Hyppää sisältöön

Pääministeri Petteri Orpon puhe Suomen Atlantti-seuran kevätkokouksessa

valtioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 21.5.2024 17.33
Puhe
pääministeri Petteri Orpo

Pääministeri Petteri Orpo puhui Suomen Atlantti-seuran kevätkokouksessa 21. toukokuuta. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat kuulijat, hyvät Suomen Atlantti-seuran jäsenet,

On kunnia saada olla järjestyksessä kolmannen Jaakko Iloniemi –luennon pitäjä. On hienoa päästä osaksi jatkumoa, joka nostaa julkiseen keskusteluun Atlantti-seuran kunniapuheenjohtajan vuosikymmenten ajan esillä pitämiä teemoja: Suomen aktiivinen osallistuminen läntiseen yhteisöön ja transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen. Tämä on etenkin hienoa juuri tässä kokouksessa, Suomen Atlantti-seuran viettäessä tänä vuonna 25-vuotisjuhlapäivää.

Minulla on ollut aikaisemminkin mahdollisuus puhua tällä samalla foorumilla.
 
Vuonna 2017 totesin, että on tärkeää, että ylläpidämme mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Olihan puolueeni Kokoomus virallisesti kannattanut Nato-jäsenyyttä vuodesta 2006.
 
Toukokuussa 2022 täällä puhuessani odotimme Suomen jättävän piakkoin virallisesti Nato-jäsenyyshakemuksen. Olin tuolloin juuri palannut vierailulta Washingtoniin Ruotsin moderaattien puheenjohtajan Ulf Kristerssonin kanssa. Olimme molemmat optimistisia Nato-jäsenyytemme toteutumisesta. Olin tyytyväinen siitä, että oppositiosta käsin pystyin tukemaan Suomen Nato-prosessia, niillä verkostoilla ja sillä pitkäaikaisella Nato-asioiden osaamisella, joita Kokoomuksella oli.

Arvoisa yleisö,

Kun tarkastellaan aikaa Suomen Atlantti-seuran perustamisesta, 1990-luvun lopulta, avautuu yhdistyksen merkitys vielä selkeämmin.

Suomi on aina sopivissa tilanteissa hakenut integraatiota länteen. Venäjän vallan ajasta tulimme ulos itsenäisinä, sisällissodan myötä. Kylmän sodan aikana pyrimme integroitumaan länteen esimerkiksi EEC:n kautta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen tiemme vei nopeasti Euroopan unioniin. 

Kun Atlantti-seura perustettiin vuonna 1999, Suomi toimi ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaana. Suomi oli jo vahvasti ankkuroitunut läntisiin rakenteisiin, vaikka Nato-jäsenyydelle Suomi ei vielä ollut kypsä. Oli kuitenkin tärkeää, että tietyt henkilöt myös yli puoluerajojen näkivät Suomen transatlanttisten suhteiden merkityksen jo tuolloin. Samoin on tärkeää, että Suomen Nato- ja laajempaa transatlanttista suhdetta on kehitetty eri tavoin koko Atlantti-seuran tähänastisen, 25-vuotisen matkan ajan. Sillä kun Venäjä hyökkäyksellään Ukrainaan paljasti todelliset kasvonsa, oltiin Suomessa valmiita Nato-jäsenyyteen. Uskallan väittää, että ilman Atlantti-seuran – ja joidenkin poliittisten voimien – puitteissa tapahtunutta työtä emme olisi olleet näin Nato-yhteensopivia.

Hyvät kuulijat,

Nyt olemme jo juhlineet Suomen ensimmäistä vuotta Nato-jäsenenä. Olemme heti alusta lähtien osoittaneet kantavamme vastuutamme liittolaisena koko liittokunnan alueella.
 
Merivoimien miinantorjunta-alus toimii tällä hetkellä osana Naton miinantorjuntaosastoa Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä. Kesä- ja heinäkuussa suomalainen hävittäjäosasto puolestaan osallistuu Air Shielding-toimintaan Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä.
 
Osallistuminen näihin tehtäviin on osa vastuunkantoamme liittolaisena ja sitoo meidät tiukemmin Naton rakenteisiin. Samaan aikaan pitää muistaa, että meidän tärkein tehtävämme on Suomen puolustaminen. Kannamme vastuuta yli 1300 kilometristä Naton itärajaa ja olemme osa Naton pohjoista pidäkettä.

Otamme siis osaa liittokunnan yhteisiin operaatioihin, mutta pidetään mielessä, kuinka suurta vastuuta kannamme.
 
Meillä on jatkossakin vahva kansallinen puolustuskyky. Sen varmistamiseksi on huolehdittava resursseista. Hallitus on sitoutunut pitämään puolustusmenot 2 prosentin tasolla BKT:stä. Tämä tapahtuu tänä vuonna ennen kaikkea F-35 hankintojen siivittämänä. Valmisteilla olevassa puolustuspoliittisessa selonteossa otetaan kantaa jatkoon, mutta on selvää, että meidän on pidettävä yllä vähintään 2 prosentin tasoa myös jatkossa.

Suomen puolustus on nyt osa liittokunnan yhteistä puolustusta. Suomen turvallisuus on koko liittokunnan turvallisuutta ja koko liittokunnan turvallisuus on Suomen turvallisuutta. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, itsestään selvältä, mutta on silti suuri muutos tavassamme ajatella.
 
Hyvät kuulijat,

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Eurooppa-päivänä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin EU- ja Nato-myönteisiä. Kuten EVA toteaa, poliittisesti polarisoituvassa läntisessä maailmassa on hyvä muistaa, että joistakin asioista kansan keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys.
 
Meillä Suomessa kansallinen turvallisuus on tällainen kysymys. Mutta korostan, että asiallinen ja asiantunteva julkinen keskustelu on keskeinen elementti tämän yhteisymmärryksen säilymisessä. Siinä työssä Atlantti-seuralla on tärkeä rooli.

Hyvät kuulijat,

Yhdysvallat on Suomen keskeinen strateginen liittolainen.
 
Nato-jäsenyytemme lisäksi Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö on tiivistä. Maidemme välille on neuvoteltu puolustusyhteistyösopimus, DCA, joka muodostaa perustan Yhdysvaltain kanssa tehtävälle turvallisuusyhteistyölle. Sitä koskeva hallituksen esitys tuodaan pian eduskunnan käsittelyyn. 

Kahdenvälinen yhteistyömme on DCA:n lisäksi laajenemassa. Esimerkiksi toukokuun alussa Suomi ja Virginian osavaltio allekirjoittivat aiesopimuksen, joka mahdollistaa puolustusvoimien ja kansalliskaartin koulutus- ja harjoitusyhteistyön. Puolustusvaliokunnan jäsenet, jotka olivat paikalla tutustumassa kansalliskaartiin, olivat vaikuttuneita sen sitoutuneisuudesta sekä kyvykkyydestä. Vierailu konkretisoi millaisesta voimasta on tarvittaessa kysymys. 

Yhteistyömme ei rajoitu puolustukseen ja turvallisuuteen. Haluamme kehittää suhdetta Yhdysvaltoihin laaja-alaisesti. Näen mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä teknologian ja tutkimuksen saralla, esimerkiksi murrosteknologioissa, joissa Suomi on Yhdysvalloissa arvostettu, luotettava ja monella tavoin kokoaan suurempi toimija.
 
Arvoisa yleisö,

Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä minulle on muutamaan otteeseen esitetty kysymys vaalien tuloksen vaikutuksesta Euroopalle. Oma näkemykseni on, että voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit kuka tahansa, Eurooppa on jatkossakin Yhdysvalloille tärkein kumppani. Meitä yhdistävät sama länsimainen arvopohja, läntiset arvot kuten demokratia ja vapaus. Ja uskallan olla sen verran ylpeä meistä, Euroopasta, että väitän, ettei Yhdysvallat myöskään pärjää ilman Eurooppaa. Viime kädessä Yhdysvalloilla ei ole ketään niin vahvaa liittolaista kuin me.

Samalla selvää on se, että riippumatta Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta Euroopan tulee tehdä kaikkensa vahvistaakseen omaa kilpailukykyään, omaa globaalia rooliaan ja omaa puolustuskykyään. Uskon, että nyt jokainen maa Euroopassa ymmärtää tämän merkityksen. Tämä on tärkeää tukeaksemme Ukrainaa, mutta myös rakentaaksemme uskottavaa voimaa, uskottavaa pelotetta Venäjää vastaan.

Tästä pääsenkin viimeiseen teemaani. Meidän on nostettava eurooppalainen puolustusteollisuus uudelle tasolle. Työ on jo käynnissä. Suomessa olemme päättäneet kasvattaa raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia merkittävästi. Myös eurooppalaisten maiden yhteiset puolustusteollisuushankkeet ovat tärkeitä.
 
Tästä yksi esimerkki on Suomen puolustusvoimien johtama, tällä hetkellä neljän eurooppalaisen maan Suomen, Ruotsin, Latvian ja Saksan yhteishanke, jossa kehitetään ja valmistetaan yhteistä ajoneuvojärjestelmää.
 
Perjantaina avaan yhdessä Latvian pääministeri Evika Siliņan kanssa Patrian uuden panssaroitujen ajoneuvojen tuotantolaitoksen Latviassa. Laitoksessa valmistetaan ja suunnitellaan Patria 6x6 –ajoneuvoja, jotka ovat keskeisessä roolissa CAVS-hankkeessa.
 
Paljon on tultu niistä ajoista, kun itse sain panssarijääkärikoulutuksen Parolassa venäläisellä kalustolla.
 
Kysyntä suomalaisen puolustusteollisuuden tuotteille on suuri. Tästä teemasta laajemmin aion keskustella suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten ja muiden toimijoiden kanssa puolustusteollisuuden pyöreässä pöydässä vielä ennen juhannusta.

Arvoisa yleisö,

Suomen Nato-jäsenyys, Suomen Atlantti-seuran pitkäaikainen tavoite, on saavutettu, mutta yhdistyksen rooli on tässä maailmanajassa tärkeämpi kuin koskaan. Lopuksi haluan vielä kerran toivottaa onnea 25-vuotiaalle Suomen Atlantti-seuralle.