Ministeri Tavion puheenvuoro budjetin palautekeskustelussa eduskunnassa 17. joulukuuta

Arvoisa puhemies!

Kansainvälisellä kaupalla on tärkeä tehtävä suomalaisen työn, hyvinvoinnin ja kasvun turvaamisessa, ja se on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa yhä keskeisempi osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Protektionismi, kilpailu kriittisistä teknologioista ja raaka-aineista sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän rapautuminen haastavat kansainvälistä kauppajärjestelmää. Tilanne on vientivetoiselle kansantaloudellemme haastava.

Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti meidän tulee huomioida kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ja luoda synergioita kaupan ja kehityksen välillä yritystemme toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Tätä varten pyrimme tehostamaan EU:n kauppapolitiikkaa, syventämään taloudellista yhteistyötä ja integraatiota kumppanimaiden kanssa, sekä uudistamaan kansainvälisen kaupan sopimusjärjestelmää. 2

Tulemme niin ikään vahvistamaan murrosteknologioita koskevaa yhteistyötä keskeisten kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen kanssa, hyödyntämään kestävän siirtymän tuomat mahdollisuudet vientiteollisuudellemme, sekä tarjoamaan kehittyvissä maissa kokonaisratkaisuja yhdessä yritysten kanssa.

Lisäksi tehostamme Team Finland –ulkomaanverkoston toimintaa integroimalla Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon. Samalla vahvistamme ja selkiytämme ulkoministeriön tarjoamia yrityspalveluita sekä helpotamme niiden saatavuutta.

Arvoisa puhemies!

Vuoden 2025 budjetti vie eteenpäin kehityspolitiikassa käynnissä olevaa, välttämätöntä lähestymistavan muutosta. Kehityshaasteiden mittavuuden takia on tärkeää, että myös yksityissektori saadaan enenevässä määrin mukaan kehitysyhteistyöhön.

Kaventuvia kehitysyhteistyöresursseja kohdennetaan strategisemmin ja priorisointia jatketaan samalla, kun Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaiset vahvuusalueet – naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, koulutus, ilmastotoimet – säilyvät. 3

Ulkoasiainvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta pitävät tärkeänä, että kehityspolitiikkamme painopisteet ovat säilyneet talousarvioesityksessä ennallaan, tukien tuloksellista ja tehokasta työtä.

Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan ensi vuonna 1 064 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta. Jatkamme sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta. Varsinaisen kehitysyhteistyön momentille kohdistetaan ensi vuonna 534,1 miljoonaa euroa, ja kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin 70 miljoonaa euroa. Finnfundin pääomaa korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Tämän vuoden kehysriihessä päätetyn mukaisesti ensi vuonna pienennetään varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaa noin 100 miljoonaa euroa aiemmasta tasosta.

Arvoisa puhemies!

Suomen tuki Ukrainalle jatkuu järkkymättömänä. Tällä vaalikaudella Ukraina on ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyömme kumppanimaa ja humanitaarisen apumme kohdemaa. Tuki Ukrainalle -momentille on valtion budjetissa varattu 58 miljoonaa euroa vuositasolla. 4

Hallitusohjelmaan perustuen ja toimeksiantoni mukaisesti ulkoministeriö on tämän ja viime vuoden aikana valmistellut kahdessa osassa Suomen kansallisen suunnitelman osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen. Toinen osa julkaistiin viime viikolla.

Osallistumme jälleenrakentamiseen kokonaisvaltaisesti ottamalla lähivuosina osaa konkreettisiin hankkeisiin, tukemalla maan EU-jäsenyystavoitteen vaatimia uudistuksia sekä luomalla edellytyksiä suomalaisen yksityisen sektorin elinkeinotoimintaan Ukrainassa.

Akuutin humanitaarisen apumme lisäksi kohdistamme yhteistyötämme erityisesti opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen, oikeusvaltion vahvistamiseen sekä ympäristö- ja ilmastoyhteistyöhön. Sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat läpileikkaavia teemoja. Huomioimme kaikessa yhteistyössämme korruption torjunnan.

Ulkoasiainvaliokunta korosti budjettilausunnossaan kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kokonaisvaltaisella ulkopolitiikalla Suomi vahvistaa kumppanuuksia ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa tasavertaiselta pohjalta. 5

Keskeistä on edistää taloudellisia kumppanuuksia, kauppaa ja investointeja. Erityisesti Afrikan merkitys Euroopan lähialueena korostuu voimakkaasti strategisen kilpailun, kaupan, kriittisten raaka-aineiden, muuttoliikkeen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta.

Valiokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota myös Suomen tukeen vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille. Suomi ilmoitti hiljattain tuestaan Maailmanpankkiin kuuluvalle Kansainväliselle kehitysjärjestö IDA:lle. Kyseessä on Suomelta merkittävä 107 miljoonan euron panostus maailman köyhimmille ja haavoittuvimmille maille. IDA:n etuna on sen kyky mobilisoida muuta rahoitusta. Järjestön kautta Suomi myös edistää kehittyvien maiden oman tulopohjan vahvistamista sekä yksityisen pääoman kanavointia kehityshankkeisiin.

Kiitän valiokuntia talousarvioesitystä koskevasta työstänne.