomi toimii aktiivisesti suojeluvastuun toimeenpanemiseksi muun muassa YK:ssa ja EU:ssa, samoin kuin maailmanlaajuisessa suojeluvastuuverkostossa. Vuoden 2016 linjauksen mukaisesti korostamme suojeluvastuun toteuttamisessa ennaltaehkäiseviä toimia, esimerkiksi ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan ja kriisinhallintatoimien merkitystä.
”Suojeluvastuulinjaus ei kuitenkaan rajoitu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, vaan koskee myös kotimaassa tehtävää työtä suojeluvastuun edistämiseksi. Suomi ei kuulu suojeluvastuun kannalta korkean riskin maihin, mutta syrjäytymisen ehkäisy, vähemmistöjen asema, sekä maahanmuuttokysymyksiin liittyvien vastakkainasettelujen kärjistymisen estäminen ja väkivaltaisen ekstremismin torjuminen vaativat panostusta sekä valtionhallinnolta että järjestökentältä, suurlähettiläs Lehto muistuttaa.
Uudessa julkaisussa avataan suojeluvastuuperiaatteen lisäksi Suomen toimintaa periaatteeseen liittyen, EU:n roolia suojeluvastuun toteuttamisessa, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja kehityspolitiikkaa suojeluvastuun toteutumisen tukena sekä pohditaan mitä Suomi voi tehdä kotimaassa suojeluvastuuperiaatteen edistämiseksi. Useat viranomaistahot ovat toimittaneet aineistoa julkaisuun.