Projektiasiantuntija Lotta Engdahl:
Julkinen hallinto lisää vauhtia taloushallinnon digitalisaatioon

Valtiovarainministeriö 23.8.2018 13.27
Kolumni

Suomella on mahdollisuus olla Euroopan kärkimaita taloushallinnon digitalisaatiossa. Taloushallintoon tulee kuitenkin saada lisää vauhtia, jotta pysymme digitaalisen talouden kansainvälisen kilpailun kärkikahinoissa. Kukaan ei pysty yksinään rakentamaan uudenlaista reaaliaikataloutta, siihen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä, verkostomaista toimintaa, hyviä tiimejä - ihan kuten missä tahansa kehitystyössä!

Taloushallinnon automaatiolla tarkoitetaan talouden osapuolten tiedonvälityksen automaattista toteutusta eri toimijoiden järjestelmien välillä. Esimerkkejä tehdystä työstä ovat tulorekisteri, eKuittien TALTIO-hanke, tilinpäätösraportointi ja Kuntatieto-ohjelma.

Petrattavaa verkkolaskun käytössä

Olemme verkkolaskun käyttäjänä maailman kärjessä, mutta verkkolasku ei ole kuitenkaan toivotussa määrin käytössä esimerkiksi pk-yrityksissä. Liike-elämän alan palvelujen tarjoajat yhdessä julkisen hallinnon kanssa ovat tunnistaneet verkkolaskutukseen liittyvät haasteet ja ovat sopimassa yhteisistä pelisäännöistä. Siinä tarvitaan julkisen hallinnon tukea. Tarvitsemme myös kehitystä tukevaa sääntelyä.

Verkkolaskujen rakenteinen muoto mahdollistaa sen, että laskuttaja voi toimittaa verkkolaskun järjestelmästään asiakkaan laskujen käsittelyssä käyttämään järjestelmään, joka kirjaa tiedon ostosta tai myynnistä automaattisesti kirjanpitoon. Mikä jarruttaa verkkolaskujen tiedon muuttumista rakenteiseksi ja yhteentoimivaksi niin, että taloushallinnon automaatio saisi seuraavan vaihteen silmään?

Tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä

Kaikki kyllä haluavat saada ostolaskunsa rakenteisessa muodossa, mutta eivät panosta omien myyntilaskujensa rakenteisuuteen. Laskuttajan järjestelmien laatu ja toiminta ratkaisevat lopulta verkkolaskun sisällön. Laskun vastaanottaja joutuu tekemään korjauksia esimerkiksi tulostetusta laskusta, koska operaattorit eivät korjaa puutteita ja virheitä laskun matkalla laskun maksajalle. Markkinat eivät tällä hetkellä siis ohjaa toimimaan yhdenmukaisella tavalla ja täydellinen automaatio jää haaveeksi.

Euroopan Unioni on antanut direktiivin (EU) 2014/55, jossa säädetään, että julkisella hallinnolla täytyy olla valmius vastaanottaa semanttisen mallin mukaisia verkkolaskuja. Direktiivin vaatima semanttinen malli, eli laskun sisällön yhteinen muoto, ei ole tällä hetkellä tarpeeksi laajasti käytössä verkkolaskuissa. Direktiivin soveltamisala on kuitenkin edelleen suppea.

Julkinen hallinto mukana kehittämässä taloushallinnon automaatiota

Yhteisten pelisääntöjen luomisen ja taloushallinnon automaation edistämien on VM:ssä lähtenyt liikkeelle kahden työryhmän voimin. Verkkolaskudirektiivin kansallisen toimeenpanon valmisteluryhmä on teknologiateollisuuden, kuntien ja markkinoilla toimivien osapuolten edustajista muodostettu työryhmä, joka valmistelee verkkolaskudirektiivin toimeenpanoa.

Taloushallinnon automaation ja raportoinnin kehittämisen koordinaatioryhmässä on tarkoitus edistää uusien toimintamallien käyttöönottoa julkishallinnossa ja koko kansantaloudessa sekä luoda edellytyksiä harmaan talouden torjuntaan taloushallinnon digitalisaation keinoin. Ryhmässä on edustettuina valtionhallinnon virastoja, joilla on merkittävä rooli valtion yritysten välisessä raportoinnissa.

Ministeriön työssä ja työryhmissä on tarkoitus tukea alan yhteisten pelisääntöjen käyttöönottoa käytännön tasolla ja luoda puitteita alan toimijoille. Taloushallinnon automaatiolle tavoitellaan turhan työn karsimista yrityksissä ja viranomaisissa, rahan kiertonopeuden lisäämistä, harmaan talouden torjuntaa, raportoinnin ja tilastoinnin reaaliaikaisuutta, uusia palveluja ja veropohjan kaventumista vastaan taistelua.

Lotta Engdahl

Projektiasiantuntija, Julkisen hallinnon ICT -osasto
@EngdahlLotta

Lyhyellä videolla Lotta kertoo tiiviistii kolumnin aiheesta:

Digitalisoituminen Hallintopolitiikka Julkisen hallinnon ICT