Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Miten Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä?

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 28.2.2019 13.00
Tiedote 129/2019

Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoiteen vuoden 2040 tienoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen on ensisijaisesti panostettava nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa. Bioenergian käytön yhteydessä toteutettava hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi nousta tulevaisuuden keinoksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKEn toteuttaman selvityksen keskeinen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot. Arvioiden lähtökohdaksi asetettiin, että Suomi vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Maankäyttö- eli ns. LULUCF-sektorille (l. land use, land use change and forestry) ei sen sijaan asetettu erillistä tavoitetta, vaan lähtökohtana oli arvioida päästöistä ja nieluista (poistumista) koostuva kokonaispäästökehitys laskelmien tuloksena. Analyysit toteutettiin skenaariotarkasteluiden avulla, joissa Suomelle laadittiin erilaisia vuoteen 2050 ulottuvia tulevaisuuspolkuja.

Kokonaispäästökehitystä arvioitiin neljän laskennallisen skenaariopolun avulla, joita olivat Jatkuva kasvu, Muutos, Säästö ja Pysähdys. Polkuja kehitettiin ja kommentoitiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui yhteensä noin 90 eri henkilöä edustaen yhteensä noin 40 organisaatiota. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus (1000 kpl vastaajia), jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista ja keinoista.

Selvityksen tulos oli, että Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 tarkastellun päästövähennystavoitteen erilaisia polkuja pitkin. Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä. Ilman laajamittaista hiilidioksidin teknistä talteenottoa ja varastointia yli 87 %:n menevät kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet osoittautuivat haasteellisiksi.

Jos teknologian kehitys ei ole riittävän nopeaa tai yhteiskunnan energian käyttö ei tehostu riittävästi, tavoitteiden saavuttaminen on entistä haastavampaa. Kaikissa poluissa BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin arvioitiin kasvavan, ja kaikissa skenaarioissa teknologisen kehityksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Eri poluilla voi kuitenkin olla hyvin erilaisia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan muun muassa vallitsevista olosuhteista ja poliittisista ohjauskeinoista riippuen.

Metsäbiomassalla on useita mahdollisia käyttökohteita energian tuotannossa ja teollisuuden tuotteissa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaajina. Puunkäytön lisääminen kuitenkin pienentää metsien hiilinielua, mikä voi aiheuttaa haasteita Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttämisessä. Metsänielujen kokoon vaikuttaa puun käytön tason lisäksi voimakkaasti se, miten puuston kasvu ja maaperän hiilitaseet kehittyvät. Tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jälkeen. On kuitenkin epäselvää, missä määrin Suomi voi hyödyntää metsänieluaan päästötavoitteen saavuttamisessa ja minkälaista päästötavoitetta pidetään Suomelle oikeudenmukaisena ja riittävänä.

Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka minimoi riskit, joiden realisoituessa tavoite voisi jäädä toteutumatta. Kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle on kyselyn perusteella myös kansalaisten tuki. 75 % kyselyn vastaajista näki ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä tavoitteena ja 65 % katsoi, että Suomen pitää jatkaa päästöjen vähentämisestä riippumatta muiden maiden teoista.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKEn toteuttama tutkimus Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Lisätietoja: Tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, VTT, p. 050 359 9549, tiina.koljonen(at)vtt.fi, ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, SYKE, p. 029 525 1803, sampo.soimakallio(at)ymparisto.fi ja teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, p. 029 506 4819, petteri.kuuva(at)tem.fi