Pääministeri Sipilä: Tärkeä huippukokous edessä

Terveiset Brysselistä. Tänään alkaa pääministerikauteni yksi merkittävimmistä EU:n huippukokouksista. Nyt jos koskaan Euroopalta vaaditaan yhtenäisyyttä. Kokouksen asialista on keskeinen unionin tulevaisuuden ja yhtenäisyyden kannalta. Kokous on tärkeä Suomelle.

Olen kuluneen viikon aikana käynyt puhelinneuvotteluja kokouksen keskeisten toimijoiden kanssa muun muassa Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tuskin, Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin.

Huippukokous alkaa turvallisuuden ja EU:n puolustusyhteistyön käsittelyllä, missä myös Naton pääsihteeri on mukana. Suomen viesti on selvä. Työtä konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on jatkettava. EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön projekteja on edelleen kehitettävä. Tässä Suomi on aktiivisesti mukana.  Unionin yhteistyö hybridiuhkien torjunnassa on hyvä esimerkki nopeasta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Sitä on jatkettava Naton kanssa.

Tänään keskustelemme myös ajankohtaisesta kauppapolitiikasta ja digitalisaatiosta. Päämiestapaamisessa toukokuussa digitalisaatiokeskustelu käytiin nimenomaan Suomen laatiman esityksen pohjalta. Haluan, että komissio saa vahvan mandaatin jatkaa työtään digitalisaation ja innovaatioiden edistämiseksi.

Aioin nostaa esille erityisesti läpimurtoinnovaatioiden merkityksen. Läpimurtoinnovaatioilla tarkoitetaan toimintatapojen muutoksia, jotka koskevat yhteiskuntaa laajasti. Esimerkiksi tällaisia ovat olleet internet ja matkapuhelin.

Kauppapolitiikassa viestini on: EU:n on pysyttävä yhtenäisenä ja puolustettava kaikin tavoin sääntöpohjaista järjestelmää sekä vapaan kaupan periaatteita. Tilanne on haastava. Silti emme voi lakata puolustamasta talouttamme ja monenkeskistä järjestelmäämme.

Kokouksen lopuksi illalliskeskustelu käydään muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista. Muuttoliikkeen osalta tärkeintä on löytää eurooppalainen ratkaisu. Suomen kanta on, että muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana on oltava ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Suomen kannat perustuvat kuuden kohdan tavoitteeseen:

1. Maahanmuuton juurisyihin on kyettävä vastaamaan. Ihmisiä on autettava entistä paremmin ja tehokkaammin heidän kotiensa lähellä. Kumppanuussopimuksia esimerkiksi Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa on edelleen kehitettävä. Ne ovat osoittautuneet toimiviksi.
2. Uudelleen sijoittaminen pakolaisleireiltä. Tavoitteena on oltava, että tulevaisuudessa entistä suurempi osa Eurooppaan saapuvista ihmisistä tulisi pakolaiskiintiöiden kautta. Näin pystymme auttamaan entistä paremmin niitä ihmisiä, jotka eniten apua tarvitsevat. Jotta tähän päästään, kokonaisuuden toimittava paremmin.
3. Ulkorajavalvontaa on tehostettava.
4. Eurooppalainen solidaarisuus ja vastuunkanto poikkeustilanteissa.
5. Palautusten tehokkaampi toiminta.
6. Schengen-järjestelmän on toimittava paremmin.

Tämän päivän keskustelun uskon keskittyvän maahanmuuton juurisyihin ja esitykseen alueellisista maihinnousupisteistä, joiden avulla pyrittäisiin auttamaan merellä olevia turvapaikanhakijoita ja estämään salakuljetusta. Keskustelu on vasta alkuvaiheissa ja tärkeää on, että kaikki oikeudelliset perustat selvitetään. Suomi on suhtautunut aloitteeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, toki vain siinä tapauksessa, että kaikki oikeudelliset reunaehdot täyttyvät.

Dublin-järjestelmän toimivuus nousee esille. Suomi on valmis tehostamaan kahdenvälisiä sopimuksia, jotta jo Dublin-sopimuksessa oleva ensimmäisen tulomaan periaate toteutuisi paremmin. Valmistelemme parhaillaan kahdenvälistä sopimusta Saksan kanssa.

Tapaan vielä ennen kokousta Hollannin pääministerin Mark Rutten. Keskustelemme EMU:n kehittämisestä. Tapaan myös suomalaiset europarlamentaarikot. Käymme keskustelun ajankohtaisista EU-kysymyksistä sekä Suomen kansallisista tavoitteista. Tärkeää, että kaikki suomalaiset toimijat puhaltavat yhteen hiileen unionissa.

Juha Sipilä
pääministeri