Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen

Valtiovarainministeriö 16.4.2020 11.01
Tiedote

Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö 16. huhtikuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea.

Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle. Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.

”Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmantalouden näkymät synkät

Kansainvälinen talous alkoi hiipua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti. Kiinan talouden supistumisesta huolimatta talouskasvu elpyy vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Kaiken kaikkiaan maailmantalous supistuu 2 prosenttia vuonna 2020. 

Maailmanlaajuiset liikkuvuuden rajoitukset heikentävät tavarakauppaa maailmanlaajuisesti. Koko vuoden tasolla maailmankauppa supistuu 5 prosenttia.

Taloudellinen aktiviteetti on vähentynyt Euroopassa voimakkaasti. Yhdysvalloissa talouskasvu kääntyy negatiiviseksi, kun pandemian keskus siirtyy sinne.

Suomen talous kääntyy jyrkkään laskuun

Suomen talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista. Käyttöön otetut rajoitustoimet vähentävät yksityistä kulutusta. Erityisesti vähenee palveluiden kulutus, mutta myös tavaroiden kulutus vähenee. Päivittäistavaroiden kulutuksessa muutos näkyy vähiten.

Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden toteutumisen kokonaan. Yksityiset investoinnit vähenevät merkittävästi.

Työllisten määrä vähenee, kun maailmanlaajuinen tartuntatautiepidemia sulkee liiketoimintoja ja maidenvälisiä rajoja. Työllisyys vähenee vuonna 2020, ja työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Samalla työttömien määrä kasvaa selvästi ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin vuonna 2020.

Vuosina 2021−2022 talous palautuu kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen vie aikaa.

Yksityisen kulutuksen kasvu normalisoituu ja seuraa reaalitulojen 1½ prosentin kasvua. Yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, sillä metsäteollisuuden suurhankkeet lykkääntyvät ja asuinrakennusinvestoinnit jatkavat supistumistaan. Vuoden 2022 BKT:n kasvua tukee eniten se, että asuinrakennusinvestointien alamäki päättyy. Talouskasvun nopeutuminen ja nimellispalkkojen vaisu nousu alkavat kohentaa työvoiman kysyntää vähitellen vuosina 2021–2022. Työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin vuonna 2022.

Kriisi jättää jälkensä julkiseen talouteen

Julkinen talous heikkenee voimakkaasti vuonna 2020. Talouden tilan nopea heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon.

Kaikki julkisen talouden sektorit ovat tänä vuonna alijäämäisiä. Valtiontalous heikkenee taantuman ja tukitoimien vuoksi eniten. Myös paikallishallinnon talous kiristyy edelleen viime vuoden jo valmiiksi vaikeasta tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.

Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee, kun talouskasvu elpyy ja koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettavat väliaikaiset toimet päättyvät. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan toivu entiselleen. Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia.

Talousnäkymä poikkeuksellisen epävarma

Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Myös arviot rajoitusten taloudellisista vaikutuksista ovat epävarmoja. Toisilla toimialoilla rajoitukset sulkevat liiketoiminnan kokonaan, mutta toisilla toimialoilla tuotanto jatkuu ja jopa kasvaa. Ennuste perustuu normaalia enemmän oletuksiin kysynnän ja tarjonnan muutoksista.

Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet kestävät 3 kuukautta. Negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä laajemmalle virus leviää, mitä useampi sairastuu ja etenkin, mitä mittavampiin ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.

Jos rajoitteet jäävät ennustettua lyhytkestoisemmiksi ja taudin leviäminen pysähtyy, vaikutukset jäävät ennustettua pienemmiksi. Sulkutoimien pidentyminen johtaisi puolestaan vakavampiin vaikutuksiin.

Ennusteen yhteydessä olevassa vaihtoehtoisessa laskelmassa rajoitusten oletetaan kestävän 6 kuukautta. Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)