Pääministeri Petteri Orpon uudenvuoden tervehdys 31.12.2024
Hyvät suomalaiset, vuoden viimeisten päivien keskiössä on ollut turvallisuutemme. Laskeuduimme kukin tahoillamme viettämään joulua, kukin tavallaan. Pyhienkään aikana Suomi ei kuitenkaan nukkunut tai vaipunut horrokseen.
Sen todistivat viranomaiset heti ensimmäisenä joulupäivänä. Kun tieto Itämerellä tapahtuneesta kaapelirikosta tuli, Suomi toimi välittömästi. Lisävahinkojen toteutuminen haluttiin estää, ja saada tapahtunut mahdollisimman ripeästi tutkintaan.
Suomen eri viranomaisten, samoin kuin muiden toimijoiden, yhteistyö toimi erinomaisesti. Ankkuria laahannut alus saatiin Suomen aluevesille ja suomalaisten tutkintaan.
Tämä yli viranomaisrajojen toimiva yhteistyö on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista. Osoitimme ulkomaailmalle, että Suomi reagoi välittömästi mahdolliseen häirintään ja tihutyöhön. Suomalaisten sähkönsaanti oli turvattua. Kodeissa saatiin jatkaa rauhassa joulunviettoa, kun viranomaiset olivat valppaina ja toimivat.
Pidimme eurooppalaiset naapurimaamme sekä EU:n ja Naton keskeiset tahot informoituna siitä, mitä Itämerellä tapahtuu. Euroopassa tiedettiin, että Suomi toimii. Meihin voitiin luottaa. Meille annettiin tuki. Emme olleet yksin tälläkään kertaa.
Itämeren tapahtumat muistuttivat meitä jälleen turvallisuuden merkityksestä. Kun olemme varautuneita, ei syytä pelkoon ole. Pidämme huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta sekä kansallisesti että yhdessä kumppaneidemme ja liittolaistemme kanssa.
Venäjä käy sotaansa Euroopassa monin tavoin: rintamalla kylväen kuolemaa, kohdistaen iskuja Ukrainan kaupunkien siviilikohteisiin, muualla levittämällä disinformaatiota, tekemällä hybridihyökkäyksiä ja sabotaaseja, hyväksikäyttämällä ihmisiä laittoman maahantulon välineenä.
Puheet rauhanneuvotteluista Ukrainassa ovat kiihtyneet Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen. Rauha voidaan kuitenkin saavuttaa vain ehdoilla, jotka Ukraina voi hyväksyä. Rauhaa ei voi tehdä Euroopan yli, eikä Putin saa kävellä neuvotteluista ulos voittajana.
Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Ei siksi, että Yhdysvaltain tuleva presidentti Trump sitä vaatii. Vaan siksi, että se on Euroopan etu.
Ennen joulua kokoonnuimme Saariselälle Italian, Kreikan ja Ruotsin pääministereiden sekä EU:n korkean ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallaksen kanssa. On tärkeää, että niin etelässä kuin pohjoisessa EU-maat ymmärtävät toistensa tilannetta, ja että EU:n tuki Ukrainalle pysyy vahvana.
Samalla keskustelimme myös Lähi-idän tilanteesta. Gazan siviileille on saatava apua, tilanne on katastrofaalinen.
Vuoden vaihtuminen on monelle myös taitekohta.
Vuoden viimeisinä päivinä mietimme usein kulunutta vuotta. Samaan aikaan katse ja mieli ovat jo vahvasti tulevassa.
Olemme hallituksessa tehneet kuluneen vuoden aikana määrätietoisesti töitä, jotta saisimme käännettyä Suomen taloutta kestävälle uralle. Olemme uudistaneet työmarkkinoita, olemme uudistaneet työttömyysturvaa kannustavammaksi, ja tehneet töitä, jotta yritykset voisivat kasvaa, meille investoitaisiin ja Suomeen syntyisi uutta puhtaan siirtymän tuotantoa. Hallituksen tähän mennessä tekemien päätösten arvioitu työllisyysvaikutus on lähes 90 000 työllistä.
Maailmalta emme ole vetoapua toistaiseksi saaneet. Käänne parempaan on antanut odottaa itseään. Kuluneena vuotena olemme joutuneet seuraamaan eurooppalaisen teollisuuden vaisua nousua.
Hallitus on korvannut puuttuvaa viennin vetoapua osaltaan. Rakentamisalalla lähes kaikki asunnot on rakennettu valtion tukemana. Veropolitiikka on keventänyt niin työn kuin polttoaineiden verotusta. Lukuisia tie- ja ratahankkeita eri puolella Suomea on laitettu liikkeelle. Se on tehty, mitä raskaasti velkaantuneessa valtiontaloudessa voidaan.
Kuitenkin liian moni on menettänyt työpaikkansa.
Kevään aikana hallitus tulee tekemään erityisesti töitä sen eteen, että maan työllisyystilannetta saadaan kohennettua.
Miltä tuleva vuosi näyttää?
Sen suhteen haluan olla toiveikas. Uudet talousennusteet ovat rohkaisevia. Ilman uusia ikäviä yllätyksiä vaikea aika on jo takana päin. Taloutemme on jo kääntynyt hienoiseen kasvuun. Kodeissa arkea helpottaa se, että hintojen nousu on laantunut ja laskevat korot tuovat liikkumatilaa asuntovelallisten kukkaroon.
Suomella on paljon mahdollisuuksia uusien teknologioiden tuomassa kasvussa ja teollisuuden uudistumisessa hiilivapaaseen tuotantoon. Ennen joulua saimme useita myönteisiä uutisia: Googlen isot maakaupat Kajaanissa ja Muhoksella luovat odotuksia uusista datakeskusinvestoinneista. Kokkolaan on suunnitteilla miljardiluokan investointi alumiinitehtaaseen. Kajaaniin on tulossa uusi supertietokone ja ”tekoälytehdas”, joista hyötyy koko Suomi.
Toimitusjohtaja Risto Murron johtama kasvutyö valmistuu alkuvuodesta. Kaikki konkreettiset ja toteuttamiskelpoiset kasvutoimet, olivat ne sitten isoja tai pienempiä, ovat merkittäviä. Jokaisella uudistuksella voimme saada jollekulle suomalaiselle työn ja perheelle toimeentulon.
Silti kasvavat puolustus- ja hoivamenot tarkoittavat vaikeita valintoja myös jatkossa. Talouden tasapainottamista on jatkettava niin tämän kuin tulevankin hallituskauden ajan. Jatkuvasti ei voi elää velaksi. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Vain taloudellisesti kestävällä pohjalla seisova valtio voi panostaa myös turvallisuuteen.
Vaikka talous lähteekin kasvuun, joudumme silti jatkamaan sopeuttamista ja jakamaan niukkuutta vielä pitkään.
Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, ja sellaisena se myös pysyy, kun saamme velkaantumiskehityksen taitettua.
Säästämisen keskellä olemme tehneet valinnan tulevaisuuden puolesta. Hallitus on vahvistanut peruskoulujen rahoitusta. Olemme lisänneet opetukseen viikkotunteja ja yksilöllistä tukea oppilaille. Uudistamme myös suomalaisia lukioita ja ammattikouluja. Olemme lisänneet korkeakouluihin aloituspaikkoja, jotta useammalla olisi mahdollisuus saavuttaa unelmansa. Tutkimukseen ja kehitykseen tehdään historiallisen suuria panostuksia.
Huhtikuussa käymme kunta- ja aluevaalit. Vaalit ovat tärkeät: suomalaiset kunnat ja alueet tarvitsevat vastuun kantajia ja tulevaisuuden rakentajia.
Toivon, että kevään vaalikamppailu on hyvähenkinen, voimme olla eri mieltä asioista myös toisia kunnioittaen. Meidän on annettava lapsille ja nuorille esimerkkiä siitä, että yhteisten asioiden hoitaminen ja niihin äänestämällä vaikuttaminen on mielekästä, jopa innostavaa. Puolueilla on toki erilaisia keinoja, mutta tavoite on sama: se, että joka puolella Suomea on hyvä asua ja elää, tehdä työtä ja yrittää.
Vaikka käännämme sivun uudelle vuodelle epävarmassa ajassa, on hyvä pitää mielessä kaikki se hyvä ympärillämme. Suomi on hieno maa, ja tehtävämme on pitää siitä huolta. Kyllä me pärjäämme maailman myrskyissä.
Hyvää uutta vuotta jokaiselle!
Petteri Orpo
Pääministeri