Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavion puheenvuoro ohjelmatukijärjestöjen kumppanuusfoorumissa

Hyvät kuulijat, arvoisat kansalaisjärjestöjen edustajat ja yhteistyökumppanit,

Hyvää huomenta kaikille. 

Minulla on ilo osallistua kumppanuusfoorumiin ensimmäistä kertaa. Harmillisesti tämä tilaisuus aikataulupaineista johtuen aiemmin lykkääntyi, mutta on hienoa, että olemme kaikki tänään täällä koolla keskustelemassa ajankohtaisista kehityspolitiikkaa koskevista kysymyksistä.

Olen näiden kuluneiden reilun neljän kuukauden aikana päässyt tapaamaan useita teistä kansalaisjärjestöistä. Haluan kiittää järjestöjä aktiivisuudesta ja näistä tapaamisista, joissa olen saanut hyvän katsauksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen monipuoliseen työhön ja teidän vahvaan erityisosaamiseenne.

Hyvät kansalaisjärjestöjen edustajat,

Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana. Koronapandemian jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti geopoliittisten jännitteiden paluuseen. Hyökkäyssodalla on ollut merkittäviä seurannaisvaikutuksia myös kehittyville maille. Viime viikkoina jännitteet ovat entisestään kiristyneet monilla alueilla. Olemme ulko- ja kehityspolitiikassa monenlaisten entistä hankalampien ja monisyisten haasteiden edessä. Meidän tulee yhdessä löytää ratkaisut siihen, miten vastaamme Suomena parhaalla tavalla näihin haasteisiin. 

Vahva kansalaisyhteiskunta on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara. Valitettavasti demokratian tila maailmalla on ollut viime vuodet heikkenevä. Samalla kansalaisyhteiskuntien tila on kaventunut. Kansalaisyhteiskuntatoimijoihin kohdistuvat rajoitukset ovat usein ensimmäinen merkki maiden lipumisesta kohti autoritaarisuutta. Tässä tilanteessa pidän entistäkin tärkeämpänä, että Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian ja kansalaisyhteiskunnan periaatteita. Suomen painotus demokratiaan ja kansalaisyhteiskunnan rooliin näkyy monella tavoin hallitusohjelmassa, myös kehitysyhteistyön osalta.

Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Pidän hyvin tärkeänä järjestöjen tekemää vaikuttavaa työtä yhteistyömaissa. Te järjestöt ja kumppaninne tunnette hyvin paikalliset olosuhteet, etenkin yhteisötasolla. Teidän työnne vahvistaa paikallisten yhteisöjen omaa osaamista ja toimintakykyä. Kansalaisyhteiskunnat ja yhteiskuntien demokraattisuus vahvistuvat, kun ihmiset saavat mahdollisuuksia osallistua omien elinolosuhteidensa kehittämiseen. Kansalaisjärjestöillä on ollut tärkeä rooli myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien edistämisessä. Tämä on näkynyt esimerkiksi vammaisten ihmisten oikeuksien ja osallistumisen huomioimisessa kaikessa kehitysyhteistyössä ja humanitaarisessa avussa.

Tiedän, että järjestöt ovat asiantuntijoita rauhanvälityksen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamisessa. Kriisien aikana kansalaisjärjestöt ovat usein ensimmäisiä toimijoita paikalla, ja paikalliset kumppanijärjestöt pystyvät toimimaan olosuhteissa, joissa monien kansainvälisten toimijoiden on hankalaa toimia. Kansalaisjärjestöjen erityisosaaminen, kuten valmius- ja varautumisosaaminen, tukee kriiseihin vastaamista. Se vahvistaa samalla myös suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia. 

Hyvät kuulijat,

Suomen talouspolitiikka keskittyy nyt valtiontalouden tervehdyttämiseen. Tämä näkyy myös kehitysyhteistyössä. Hallituskauden aikana kehitysyhteistyövaroihin kohdistetaan yhteensä yli miljardin säästöt. Valtio kohdistaa kehitysyhteistyöhön vuonna 24 yhteensä 1,2 miljardia euroa, bktl-osuutena noin 0,42 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti maaohjelmia tulee jatkossa olemaan vähemmän. 

Kehityspolitiikassa keskitytään Suomen vahvuuksiin, joita ovat muun muassa koulutus, digitalisaatio, puhdas energia sekä sukupuolten tasa-arvo. Tiedän, että järjestöt tekevät erinomaista työtä näidenkin teemojen parissa, esimerkiksi tyttöjen ja naisten koulutuksen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi. Myös toimiva kansalaisyhteiskunta on yksi Suomen ehdottomista vahvuuksista. 

Hallitus kohdentaa kehitysyhteistyötä myös muilla tavoin aiempaa tarkemmin. Edellytämme tukea saavilta mailta sekä sääntöpohjaisen järjestyksen että kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja omien kansalaisten vastaanottamista. Kehitysyhteistyörahoitusta ei myönnetä toimijoille tai maihin, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Kehitysyhteistyön säästöjä tehtäessä arvioimme myös näiden kriteerien toteutumista, ja ratkaisut perustuvat kokonaisarvioon.

Ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjetti vahvistaa Suomen järkkymätöntä tukea Ukrainalle. Ukraina tulee tällä vaalikaudella olemaan suurin kehitysyhteistyömme kohde. Valmistelemme tämän vuoden loppuun mennessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa kansallisen suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta. Ulkoministeriöön on nimitetty korkean tason Ukraina-erityisedustaja, suurlähettiläs Antti Vänskä, jonka ajankohtaiskatsauksen pääsette kuulemaan myöhemmin tänään. Tiedän, että monet suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tukeneet merkittävästi Ukrainaa niin humanitaarisen avun kuin kehitysyhteistyönkin kautta, myös oman varainhankintanne kautta. Haluankin tässä yhteydessä kiittää teitä arvokkaasta tuestanne ukrainalaisten hyväksi.

Hyvät kuulijat,

Kehitysyhteistyömäärärahoihin tehtävät säästöt eivät tarkoita, että Suomi tulisi kääntämään selkänsä maailmalle. Tulemme edistämään ulkopoliittisia ja kehityspoliittisia tavoitteitamme aktiivisesti ja sitoutuneesti. Järjestöjen työn kautta syntyy myös Suomelle arvokkaita yhteyksiä maailmalle.

Osallistuin syyskuussa New Yorkissa YK:n korkean tason viikolle, jossa minulla oli mahdollisuus tavata laajasti esimerkiksi eri YK-järjestöjen johtoa. Esillä olivat monet Suomelle keskeiset prioriteetit, esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja opetus. Viikon keskeisin kokous oli kestävän kehityksen huippukokous. Kestävän kehityksen tavoitteista on jääty merkittävästi jälkeen, ja niiden saavuttamiseen tarvittavan rahoituksen löytäminen tässä maailmantilanteessa on haastavaa. On selvää, että tarvitsemme lisää yksityistä rahoitusta ja investointeja kehittyviin maihin.

Yksi kehityspolitiikkamme keskeisistä lähtökohdista onkin jatkossa kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpi yhteys. Kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä linjaavan selonteon valmistelu on jo aloitettu, ja se esitellään ensi keväänä. Myös kansalaisjärjestöiltä on pyydetty kommentteja osana valmisteluprosessia. Kiitos jo etukäteen arvokkaasta panoksestanne. 

Tällä hallituskaudella suomalaisia yrityksiä tullaan osallistamaan entistä enemmän kehityspolitiikkaan. Monilla suomalaisilla yrityksillä on kasvavia valmiuksia ja halukkuutta edistää kestävän kehityksen teemoja. Avoin ja vakaa yhteiskunta, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, on edellytys markkinataloudelle ja se luo ennakoitavan toimintaympäristön suomalaisyrityksille. Vastuullinen yritystoiminta luo kestävää kehitystä, mutta on myös kilpailuetu markkinoilla. Tuleva EU-tason sääntely tulee tasavertaistamaan yritysvastuullisuuden pelikenttää. Sääntely tulee vaikuttamaan myös Suomen kaupalliseen yhteistyöhön kehittyvissä maissa. Suomalaisyritykset ovat tässä kilpailussa hyvässä asemassa.

Suomi tukee suomalaisia ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, jotka edistävät yritysvastuuta ja tarjoavat koulutusta yrityksille. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla onkin tärkeä rooli kehittyvien maiden yritysten vastuullisuustoiminnan kehittämisessä ja globaalien tuotantoketjujen pientuottajien tukemisessa. Yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä etuna ovat myös kansalaisjärjestöjen hyvä paikallistuntemus ja monipuoliset verkostot, joita yritykset voivat hyödyntää toimiessaan yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Tiedän, että järjestöillä on kokemusta yritysyhteistyöstä sekä suomalaisyritysten ja järjestöjen välisestä matchmaking-työstä. Toivon, että tuotte rohkeasti esiin aloitteitanne ja ideoitanne yritysyhteistyön vahvistamiseksi.

Pitkällä aikavälillä kaupan ja investointien rooli on aivan keskeinen yhteistyömaidemme kannalta, ja tämä on tullut vahvasti esiin myös keskusteluissani esimerkiksi eri Afrikan maiden edustajien kanssa. Yksikään maa ei halua olla riippuvainen kehitysavusta, vaan maat haluavat seistä omilla jaloillaan.

Hyvät kansalaisjärjestöt,

Haluan vielä nostaa esiin Lähi-idän tilanteen sekä tekeillä olevan selvityksen koskien tukeamme Palestiinalle. Suomi on tuominnut vahvasti terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen.  Israelin valtiolla on oikeus suojella kansalaisiaan terroristisilta iskuilta. Samalla on myös kunnioitettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja suojeltava siviilejä. Kantamme konfliktissa on muuttumaton. Suomi tukee kahden valtion ratkaisua ja neuvotteluja, puolustaa ihmisoikeuksien toteutumista ja rauhanomaista ratkaisua. Kehitysyhteistyön keinot ovat jatkossakin osa näiden tavoitteiden edistämistä. Suomi on käynnistänyt selvityksen Palestiinan kehitysyhteistyöstämme, kuten monet verrokkimaamme. Haluamme huolellisesti varmistaa, että Suomen tuki kohdistuu oikealla tavalla. Julkinen selvitys valmistuu joulukuussa.

Tämä tilanne, jolla on vaikutuksia laajemmin Lähi-idässä mutta myös globaalilla tasolla suurvaltapolitiikassa, on jälleen kerran yksi esimerkki haastavista toimintaympäristöistä, joissa me vaikutamme. On tärkeää, että Suomi pystyy jatkossakin toimimaan myös näissä erittäin haastavissa ympäristöissä. Se vaatii järjestöiltä huolellista suunnittelua ja toimeenpanoa, mutta myös ministeriöltä valmiutta rahoittaa toimintaa myös epävakaissa olosuhteissa. Kuten jo totesin, on tärkeää, että Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle. Tämä korostuu etenkin kriisitilanteissa.

Halusin vielä loppuun todeta, että hallitusohjelmassa on eri tavoin huomioitu myös kansalaisyhteiskunta Suomessa. Tällä hallituskaudella valmistellaan kansalaisyhteiskuntastrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma. Tarkoitus on keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa säätelyä ja selvittää järjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Tämä työ onkin jo käynnistynyt oikeusministeriön vedolla.

Kotimaan työssä myös pitkään valmisteltu valtionavustustoiminnan kehittämishanke saa ensi viikolla päätöksensä loppuseminaarissa. Jatkossa valtionavustustoiminta on entistä vaikuttavampaa, läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa. Pidän erinomaisena, että myös ulkoministeriö ja kansalaisjärjestöt ovat olleet mukana kehittämässä ja testaamassa näitä uusia toimintatapoja, ja ovat ensimmäisten joukossa ottaneet niitä käyttöön.

Hyvät yhteistyökumppanit,

Haluan lopuksi kiittää teitä työstänne. Olen ylpeä siitä, miten eri toimijat suomalaisessa yhteiskunnassa tekevät laaja-alaisesti yhteistyötä, ja iloitsen vahvasta kansalaisyhteiskunnan ja valtion vuoropuhelusta. Tämä kumppanuus ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ovat yksi kehityspolitiikkamme vahvuuksista. Hyödynnetään sitä yhdessä jatkossakin.