Tiedonhankintalakityöryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille
puolustusministeriö
Julkaisuajankohta
14.1.2015
11.00
Tiedote
Turvallisuusviranomaisten tiedonhankintaa koskevaa lainsäädäntöä kehittävä työryhmä on luovuttanut mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille 14.1.2015. Työryhmä on toiminut vuoden 2014 alusta lähtien ja mietinnön valmistumisen määräaika oli 31.12.2014.
Työryhmä ehdottaa mietinnössään harkittavaksi, että hallitus käynnistäisi tarvittavat toimenpiteet tiedustelua koskevan säädösperustan luomiseksi käynnistämällä yhden tai useampia lainsäädäntöhankkeita.
Eri tiedustelukeinot muodostavat kokonaisuuden, joista keskeisiä ovat ulkomaan tiedustelu ja tietoliikennetiedustelu. Työryhmässä vallitsi yhteisymmärrys tiedustelulainsäädännön tarpeesta ylipäänsä ja ulkomaan tiedustelusta. Tiedustelua olisi valvottava sekä oikeudellisesti että parlamentaarisesti.
Tiedustelun tarkoituksena on hankkia kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tiedustelutietoa vakavista kansainvälisistä uhista.
Ulkomaan tiedustelussa tietoa hankittaisiin ulkomaisista tietojärjestelmistä sekä henkilökohtaisella kanssakäymisellä ja henkilön tai muun kohteen havainnoinnilla.
Tietoliikennetiedustelu on Suomen rajat ylittävissä tietoliikennekaapeleissa liikkuvaan tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua, jolla hankitaan tietoa Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavista uhista.
Tietoliikennetiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelua harkittaessa on erityisesti otettava huomioon perus- ja ihmisoikeutena turvattu luottamuksellisen viestin salaisuuden suoja. Vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös vaikutukset yhteiskunnan digitalisoitumiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Työryhmä lähtee siitä, että yritystoimijoille ei ehdotettaisi velvollisuutta luovuttaa salausavaimia tai asentaa ohjelmistoihin ja laitteistoihin takaportteja.
Yhdenmukaisiin menettelytapoihin ja laillisuusvalvontaan liittyvät seikat puoltaisivat tietoliikennetiedustelun teknisen suorittamisen keskittämistä yhdelle viranomaiselle. Toimeksiantajina voisivat olla uhkien torjunnasta vastaavat viranomaiset sekä niiden kautta Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta päätöksenteosta vastaavat tahot.
Sisäministeriön hallinnonalan tarpeet liittyvät kansallista turvallisuutta vaarantaviin vakaviin siviililuontoisiin uhkiin ja voitaisiin harkita, että siviilitiedusteluun liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaisiin sisäministeriön johdolla. Puolustusministeriön hallinnonalan tarpeet puolestaan koskevat puolustusvoimien tehtäviin liittyvän tilannekuvan muodostamista ja ylläpitämistä, jolloin voitaisiin harkita sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelemista puolustusministeriön johdolla.
Koska tietoliikennetiedustelu olisi tarpeen molemmille hallinnonaloille, tulisi harkita, säädettäisiinkö tietoliikennetiedustelusta erillislakina. Tässä valmistelussa tulisi myös ottaa huomioon sidosryhmien tarpeet ja huolehtia, että elinkeinoelämän edustus olisi mukana. Perustuslain mahdollinen tarkistaminen valmistellaan oikeusministeriön johdolla.
Työryhmän mietintö on luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.defmin.fi/mietinnot.
Lisätietoja asiassa antaa työryhmän puheenjohtaja Hanna Nordström, puh. 0295 140 600.
Työryhmä ehdottaa mietinnössään harkittavaksi, että hallitus käynnistäisi tarvittavat toimenpiteet tiedustelua koskevan säädösperustan luomiseksi käynnistämällä yhden tai useampia lainsäädäntöhankkeita.
Eri tiedustelukeinot muodostavat kokonaisuuden, joista keskeisiä ovat ulkomaan tiedustelu ja tietoliikennetiedustelu. Työryhmässä vallitsi yhteisymmärrys tiedustelulainsäädännön tarpeesta ylipäänsä ja ulkomaan tiedustelusta. Tiedustelua olisi valvottava sekä oikeudellisesti että parlamentaarisesti.
Tiedustelun tarkoituksena on hankkia kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä tiedustelutietoa vakavista kansainvälisistä uhista.
Ulkomaan tiedustelussa tietoa hankittaisiin ulkomaisista tietojärjestelmistä sekä henkilökohtaisella kanssakäymisellä ja henkilön tai muun kohteen havainnoinnilla.
Tietoliikennetiedustelu on Suomen rajat ylittävissä tietoliikennekaapeleissa liikkuvaan tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedustelua, jolla hankitaan tietoa Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavista uhista.
Tietoliikennetiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelua harkittaessa on erityisesti otettava huomioon perus- ja ihmisoikeutena turvattu luottamuksellisen viestin salaisuuden suoja. Vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös vaikutukset yhteiskunnan digitalisoitumiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Työryhmä lähtee siitä, että yritystoimijoille ei ehdotettaisi velvollisuutta luovuttaa salausavaimia tai asentaa ohjelmistoihin ja laitteistoihin takaportteja.
Yhdenmukaisiin menettelytapoihin ja laillisuusvalvontaan liittyvät seikat puoltaisivat tietoliikennetiedustelun teknisen suorittamisen keskittämistä yhdelle viranomaiselle. Toimeksiantajina voisivat olla uhkien torjunnasta vastaavat viranomaiset sekä niiden kautta Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta päätöksenteosta vastaavat tahot.
Sisäministeriön hallinnonalan tarpeet liittyvät kansallista turvallisuutta vaarantaviin vakaviin siviililuontoisiin uhkiin ja voitaisiin harkita, että siviilitiedusteluun liittyvää lainsäädäntöä valmisteltaisiin sisäministeriön johdolla. Puolustusministeriön hallinnonalan tarpeet puolestaan koskevat puolustusvoimien tehtäviin liittyvän tilannekuvan muodostamista ja ylläpitämistä, jolloin voitaisiin harkita sotilastiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelemista puolustusministeriön johdolla.
Koska tietoliikennetiedustelu olisi tarpeen molemmille hallinnonaloille, tulisi harkita, säädettäisiinkö tietoliikennetiedustelusta erillislakina. Tässä valmistelussa tulisi myös ottaa huomioon sidosryhmien tarpeet ja huolehtia, että elinkeinoelämän edustus olisi mukana. Perustuslain mahdollinen tarkistaminen valmistellaan oikeusministeriön johdolla.
Työryhmän mietintö on luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.defmin.fi/mietinnot.
Lisätietoja asiassa antaa työryhmän puheenjohtaja Hanna Nordström, puh. 0295 140 600.
Tutustu myös
Ruotsi on ilmoittanut valmiudestaan kehysvaltiorooliin Suomeen perustettavassa Naton eteentyönnetyssä läsnäolossa
PLM
Tiedote
16.9.2024 13.15
Suomi lähettää Ukrainaan lisää puolustusmateriaaliapua
PLM
Tiedote
13.9.2024 11.17
Suomi ja Japani käynnistävät puolustusmateriaalia ja -teknologiaa koskevan valtiosopimuksen valmistelun
PLM
Tiedote
12.9.2024 11.36