Ministeri Tavion puhe kansallisen Ukraina-jälleenrakennussuunnitelman 2. osasta tiedotustilaisuudessa 12.12.2024

Hyvät median edustajat,

Suomen tuki Ukrainalle on vahvaa.

Hallitusohjelmaan pohjautuen ulkoministeriössä on toimeksiannostani laadittu toinen osa Suomen kansallisesta suunnitelmasta Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumiseksi.

Ukraina on tällä hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen apumme saaja. Nyt julkaistavassa jälleenrakennussuunnitelman toisessa osassa linjataan Suomen tuesta Ukrainalle kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Kyseessä on periaatepäätös, jolla hallitus vahvistaa sitoutumisensa jälleenrakentamiseen. Suunnitelmassa käydään sektorikohtaisesti läpi yhteistyömme kriisinkestävyydessä, yksityisen sektorin tuessa, oikeusvaltiokehityksessä, koulutussektorilla, vesi- ja ympäristötyössä sekä väestönsuojelussa.

Vuosi sitten julkaistu suunnitelman ensimmäinen osa laadittiin yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -organisaatioiden kanssa. Sen tavoitteena on suomalaisyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kynnyksen madaltaminen Ukrainan jälleenrakennukseen osallistumiseksi. Ykkösosassa lanseerattujen toimenpiteiden ja tukitoimien ansiosta monet suomalaisyritykset ovatkin käynnistäneet tai selvittäneet mahdollisuuksia käynnistää liiketoimintaa Ukrainassa. Esimerkiksi Finnpartnership-liikekumppanuushankkeita on alkamassa yli 30.

Finnfundin pääomaa korotettiin jälleenrakennussuunnitelman ensimmäisen osan myötä 25 miljoonalla eurolla lisää ja yhtiöllä on tavoitteena sijoittaa tämä Ukrainaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Finnvera on jälleenrakennussuunnitelman johdosta alkanut myöntää vientitakuita Ukrainaan. Finnveralla on luottotappiovarausta 50 miljoonaa euroa. Kannustamme suomalaisia yrityksiä pyrkimään mukaan kohteisiin, jotka kanavoidaan jälleenrakentamiseen kansainvälisten rahoituslaitosten kautta.

Suomen Kiovan-suurlähetystöä vahvistettiin tänä syksynä yhdellä Team Finland -vienninedistämisasiantuntijalla sekä yhdellä kehitysyhteistyöasiantuntijalla.

Kävin viime kuussa Kiovassa, jo toisen kerran tänä vuonna. Kohtasin sodan jaloista siirtymään joutuneita lapsia, kun vierailin UNHCR:n kumppanijärjestön luona. Osallistuin Kiovassa maailmanlaajuisen kouluruokakoalition kokoukseen, jossa Suomi on yksi puheenjohtajista. Paikalla oli laaja edustus Ukrainan hallituksesta. Tapasin vierailun aikana Ukrainan ensimmäisen varapääministerin, talousministeri Svyrydenkon, jälleenrakennuksesta vastaavan varapääministerin, aluekehitysministeri Kuleban, valtiovarainministeri Marchenkon sekä opetusministeri Lisovyin.

Vierailun aikana allekirjoitin Suomen ja Ukrainan välisen sekaluottoinstrumentin, Finland-Ukraine Investment Facilityn puitesopimuksen. Uuden sekaluottoinstrumentin avulla voidaan tukea Ukrainan tärkeinä pitämiä julkisen sektorin investointihankkeita 50 miljoonan euron arvosta vuosina 2025–2026. Instrumentin kautta tuetaan investointeja, joissa hyödynnetään suomalaisia tuotteita ja palveluja sekä suomalaista osaamista ja teknologiaa. Potentiaalisia yhteistyön aloja näen esimerkiksi vedenpuhdistuksen, energiantuotannon, meteorologian sekä rakentamisen saralla.

Kiovassa julkistin myös mittavan apupaketin Ukrainan opetussektorin uudistamiselle. Kokonaisuuden arvo on 20 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028. Lisäksi myönsin 8,5 miljoonaa euroa humanitaarista apua Ukrainaan talven koettelemuksista selviämiseksi.

Ukrainan jälleenrakennuksesta on tullut koko suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeä asia. Siihen ovat osallistumassa ja sitä ovat aktiivisesti tukemassa niin viranomaiset kuin yritykset, kansalaisjärjestöt ja monet kunnat. Kaikkia tarvitaan.

Tätä yhtenäisyyttä olemme pyrkineet tuomaan ilmi myös jälleenrakennussuunnitelman toisessa osassa, joka kuvaa valtionhallinnon ja eri sidosryhmien toimintaa Ukrainan tukemiseksi, myös tulevina vuosina. Ajallisesti suunnitelma ulottuu vuoteen 2027. Tuki Ukrainalle -momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuositasolla.

Helmikuun 2022 jälkeen Suomen kokonaistuki Ukrainalle on tähän mennessä yli 3,2 miljardia euroa. Tästä noin 70 % on ollut puolustusmateriaaliapua ja loput pääasiassa kehitysapua ja humanitaarista apua.

Suomen hallitus on sitoutunut tuen jatkumiseen. Ukraina tarvitsee vielä pitkän aikaa tukea kriisinkestävyytensä parantamiseen ja Venäjän hyökkäyssodasta selviämiseen. Talouden kokoon suhteutettuna Suomi on yksi suurimmista Ukrainan tukijamaista. Ukrainalla on välittömien tarpeiden lisäksi myös muita, keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitystarpeita, joita haluamme Suomena ja osana Euroopan unionia tukea.

Suomi huomioi nyt ja jatkossakin naisten ja tyttöjen oikeudet kehitysyhteistyössä Ukrainassa läpileikkaavasti. Kunkin hankkeen osalta arvioidaan erikseen naisten ja tyttöjen erityiset tarpeet ja kiinnitetään huomiota siihen, että he hyötyvät tasavertaisesti hankkeiden tuloksista.

Ukrainan jälleenrakennus on jo käynnissä, mutta kestää vuosia. Tähän urakkaan kaivataan myös tulevaisuudessa laaja-alaista tukea. Tarvitaan Suomen hallituksen toimia, tarvitaan kansalaisjärjestöjen aktiviteettia ja tarvitaan yritysten osallistumista. Uskon, että yrityksille jälleenrakentaminen tarjoaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja monille yrityksille uuden markkina-alueen. Ukrainassa toimii kaksi aktiivista, suomalaisyrityksiä tukevaa kauppakamaria, jotka ovat osaltaan edesauttaneet vientimarkkinamme avaamista. Tämä tuki Ukrainalle on tukea Ukrainan kriisinkestokyvylle.

Kuten hallitusohjelmassa olemme todenneet, Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Tänään julkaistava kansallisen jälleenrakennussuunnitelman toinen osa osoittaa, että me teemme sen yhdessä, koko suomalaisen yhteiskunnan voimin, ja Ukrainan tarpeisiin perustuen.