Pääministeri Petteri Orpon puhe Lääkäripäivillä 22.1.2025

Pääministeri Petteri Orpo puhui Lääkäripäivillä keskiviikkona 22. tammikuuta. Puhe muutosvarauksin.

Hyvät Lääkäripäivien osallistujat, hyvät lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset lämmin kiitos, kutsusta avaamaan vuoden 2025 Lääkäripäivät ja mahdollisuudesta tuoda teille valtioneuvoston tervehdys.

Olette koolla hyvin otolliseen ja kiinnostavaan aikaan. Tämän kevään hyvinvointialuevaalit nostavat sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteen ja sen kehittämisen vielä entistä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Se on hyvä asia. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisten tärkeimpiä palveluja. On hyvä, että niistä käydään vilkasta keskustelua.

Meiltä poliitikoilta odotetaan ratkaisuja soten akuutteihin kriiseihin, kuten pitkän aikavälin henkilöstöpulaan ja rahoituksen kestävyyteen.

Teillä ammattilaisilla on meille paljon annettavaa. Te tunnette terveydenhuollon järjestelmän, te tunnette potilaat – tiedätte, mitä Suomi ja suomalaiset kaipaavat. Lääkäripäivien ohjelmassa on paljon keskusteluja samojen teemojen ympärillä, joihin me päättäjät haemme ratkaisuja: tekoälyn hyödyntäminen, osaamisen vahvistaminen, omalääkärimalli.

Kiitos hyvän yhteistyön Lääkäriliiton ja muiden toimijoiden kanssa, uskon, että näiden keskusteluiden keskeiset näkemykset ja johtopäätökset välittyvät myös valtioneuvostolle.

Hyvät kuulijat,

aina, kun puhumme sotesta, minusta on tärkeää todeta: Suomessa on hyvät palvelut. Apua saa, kun sitä tarvitsee. Jokaisesta pidetään huolta. Tämä tuppaa unohtumaan, kun julkinen keskustelu keskittyy ongelmiin. Ongelmat taas ovat pääasiassa rakenteissa ja resurssien niukkuudessa.

Siksi meidän on välttämätöntä löytää ratkaisut, joilla saamme sekä rahat että henkilöstön riittämään. Tavoitteemme pitää olla, että nämä hyvinvointiyhteiskunnan ydintä olevat palvelut pystytään turvaamaan myös tuleville sukupolville.

Ensin rahasta.

Suomi on vaarallisesti velkaantunut maa. Olemme vaikeassa suhdannetilanteessa ja siksi työttömyys on kasvussa ja valtion velkaantuminen jatkuu. Saksan ja muiden vientimarkkinoiden talous ei vedä. Venäjä käy sotaa Euroopassa.

Hallitus on tehnyt mittavan määrän uudistuksia, jolla pyritään vahvistamaan työllisyyttä, hillitsemään menoja ja luomaan kasvua.

Nämä päätökset eivät ole olleet vain oikeita, vaan myös välttämättömiä. Toimenpiteitä, niiden mittaluokkaa ja ajoitusta ovat pitäneet oikeina niin valtiovarainministeriö, talouspolitiikan arviointineuvosto kuin kansainvälisetkin arvioijat IMF:stä EU:hun.

Itse tohdin sanoa, että nämä ovat toimenpiteitä, jotka olisi pitänyt tehdä jo aika päiviä sitten.
 
Samaan aikaan meidän on ollut välttämätöntä lisätä rahoitusta niin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin puolustukseen ja turvallisuuteen.

Rahoitus hyvinvointialueille on tänä vuonna yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Se on 2,2 miljardia enemmän kuin viime vuonna. Se on vajaa kolmannes valtion koko budjetista.

Se, mitä oppositiopuolueet sanovat leikkaamiseksi, on kustannusten kasvuvauhdin hillitsemistä. Jos emme yritä painaa jarrua, edellisen hallituksen luoma sote-malli johtaa kustannusten hallitsemattomaan kasvuun. Ja se taas vaarantaisi palvelut.

On selvää, että sote-rahoitus kasvaa tulevina vuosina. Väkemme vanhenee, ja palvelut on turvattava. Nyt haemme ratkaisuja, joilla asiat tehdään ehkä entistä fiksummin tai kokonaan uudella tavalla – ja niin, että saamme rahat riittämään.

On erinomaista, että esimerkiksi digivastaanottojen tarjonta ja käyttö on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Mahdollisuus käydä lääkärin vastaanotolla kotisohvalta käsin tuo helpotusta monen arkeen. Samalla se vapauttaa kasvokkain tapahtuvia käyntejä heille, joilta digipalvelujen käyttö ei luonnistu.

Hyvät kuulijat,

Suomen ongelmat tulevat selvästi esiin tässä tilanteessa, jossa mittavista säästötoimista huolimatta julkinen talous on raskaasti alijäämäinen. Juuri siksi teemme välttämättömiä uudistuksia. Monet lakiesitykset on vasta hyväksytty, uudistusten vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa.

Hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen. Puoliväliriihessä kasvutoimien osalta kunnianhimon tason tulee olla yhtä korkealla kuin julkisen talouden sopeuttamisessa. On ihan selvää, että hallituksen tekemät uudistukset vievät oikeaan suuntaan, mutta paljon pitää vielä tehdä. Samalla tarmolla, jolla julkista taloutta on laitettu kuntoon, pitää kasvua vauhdittaa.

Entäs henkilöstön riittävyys?

Selkein viesti, mikä teiltä kentältä tulee, on toive saada keskittyä potilastyöhön. Tällä hetkellä sote-kentän haaste on, että resurssipulan vuoksi moni joutuu tekemään ”vähän kaikkea”, eikä keskittymistä pysty kohdentamaan vain siihen omaan ammatilliseen osaamiseen. Tämä haaste näkyy kaikissa soten ammattiryhmissä, lääkäreistä hoitajiin.

Haaste ei ole ainoastaan työkuormassa, vaan erityisesti työpanoksen kohdentamisessa. Lääkärit eivät pääse käyttämään aikaansa riittävästi potilastyöhön.

Tämä ongelma muodostuu varmasti monista eri tekijöistä, mutta yritän tunnistaa niistä muutamia.
 
Yksi, mihin meidän on löydettävä helpompia ja ketterämpiä keinoja, on tietojärjestelmiin kirjaamiseen kuluva aika. Kirjaukset lisääntyvine tilastointivelvoitteineen syövät kohtuuttoman ajan työpäivästä. STM:n tuoreen selvityksen mukaan lääkäreillä kuluu työpäivästään yli kolme tuntia kirjausten tekoon. Se kaikki aika on pois potilastyöstä.

Tänä päivänä tekoäly tekee aivan valtavasti puolestamme ja helpottaa arkeamme lähes huomaamattamme. Mikä estää meitä hyödyntämästä tekoälyä entistä isommin sote-alan hallinnollisen taakan keventämisessä? Tästä on jo olemassa rohkaisevia prototyyppejä yksityisellä sektorilla. Tekoäly muodostaa rakenteellisen sairaskertomustekstin suoraan potilashuoneessa käydyn keskustelun pohjalta jopa ilman tarvetta erilliselle sanelulle. Oikein kohdennettuna tekoälyn hyödyntäminen on paitsi tietoturvallista, myös hallinnollista taakkaa keventävää.

Samoin hallitus etsii keinoja velvoitteiden keventämiseen myös muualta kuin lainsäädännöstä, kuten viranomaisten ohjeista ja suosituksista. Velvoitteita keventämällä pyritään antamaan hyvinvointialueille liikkumavaraa hakea parhaat ratkaisut palveluiden järjestämiseksi. Meillä on vuosien saatossa muodostunut hyvinkin yksityiskohtaista sääntelyä, joka vaikuttaa arjessa ammattilaisten mahdollisuuksiin tehdä työtään järkevästi. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa loputon lausuntorumba. Käymme läpi tällaista sääntelyä ja pyrimme löytämään paikkoja, joissa tekemistä voidaan helpottaa keventämällä normitusta.

Toinen ratkaistava asia on työnjaon selkeytys.

Tarkoituksenmukainen työnjako palvelee terveydenhuollon ammattihenkilöstöä läpi koko sektorin. Tämän osalta peräänkuulutan johtamista. Lääkärijohtajille on edelleen perusteltu tarpeensa toimialan erityispiirteistä johtuen. Tervehdin ilolla, että lääkärijohtajien johtamistaitoihin kiinnitetään entistä enemmän huomioita ja johtamisopintoihin ja lisäpätevyyden hakemiseen terveydenhuollon saralla kannustetaan.

Työnjaossa ei ole kyse ainoastaan työnjaosta ammattihenkilöstön välillä, vaan myös hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Esimerkiksi toimivalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöllä ja työnjaolla kummatkin terveydenhuollon tasot voivat saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

Sama koskee julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa. Potilaalle ei ole merkitystä minkä logon alta hoitoa saa, kunhan sitä saa oikeaan aikaan ja se on hyvää. Resursseja yhdistämällä lisätään vaikuttavuutta. Olen itse vieraillut esimerkiksi Päijät-Hämeessä Harjun terveydessä, missä mielestäni yksityisen ja julkisen toimijan välinen yhteistyö on rakennettu hienosti yhteisyrityshenkisesti, jolloin molempien sektorien parhaat puolet yhdistyvät.

Tähän liittyen hallitus on parhaillaan purkamassa monituottajuuden esteitä. Tavoitteena on lisätä hyvinvointialueiden ja yhteistyöalueiden mahdollisuuksia järjestää palveluita parhaaksi katsomallaan tavalla. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa kuluvan kevään aikana.

Kolmantena haluan nostaa välttämättömyyden saada lisää sote-osaajia. Tarvitsemme enemmän niin lääkäreitä, sairaanhoitajia kuin hoiva-avustajia. Olen tyytyväinen, että olemme Lääkäriliiton kanssa yhdessä arvioineet lääkärien koulutusmäärän kasvun tarvetta, ja miten se kannattaa kohdistaa.

Olemmekin hallituksessa päättäneet lisätä 70 uutta lääkärien koulutuspaikkaa, ja kohdentaa siihen tarvittavan 23,4 miljoonan lisärahoituksen. Jotta pienryhmät pysyvät toimivina ja opetuksen laatu ei heikkene, on syytä huolehtia, että lisärahoitus kohdentuu nimenomaisesti opetusresursseihin. Se lienee kaikkien etu.

Hyvät kuulijat,

johtamani hallitus sai käsiinsä hallintomallin, nyt se on saatava toimimaan. Tähän työhön olemme ryhtyneet tarmolla.

Palveluja ja palvelujärjestelmää uudistavia lainsäädäntöhankkeita on valmistunut ja käynnissä, koskien mm. sairaaloiden, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon työnjakoa, lasten ja nuorten terapiatakuuta ja asiakastietojen käsittelyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ohjausta on selkeytetty säädösmuutoksilla sekä kehittämällä lakisääteisten ohjaustoimien sisältöjä ja prosesseja. Näitä ovat mm. vuosittaiset hyvinvointialueneuvottelut ja STM:n selvitys, jossa alueille on annettu toimintasuosituksia.

Vielä tähän loppuun haluan nostaa mielestäni erittäin potentiaalisen uudistuksen, jonka laajentamista selvitämme: omalääkärimallin.

Hyvinvointialueilta löytyy jo onnistuneita esimerkkejä onnistuneista omalääkärimalleista, ja STM kokoaa niistä tällä hetkellä tietoa. Tarkoitus on, että omalääkärimallikokeiluja käynnistetään ja syvennetään entisestään. Tutkimukset osoittavat, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät merkittävästi, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee.

Juuri näitä konkreettisia uudistuksia Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee. Soten hallinnollinen uudistus on tehty, ja nyt on tehtävä palveluiden uudistus.

Sanon teille, että me saamme tämän järjestelmän toimimaan. Töitä riittää, mutta uskon, että oikeilla ratkaisulla ongelmat saadaan selätettyä. Luotamme teihin ammattilaisiin, ja tehtävämme on turvata teille mahdollisuudet tehdä työtänne asiakkaiden hyväksi.

Näihin sanoihin, haluan vielä kerran kiittää mahdollisuudesta avata Lääkäripäivät 2025 ja toivon kaikille oikein antoisaa tilaisuutta!