Hallitus siirtäisi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Hallitus esittää, että sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat sen sijaan saisivat edelleen nykyistä opintotukijärjestelmän mukaista opiskelijoiden asumislisää. Uudistus liittyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmaan ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2017.

Samalla esityksellä toteutetaan valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä päätetyt 9,5 miljoonan euron indeksisidonnaiset säästöt asumistuen menoista.

Nykyinen opiskelijan asumislisä on enimmillään 201,60 euroa kuukaudessa. Summan pienuus vaikeuttaa erityisesti yksin asuvien opiskelijoiden toimeentuloa. Yleinen asumistuki ottaa opiskelijan asumislisää paremmin huomioon todellisen vuokratason sekä kuntien väliset erot asumiskustannuksissa. Uudistus toisi opiskelijat asumistuen suhteen yhdenvertaiseen asemaan muiden pienituloisten kanssa ja yksinkertaistasi sosiaaliturvajärjestelmää.

Ruokakunnalle maksettava yleinen asumistuki kohdistuu eri tavalla kuin kaavamainen ja yksilöperusteinen opintotuen asumislisä. Asumistuki kohdentuisi nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin.

Yleisen asumistuen kustannukset nousisivat uudistuksen johdosta 137 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja 304 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Opiskelijoiden asumislisän kustannukset vähenisivät 114,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja 250 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Yleisen asumistuen menot kasvaisivat siten yhteensä 22,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 54 miljoonalla eurolla. Opiskelijoille maksettavat toimeentulotukimenot alenisivat arviolta 6,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 15 miljoonalla eurolla.

Asumistukimenojen kasvu on tarkoitus kattaa yleisen asumistuen menoista. Pääkaupunkiseudulla (kuntaryhmät 1 ja 2) enimmäisasumismenoja ei nostettaisi vuonna 2017. Muualla Suomessa (kuntaryhmät 3 ja 4) enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla. Enimmäisasumismenot ovat kuntaryhmissä 3 ja 4 vuokratasoon suhteutettuna korkeampia kuin pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi enimmäisasumismenojen alentaminen olisi perusteltua kohdistaa kuntaryhmiin 3 ja 4.

Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 5 prosentilla vähentäisi yleisen asumistuen menoja 37,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 66,8 miljoonalla eurolla. Kokonaissäästöstä katettaisiin myös valtion talousarviossa sovittu 9,5 miljoonan euron yleisen asumistuen indeksisidonnainen säästö. Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja kuntaryhmien 3 ja 4 enimmäisasumismenojen alentaminen 4 prosentilla nostaisi toimeentulotukimenoja arviolta 8,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2015 opintotuen asumislisää maksettiin 267 miljoonaa euroa, mistä 20 miljoonaa maksettiin ulkomailla opiskeleville. Yleisen asumistuen menot olivat vuonna 2015 yhteensä 918 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen, p. 02951 63434
 

• Kysymyksiä ja vastauksia opiskelijoiden asumistuen siirtämisestä yleiseen asumistukeen

• Asumistuet (STM)

• Asumisen tuet (Kela)