Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion avaussanat kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä koskevan selonteon julkaisutilaisuudessa 11.7.2024

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon. Selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn.

Vastaavanlaista kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää selontekoa ei ole laadittu Suomessa aiemmin. Selonteon tekeminen perustuu hallitusohjelman kirjauksiin. Pyrimme tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa entistä kokonaisvaltaisemmin ja kauppa- ja kehityspolitiikka ovat yhä kiinteämmin osa tätä kokonaisuutta.

Tämä selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tarkennetuilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Samalla selonteko sisältää linjaukset Suomen suhteista kehittyviin maihin.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisätä maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla kehittyvien maiden vastuuta omasta kehityksestään. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen. Tuemme kehittyvien maiden teollistumista.

Suomi kohtaa maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin.

Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys.

Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme saamaan lisää suomalaisia yrityksiä keskeisiin kumppanimaihin, kuten USA:han ja Kanadaan. Lisäksi on syytä muistaa, että EU:n sisämarkkina on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa ja Suomen kannattaa tähdätä sinne, missä kasvua on.

Niin sanotun globaalin etelän maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia eli melkein neljäsosa.

Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Riippuvuudet nähdään nyt riskeinä, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja resursseista kiihtyy, ja asenne valtiontukiin on muuttunut sallivammaksi. Geotaloudellinen murros vaikuttaa myös yrityksiin, jotka tarkastelevat liiketoimiaan myös valtiollisten strategisten intressien kautta.

Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa.

Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita.

Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä.

Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneidemme kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia.

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla edistetään kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitysyhteistyön painopisteitä Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus ja ilmasto, sekä Ukrainan tukeminen. Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa näissä teemoissa.

Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä kokonaisvaltainen tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Yksityisen sektorin kanssa tehtävä kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö palvelee tasavertaisia kumppanuuksia. Kehitysyhteistyön eri muodot ja kaupan ja investointien edistäminen sovitetaan yhteen maatasolla.

Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä, sekä yksityisiä rahoitusvirtoja.

EU:n Global Gateway -strategia tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Suomen tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen.

Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki PIF. Näitä muokkaamme parhaillaan, jotta ne palvelevat entistä paremmin suomalaisten yritysten tarpeita ja ovat houkuttelevia kehittyville maille.

Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa.

Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu myös kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan. Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.

Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Tämä heijastuu laajasti ulkopolitiikan tavoitteisiin ja tekemiseen; Ukraina tarvitsee monenlaista tukea. Kehitysyhteistyöstä yhä suurempi osuus painottuu alueellisesti Ukrainaan, ja Suomi jatkaa Ukrainan tukemista myös kehitysrahoituksen ja humanitaarisen avun kautta. Ukraina on tällä vaalikaudella ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä.

Kehitysyhteistyö tähtää tulokselliseen työhön ja resursseja käytetään strategisesti. Kehitysyhteistyön tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja riskienhallintaan panostetaan. Jokaiseen väärinkäytösepäilyyn suhtaudutaan vakavasti, ne selvitetään ja niille tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet.