Ulkoministeri Elina Valtosen puheenvuoro Paasikivi-seuran tilaisuudessa 14. tammikuuta 2025

”1975-2025 Etykistä Etyjiin, miten tästä eteenpäin”

Arvoisa ministeri Iloniemi, hyvä yleisö 

Vuonna 1975 allekirjoitettu Helsingin päätösasiakirja oli käännekohta Euroopan turvallisuudelle. Loppuasiakirjassa 35 valtiota sitoutuivat yhteisiin periaatteisiin, jotka loivat perustan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille. 

Helsingin hengen tärkein elementti on usko siihen, että Euroopan valtiot voivat ratkaista erimielisyytensä sodan sijaan diplomatian keinoin. Yhteisymmärrys löytyi, sillä Helsingin periaatteet edustavat ihmisyyden ydintä: kaipuuta vapauteen, yhteistyöhön ja rauhaan.

On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Aloittamallaan hyökkäyssodalla Venäjä horjuttaa koko Euroopan turvallisuusjärjestystä. Toimillaan Venäjä ja Putin rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta ja Helsingin periaatteita, kuten rajojen loukkaamattomuutta, alueellista koskemattomuutta ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista. Venäjä rikkoo sopimuksia, jotka se on itse allekirjoittanut.

Kun yksi valtio haastaa yhteisen turvallisuutemme ja sopimustemme perustukset, on meidän muiden noustava puolustamaan niitä entistä voimakkaammin.

Helsingin periaatteet ovat muistutus siitä, mitä voimme saavuttaa yhteistyöllä ja luottamuksella – ja mikä on vaakalaudalla, jos niiden puolustaminen laiminlyödään. Nämä periaatteet tarvitsevat puolustajiaan nyt enemmän kuin koskaan.

Vuonna 1975 hyväksytyt Helsingin periaatteet ovat:

1. Valtioiden suvereeni tasa-arvo
2. Pidättäytyminen voimankäytön uhkasta tai sen käytöstä
3. Rajojen loukkaamattomuus
4. Valtioiden alueellinen koskemattomuus
5. Riitojen rauhanomainen ratkaiseminen
6. Puuttumattomuus sisäisiin asioihin
7. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen
8. Kansojen tasa-arvoiset oikeudet ja itsemääräämisoikeus
9. Valtioiden välinen yhteistyö
10. Velvoitteiden vilpitön täyttäminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti

Arvoisat kuulijat, 

Suomi toimii tänä vuonna toista kertaa Etyjin puheenjohtajana. Toimintaympäristö on nyt hyvin erilainen kuin edellisellä kaudellamme vuonna 2008. Euroopan turvallisuustilanne on arvaamattomampi ja epävakaampi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. 

Tehtävämme puheenjohtajana on varmistaa, että yhteiset periaatteemme eivät ole vain muistoja menneisyydestä, vaan elävät ja ohjaavat meitä myös tänä vaikeana aikana. Osallistujamaiden ihmiset ansaitsevat elää vapaina ja rauhassa, turvallisesti yhteistyötä tehden ja Euroopan tulevaisuutta rakentaen.

Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden tukeminen ovat Etyjin toiminnan keskiössä.

Puheenjohtajuusohjelma rakentuu kolmelle ohjaavalle periaatteelle, joista ensimmäinen on (1) Etyjin periaatteiden ja sitoumusten kunnioittaminen, toinen on (2) nykyhaasteisiin vastaaminen ja kolmas on (3) Etyjin vahvistaminen tulevaisuuden varalle. 

Periaatteiden kunnioittamisen (Respect the principles) ytimessä on, että globaali turvallisuusjärjestys perustuu kansainväliseen oikeuteen, YK:n peruskirjaan ja monenvälisyyteen. Etyjin sitoumukset, kuten Helsingin päätösasiakirja (1975) ja Pariisin peruskirja (1990), tukevat ja vahvistavat tätä järjestystä Etyj-alueella.

• Helsingin päätösasiakirja määritti valtioiden välisen toiminnan pelisäännöt ja loi laaja-alaiseen turvallisuusajatukseen perustuvan prosessin poliittis-sotilaallisten kysymysten, talous- ja ympäristökysymysten sekä ihmisoikeuskysymysten käsittelemiseksi. 
   
• 15 vuotta myöhemmin Pariisin peruskirja institutionalisoi Etyjin toiminnan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämisessä ja konfliktien ennaltaehkäisemisessä. Pariisin peruskirjassa todetaan myös valtioiden vapaus valita omat turvallisuusjärjestelynsä. 
   
• Helsingin päätösasiakirja loi sitoumuksia paitsi valtioiden käytökseen toisiaan kohtaan, myös suhteessa kansalaisiinsa. Päätösasiakirjan vaikutuksesta monissa maissa sekä kiinnostus että mahdollisuudet kansalaistoimintaan alkoivat avautua. Tällä ihmisoikeuksien toteutumista edistävällä toiminnalla on ollut merkittävä rooli Euroopan demokratisoitumiskehityksessä.

Nykyhaasteisiin vastaamisessa (Respond today) oleellista on, että Suomi pitää Ukrainan tukemisen Etyjin toiminnan ytimessä. Ukraina käy puolustustaistelua paitsi itsenäisyytensä ja rauhanomaisen tulevaisuutensa myös yhteisesti sovitun, kansainväliseen oikeuteen perustuvan turvallisuusjärjestyksen puolesta. 

• Kansainvälisen oikeuden ja Etyjin periaatteiden vastainen Venäjän toiminta tuomitaan laajasti Etyjissä. Etyjillä on tärkeä rooli Venäjän vastuuvelvollisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi Moskovassa vuonna 1991 sovitun ihmisoikeusmekanismin avulla tutkitaan Venäjän ihmisoikeusloukkauksia, ja Etyjin hankkeiden kautta kerätään tietoa sodan ympäristötuhoista. 
   
• Suomi vahvistaa Etyjin työtä myös muualla yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta. Etyj tukee osallistujavaltioita kenttäoperaatioidensa kautta Keski-Aasiassa, Moldovassa ja Länsi-Balkanilla. 

Tulevaisuuteen valmistautuminen (Prepare for the Future) on puheenjohtajuuskauden haastavin toimintakenttä. Etyjin puheenjohtajalla, osallistujavaltioilla, pääsihteerillä ja instituutioilla on käytössään kattava valikoima vuosikymmenien kuluessa kehitettyjä työkaluja luottamuksen lisäämiseksi, kriisien ennalta ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Näihin kuuluvat puheenjohtajan erityisedustajien lisäksi esimerkiksi ihmisoikeusraportit, tulitaukojen valvontaan ja tilanneselvityksiin liittyvät missiot, konfliktinehkäisyyn liittyvät dialogi- ja yhteistyömekanismit sekä asevalvontaan liittyvät toimet. Etyjin työkalujen tehtävänä on vähentää konfliktiin johtavia jännitteitä ja lisätä luottamusta osapuolten välillä. 

• Suomi lisää Etyjin työkalujen tunnettavuutta ja käytettävyyttä. Suomi korostaa dialogityön ja rauhanvälityksen merkitystä osana kokonaisvaltaista konfliktien hallintaa konfliktien ennaltaehkäisemisestä niiden jälkeiseen jälleenrakentamiseen sekä tukee yhteistyön vahvistamista muiden toimijoiden kanssa tällä osa-alueella.
   
• Suomi pyrkii vahvistamaan järjestön toimintakykyä. Hyvä uutinen on, että joulun aikana Sveitsi vahvistui puheenjohtajamaaksi vuonna 2026. Suomen puheenjohtajuuden alkaessa edellytykset neuvotteluille poliittisista sitoumuksista ovat kuitenkin heikot. Järjestön budjettia ei ole hyväksytty vuoden 2021 jälkeen. 
   
• Vaikeasta tilanteesta huolimatta Suomi korostaa Etyjin säilyttämistä operatiivisena toimijana ja poliittisen vuoropuhelun foorumina. Ainutlaatuiseksi turvallisuusjärjestöksi Etyjin tekee sen laaja maantieteellinen kattavuus ja kokonaisvaltainen turvallisuuskäsite. Toimintakykyinen Etyj on osallistujavaltioiden yhteinen vastuu.

Painotamme puheenjohtajana sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Korostamme myös tarvetta parantaa nuorten ja vammaisten henkilöiden parempia mahdollisuuksia osallistua Etyjin toimintaan.

Hyvät kuulijat, 

Jakamattoman turvallisuuden käsite on ollut Etyjissä ja sitä edeltäen Etykissä mukana alusta lähtien ja se sisältyy kaikkiin keskeisiin asiakirjoihin. Jakamattomalla turvallisuudella tarkoitetaan jokaisen Etyjin osallistujavaltion turvallisuuden olevan erottamattomasti yhteydessä muiden osallistujavaltioiden turvallisuuteen. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osallistujavaltioita, kun taas turvattomuus yhdessä osallistujavaltiossa vaikuttaa kaikkien muiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Kykyä vastata kriiseihin ja toipua niistä rakennetaan yhteistyöllä. Nykypäivän uhat ja riskit ovat valtaosin rajat ylittäviä. Turvallisuutta rakennetaan eri yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa niin viranomaisten kesken kuin yhteistoiminnassa esimerkiksi paikallistoimijoiden ja yksityissektorin kanssa.

Suomi pyrkii avoimeen dialogiin kaikkien osallistujavaltioiden ja kumppanimaiden kanssa. Teemme yhteistyötä kaikkien maiden kanssa, jotka kunnioittavat Etyjin periaatteita.

Arvoisa yleisö,

Kuten tiedätte, puheenjohtajuuskaudellamme tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista. 

Vuosipäivä huomioidaan puheenjohtajan konferenssilla Finlandia-talossa heinä-elokuun vaihteessa. Kansalaisyhteiskunnalla on niin tässä tilaisuudessa kuin koko puheenjohtajuuskaudella merkittävä rooli.

Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa Etyjin periaatteet, jotka kaikki ovat yhä voimassa, syventää periaatteisiin pohjautuvaa yhteistyötä ja visioida järjestön tulevaisuutta. 

Hyvät kuulijat, 

Suomi aloitti puheenjohtajana kaksi viikkoa sitten. Viime viikolla tein ensimmäiset vierailut puheenjohtajan roolissa alueen maissa. Kävimme Ukrainassa sekä Moldovassa. Halusin vierailla näissä maissa ensi tilassa osoittaakseni jatkuvan tukemme. 

Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan horjuttaen koko Euroopan turvallisuusjärjestystä ja rikkoen jokaista Helsingin periaatetta. 

ETYJ-puheenjohtajuutemme aikana osoitamme, että kun yksi valtio haastaa yhteisen turvallisuutemme perustuksia ja yhteisiä sopimuksiamme, nousemme me muut puolustamaan niitä entistä voimakkaammin. 

Kiitos!