Valtiosihteerityöryhmä: Postinjakelun yleispalveluvelvoitetta kevennettävä sanomalehtien jakelu turvaten

Valtioneuvoston vuoden alussa asettama valtiosihteerityöryhmä ehdottaa, että postinkannossa siirrytään samanaikaisesti kolmipäiväiseen jakeluvelvoitteeseen ja otetaan käyttöön määräaikainen haja-asutusalueiden tiedonvälitystuki. Kolmipäiväinen jakeluvelvoite tulisi aloittaa vuodesta 2022.

Kannettavan postin määrien huomattavan vähentymisen vuoksi tarvetta viisipäiväiseen jakeluun ei enää ole. Jakelupäivien vähentämisellä on hyvin suuri merkitys kustannustehokkaan jakelun turvaamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää hyvää vuoropuhelua Postin henkilöstön kanssa yhteiskuntavastuuperiaatteiden mukaisesti.

Osana hallitusohjelmaa hallitus on sitoutunut moniäänisen tiedonvälityksen turvaamiseen. Suomi on harvaan asuttu maa, ja kaupallisin ehdoin toimiva jakeluverkosto ei kata koko maata. Niin kauan kuin paperilehdellä on riittävää kysyntää, tulee viisipäiväinen sanomalehtien jakelu turvata määräaikaisella tuella haja-asutusalueilla. Tuki koskisi alueita, joissa ei ole kaupallisin ehdoin tilattujen sanomalehtien varhaisjakelua. Tapoja toteuttaa tuki teknologianeutraalisti tulisi tutkia ennakkoluulottomasti, jolloin sitä voitaisiin käyttää fyysisen jakelun tukemisen sijaan myös digitaalisen jakelun ja sisällöntuotannon edistämiseen. Vuosittainen kokonaistuki olisi noin 10 – 15 miljoonaa euroa, mutta tuen määrä ja yksityiskohdat tarkentuvat jatkovalmistelussa.

”Tarvetta viisipäiväiseen jakeluun ei enää ole, koska jaettavaa ei enää ole. Koronaepidemia on entisestään vauhdittanut kirjeen kuolemaa. Ei ole todennäköistä, että jakelumäärät palautuvat entiselleen, kun epidemia hellittää. Olemme kuitenkin arvioineet, että näillä ehdotuksilla voimme osaltamme huolehtia, että sanomalehtien jakelu viisipäiväisenä turvataan ja näin moniääninen tiedonvälitys koko Suomessa toteutuu, samalla kun Postin toimintaedellytyksiä parannetaan,” sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministerin valtiosihteeri Olli Koski.

Valtiosihteerityöryhmä ehdottaa myös, että yleispalvelun nykyisestä kilpailutusvelvoitteesta luovutaan toimimattomana, postidatan avaamista selvitetään tietoturvaa vaarantamatta ja sääntelyä kehitettäisiin siten, että postinjakelua ja muita palveluja voidaan yhdistää. Ryhmän mukaan lokerikkojakeluun siirtyminen nykyistä laajemmin tehostaisi toimintaa ja vähentäisi työkyvyttömyysriskiä.

Kirjemäärän lasku on yhteydessä siihen, että Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan digitalisaation eturintamassa. Suomen postimäärän lasku on yksi nopeimpia Euroopassa. Esimerkiksi yleispalveluvelvoitteen alaisia, postimerkillä varustettuja kirjeitä kotitalous saa nykyisellään keskimäärin joka kolmas viikko. Yleispalvelutuotteiden osuus jakelumäärästä on enää alle neljä prosenttia. Muissa Pohjoismaissa viisipäiväisestä jakelusta on jo luovuttu tai ollaan luopumassa.

Työryhmän tehtävä oli arvioida posti- ja jakelumarkkinan nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä muutostarpeita muun muassa postilainsäädäntöön. Työryhmä koostui eri ministeriöiden valtiosihteereistä, puheenjohtajanaan valtiosihteeri Olli Koski valtioneuvoston kansliasta. Työryhmän tavoitteena oli tuottaa taustaa ja ohjeistusta lain valmistelun ja yleispalvelun järjestämiseksi sekä valmistella postilain tarkastelun yhteydessä kannanotto muuttuvaan markkinaan sopeutumisessa.

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja valtiosihteeri Olli Koski, [email protected], p. 0295 160 031 ja 
työryhmän sihteeri finanssineuvos Maija Strandberg, [email protected], p. 050 407 8423, valtioneuvoston kanslia