Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Uusia näkökulmia Afrikkaan – Twitter-aamukahveilla avarrettiin mielikuvia Afrikasta

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 18.12.2020 13.11
Uutinen

Ulkoministeriön Twitter-aamukahveilla keskusteltiin joulukuussa suomalaisten käsityksistä Afrikasta. Keskustelijoiden mukaan Afrikka-kuva Suomessa keskittyy yhä paljolti kurjuuteen ja konflikteihin. Keskustelussa nousi esille Afrikan maiden moninaisuus, rikas kulttuuri, aktiivinen nuori väestö sekä kasvava taloudellinen potentiaali ja innovaatiot.

​​​​​Keskustelun juonsi Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ja keskusteluun osallistuivat ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Olli Löytty, sekä yrittäjä, sosiaalinen vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.

Keskustelijat jakoivat aamukahveilla omia kokemuksiaan ja näkemyksiään Afrikan maista. Lindström raportoi toimittajana uutisia erityisesti Itä- ja Etelä-Afrikasta. Malaty on syntynyt Libyassa ja asunut viimeiset kahdeksan vuotta Pohjois-Afrikassa Egyptissä ja Keniassa. Löytty on syntynyt Namibiassa ja tehnyt väitöskirjansa lähetystyöstä Afrikassa. Samb on puolestaan kasvanut Norsunluurannikolla Länsi-Afrikassa, ja hänellä on sekä Suomen että Senegalin kansalaisuus.

Keskustelu alkoi pohdinnalla Afrikan mantereen moninaisuudesta. Afrikassa on 54 valtiota, mutta silti siitä puhutaan usein yhtenä kokonaisuutena. Keskustelijat korostivat, että puhetapa johtuu paljolti tietämättömyydestä sekä siitä, että Afrikkaa on länsimaissa kuvattu siirtomaanäkökulmasta. Keskustelijoiden mukaan suomalaisessa mediassa näkyvä kuva Afrikasta on usein valitettavan yksipuolinen.

“Paljon on vielä vanhoja stereotyyppisiä representaatioita. Moni ei välttämättä tiedosta, millainen rooli esimerkiksi lähetyssaarnaajilla on ollut suomalaisten Afrikka-mielikuvien muokkaajina. Afrikkalaista kulttuuria yhä eksotisoidaan länsimaissa”, Löytty kommentoi.

“Mediassa painottuvat helposti negatiiviset asiat, kuten viime vuosina Etiopian sota ja Mosambikin hirmumyrsky. Monia kiinnostaisi myös tavallinen afrikkalainen arki, mutta siitä on vaikea saada uutisia”, Lindström sanoi. 

Afrikka on tulevaisuuden maanosa

Keskustelussa painotettiin, että suomalaisten olisi tärkeää tuntea paremmin Afrikan eri maita ja kulttuureita. Keskustelijat nostivat esille erityisesti Afrikan teknologisen kehityksen sekä nuoren väestön, josta yli 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

“Minua kiinnostaa huima teknologinen kehitys, joka on käynnissä Afrikassa. Esimerkiksi mobiiliraha on huomattavasti käytetympi monissa Afrikan maissa Eurooppaan verrattuna”, kertoi Samb.

“Kävin Nairobissa startup-tapahtumassa, jossa minuun kolahti se, miten ihmiset keksivät ratkaisuja todella suuriin ongelmiin teknologian avulla. Länsimaissa asiat ovat jo niin hyvin ja viranomaiset hoitavat terveyden ja koulutuksen, ettemme tarvitse niihin innovaatioita”, Lindström kertoi.  

Afrikassa on kaupallista potentiaalia

Keskustelussa painotettiin, että Afrikassa on paljon potentiaalia kauppasuhteiden rakentamiseen. Malatyn mukaan Afrikka on tulevien vuosikymmenien talouskasvun suurin veturi.

“Suomalaisten Afrikan kauppa on edelleen aika nappikauppaa. Se ei ole kuitenkaan sen vaikeampaa kuin kauppa itäisen naapurimme kanssa. Samat lainalaisuudet pätevät: pitää tuntea markkinat, kilpailijat, rahoitussektori ja riskit. Tärkeää on löytää paikallinen kumppani”, Malaty sanoi.

Sambin mukaan sekä henkilö- että yritystasolla Suomessa ei tunneta Afrikkaa vielä tarpeeksi hyvin, jotta vientipotentiaali realisoituisi sinne. Malaty neuvoi kiinnostuneita ottamaan rohkeasti yhteyttä Suomen edustustoihin sekä muihin Afrikan maissa toimiviin suomalaisiin. 

Avarra mielikuviasi Afrikasta

Keskustelussa pohdittiin myös, kuinka suomalaisten mielikuvia Afrikasta voisi avartaa. Lindströmin mukaan suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita Afrikasta ja löytävät siihen liittyvää sisältöä helposti sosiaalisesta mediasta. Samb korosti, että olisi tärkeää ottaa itse vastuuta tiedon hankkimisesta.

“Katsokaa, millaisia kirjoja teillä on kirjahyllyssä. Onko siellä vain suomalaista vai löytyykö kirjoja muista maista? Youtubessa on myös tosi paljon afrikkalaisia sisällöntuottajia. Tietoa löytyy kyllä, jos haluaa tietämystään kasvattaa”, Samb sanoi.

Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY

— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020 " target="_blank"> 

Katso koko keskustelu twitter-livestä:

Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY

— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020
 
Sivun alkuun