Valtiosihteeri Sumuvuori: “Suomessa on valtavasti halua ja kykyä syventää suhteita Afrikan maiden kanssa”
Afrikka-strategian valmistelu on kuluneen syksyn aikana koonnut yhteisten digitaalisten alustojen äärelle ison joukon ihmisiä: tutkijoita, opettajia, virkakuntaa sekä yritysten, järjestöjen ja diasporan edustajia.
Ulkoministeriössä summataan parhaillaan eri näkemyksiä yhteen ja kirjoitetaan lopullista strategiatekstiä.
“Yllätyin, että koronakriisin keskellä ja lyhyelläkin varoitusajalla ihmiset eri tahoilta antoivat niin paljon aikaansa ja ajatuksiaan Afrikka-linjausten valmistelulle. Työ on jo nyt osoittanut, että suhteiden kehittäminen ja syventäminen Afrikan maiden kanssa on ajankohtaista ja tarpeellista”, valmistelua johtava ulkoministeriön valtiosihteeri Johanna Sumuvuori sanoo.
Valintojen paikka
Afrikka-strategiassa on koottava hyvä osaaminen yhteen, mutta myös priorisoitava. Muuten mikään ei muutu.
“Suomen kokoisen maan on osattava priorisoida omat tavoitteensa ja työskenneltävä tiiviillä poikkihallinnollisella ja sidosryhmäyhteistyöllä kohti valittuja päämääriä. Vain niin voimme olla kokoamme suurempi toimija Afrikan kokoisella mantereella”, valtiosihteeri sanoo. Tässä työssä myös EU on meille todella tärkeä konteksti.
Sidosryhmien mukaan Suomella on paljon annettavaa Afrikan maille, mutta myös yhtä paljon opittavaa. Kaiken yhteistyön on perustuttava yhdessä oppimiselle.
Sidosryhmien mielestä Suomen Afrikka-strategian kärkiä voisi olla esimerkiksi kriisien ja konfliktien ratkaiseminen yhdessä Afrikan maiden kanssa sekä tasa-arvotyö Suomen omien kokemusten pohjalta. Lisäksi sidosryhmät nostivat esille vihreän siirtymän, kauppasuhteiden kehittämisen, työpaikkojen luomisen, kiertotalouden sekä vesiasiat. Myös digitalisaatio, yhteistyö koulutuksen ja tutkimuksen saralla sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja oikeudet nousivat esille lähes kaikissa sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa.
Valmista vuoden alussa
Strategia on tarkoitus julkistaa alkuvuonna. Siitä tulee tiivis, ylätason ohjaava teksti. Sen jälkeen varsinainen työ vasta alkaa. Ministeriöt tekevät strategian pohjalta omia suunnitelmiaan linjausten toimeenpanemiseksi. Lisäksi on määriteltävä toimeenpanon vaatimat resurssit sekä toimien vastuut.
“Sidosryhmien konsultaatiot tuottivat valtavan määrän ideoita ja ajatuksia. Koska tavoitteemme on tiivis strategia, ihan kaikki kuulemisissa esitetyt ajatukset eivät mahdu sellaisenaan strategiaan. Jos näistä keskusteluista syntyisi uusia Afrikka-yhteistyöhön liittyviä aloitteita tai yhteistyökuvioita strategian ulkopuolella, se olisi toki vain positiivista.
Strategian julkistamisesta käynnistyy pitkäjänteinen työ, johon tarvitaan kaikkia toimijoita ja eri sektoreiden välistä ennakkoluulotonta yhteistyötä”, Johanna Sumuvuori summaa.
Suomen Afrikka-strategian valmistelun sidosryhmätyöpajojen yhteenveto (PDF, 258 KB)