Vesihanke Nepalissa paransi naisten, tyttöjen ja syrjittyjen dalitien asemaa
Vesivarainhoitohanke Nepalin Kaukolännessä onnistui parantamaan naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksia sekä toimeentuloa. Kehitysyhteistyöllä vaikutettiin useisiin tasa-arvokysymyksiin.
Suomen ja EU:n tukema vesivarainhoitohanke Nepalin Kaukolännessä päättyy syksyllä 2022. Hanke on edistänyt tyttöjen ja naisten elämää muun muassa vähentämällä veden noutamiseen käytettyä aikaa.
Kaukolännen kylissä huomio kiinnittyy miesten harvalukuisuuteen. Naiset huolehtivat kodista, viljelyksistä ja kotieläimistä. Useimmat miehet ovat työssä esimerkiksi lähiseudun rakennustyömailla – tai hankkivat elantoa ulkomailla.
Hankkeen myötä naisten ja vähemmistöjen edustajien vaikutusmahdollisuudet ovat kasvaneet. Osallistuneiden yhteisöjen edellytettiin ottavan vesikäyttäjäkomiteoiden jäseniksi tasapuolisesti myös naisia ja vähemmistöjen edustajia.
Työ paikallisissa komiteoissa on antanut naisille ja vähemmistöille mahdollisuuden saada oma äänensä kuuluviin. Se on myös antanut naisille arvokasta kokemusta vaikuttamistyöstä.
Kuukautisista puhuminen ei enää hävetä
Kaukolännessä on yhteisöjä, joissa vielä muutama vuosi sitten tytöt ja naiset suljettiin kuukautisten ajaksi kodin ulkopuolelle. Kuukautisten aikana naisia on perinteisesti pidetty Nepalissa epäpuhtaina.
Chhaupadiksi kutsuttu perinne on tarkoittanut tytöille ja naisille yöpymistä erillisessä majassa (chhauhut) tai karjasuojassa kuukautisten aikana. Naisia syrjivä ja heidät vaaroille alttiiksi asettava perinne on ollut lailla kielletty vuodesta 2005. Se on ollut myös kriminalisoitu vuodesta 2017 lähtien, mutta silti lakia ei vielä muutama vuosi sitten kaikissa Kaukolännen kylissä noudatettu.
Hankealueen kylissä ei juurikaan enää esiinny tyttöjen ja naisten eristämistä ulos kodeistaan kuukautisten aikana. Asenteet sallivat myös koulunkäynnin. Sen sijaan ruoankäsittelyyn liittyviä uskomuksia esiintyy yhä.
”Hanke toi monia muutoksia yhteisöjen ja naisten elämään: nyt tytöt käyvät koulua myös kuukautisten aikana, terveyssiteitä on saatavilla ja kuukautisista puhutaan avoimesti”, luettelee hanketyöntekijä Manju Bhatta.
Hankkeessa murrettiin kuukautisiin liittyviä tabuja työpajoissa ja koulutuksissa. Niitä järjestettiin kuntapäättäjille ja -työntekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille, opettajille ja yhteisöjen uskonnollisille johtajille sekä parantajille.
Kylätasolla paikalliset työntekijät jakoivat tietoa ovelta ovelle kuukautishygieniasta. Kouluissa järjestetyissä työpajoissa tytöt opettelivat valmistamaan paikallisista raaka-aineista kestositeitä. Kouluihin on tullut kuukautissuoja-automaatteja, ja kunnat ovat alkaneet jakaa kouluissa maksuttomia suojia.
Puhtaus edistää terveyttä
Chaubisan kylän naiset kertovat, että lapset ovat nykyisin terveempiä. Puhtaan juomaveden ansiosta lapset kärsivät vatsavaivoista ja ripulista aiempaa huomattavasti vähemmän. Syynä on hygienian parantuminen muutenkin.
Joka pihapiiristä löytyy tätä nykyä vessa, kun 10 vuotta sitten käymälä ei vielä ollut itsestäänselvyys. Tuolloin ympäristössä olevat ulosteet saattoivat pilata juomaveden. Hankkeen varoista kotien käymälöiden rakentamista ei tuettu, mutta hygieniavalistus oli osa hanketyötä.
Osana hanketta rakennettiin 208 koulun yhteyteen esteettömät vessat ja käsienpesupaikat. Näin edistetään myös vammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä.
Hygieniasta huolehtimiseen liittyy myös se, että karja on siirretty pois talon edustalta kauemmas laiduntamaan. Astiat kuivataan tätä nykyä käytön jälkeen tason päällä eikä enää maassa.
Oma vesihana ehkäisee syrjintää
Khattolin kylän 26 perheestä noin puolet on daliteja. Dalitit ovat kastiton, syrjitty väestöryhmä. Virallisesti kastilaitos on Nepalissa kielletty, mutta käytännössä syntyperä yhä estää ihmisen etenemisen ja hyväksynnän saamisen yhteiskunnassa.
Kylän asukkaat kertovat, että nykyisin dalitit kohtaavat aiempaa vähemmän syrjintää. Kun asukkailta kysyy, mikä on parantanut dalitien asemaa, he nimeävät kaksi syytä:
”Maolaiskapinallisten sissisota (vuosina 1996–2006) ja toiseksi vesivarainhoitohanke.”
Vesihankkeen myötä Khattolin kylään rakennettiin joka kotitaloudelle oma vesipiste. Sen ansiosta daliteja ei voi syrjiä yhteisen vesipisteen käytössä tai syyttää veden likaamisesta.
Toisaalta vesihuollon toimivuudesta vastaavissa vesikäyttäjäkomiteoissa on varattu kiintiöt syrjityille ryhmille. Khattolin kylän vesikomitean yhdeksästä jäsenestä peräti viisi edustaa daliteja.
Yksi syrjivä sääntö, jonka kyläyhteisön naiset tuovat esille, on kuitenkin yhä olemassa: asenteet eivät salli dalitin ja kastiin kuuluvan välistä avioliittoa. Kyläläiset kertovat joidenkin nuorten parien ratkaisseen asian karkaamalla Intian puolelle avioliiton ensimmäisiksi vuosiksi.
Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project, RVWRMP) vuosina 2006–2022:
- Osallistujat: Suomi, Nepal, alueen kunnat, kyläyhteisöt sekä kolmannessa vaiheessa EU
- Hankealueena Sudurpashchimin ja Karnalin provinssit
- Yli 600 000 ihmiselle puhdasta vettä ja parempaa sanitaatiota
- 650 000 ihmisen toimeentulomahdollisuudet paranivat
- Hanketoteuttaja: Finnish Consulting Group, FCG