Kirsi Varhila: Suomi aloitti koronavirustilanteeseen varautumisen ennen kuin siitä julkisuudessa tiedettiin

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa Suomessa siitä, että maamme on varautunut niin yllättäviin kuin vähitellenkin kehittyviin tilanteisiin, jotka koskettavat tai voivat koskettaa tavalla tai toisella sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Varautuminen on yksi niistä asioista, joita tehdään – koko ajan – ilman, että asioista pidetään melua julkisuudessa. 

Lähdimme varautumaan uuden koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen heti, kun tauti alkoi levitä Kiinassa vuodenvaihteessa. Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi 30.1.2020. 

Valmiustasoamme nostimme saman tien. 

Varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijarooli on ollut erittäin tärkeä, ja THL on keskittänyt resurssejaan tilanteen hoitamiseksi, tilannekuvan saamiseksi ja sen perusteella tehtävien toimien viemiseksi eteenpäin kaikilla tasoilla. Omissa tilannekuvissaan kaikki hallinnonalat turvautuvat THL:n asiantuntijarooliin sairauden suhteen. Työterveyslaitoksella on tärkeä rooli ohjeistaessaan työpaikkoja esimerkiksi työterveyshuollon kautta.

Tartuntatautilaki velvoittaa kuntia, sairaanhoitopiirejä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, aluehallintovirastoja sekä sosiaali- ja terveysministeriötä ehkäisemään tartuntatauteja ja niiden leviämistä väestössä.

Tartuntatautilain nojalla annettua valtioneuvoston asetusta muutettiin nopeassa aikataulussa siten, että uusi koronavirus lisättiin yleisvaaralliseksesi tartuntataudiksi. Muutos tuli voimaan 14.2.2020. Muutoksen ansiosta ne ihmiset, jotka esimerkiksi asetetaan karanteeniin, tai jotka joutuvat jäämään pois töistä oman lapsen ollessa karanteenissa, ovat oikeutettuja tartuntatautipäivärahaan.

Mahdollisen epidemian aikana koko Suomesta pidetään huolta

Meillä on pandemiaan varautumissuunnitelma influenssaan varautumiseksi. Suunnitelman pohjalta varautuminen on hyvällä tasolla kaikissa mahdollisissa eri tilanteissa, myös nyt. 

Samalla kun toimimme suunnitelman mukaan, päivitämme pandemiasuunnitelman tämän kevään aikana ottaen huomioon koronavirustilanteesta saamamme kokemukset. 

Ministeriö on huolehtinut siitä, että alueiden ja kuntien valmiussuunnitelmat on myös päivitetty. Kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot on ohjeistettu. Näin varmistamme, että ketju toimii koko kentällä.

Suomessa olemme toistaiseksi onnistuneet rajaamaan taudin leviämistä. Jos tilanne meillä muuttuu, muutamme toimintaamme ja kaikissa tilanteissa hoidamme sairastuneet. Muistetaan myös se, että taudin mahdollisesti levitessä suurin osa sairastaa sen lievänä ja missään tapauksessa kaikki Suomessa eivät sairastu samaan aikaan vaan aalloissa kuten influenssassakin.

Suojavarusteita ja lääkkeitä on riittävästi

Ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojavarusteita on riittävästi kaikilla alueilla. Niitä voidaan siirtää tarvittaessa valmiusvarastoista sellaiselle alueelle, jossa mahdollisia tautitapauksia olisi muita alueita enemmän. 

Suomessa on lääkkeitä varten lakisääteinen velvoitevarastointi, jonka tilanne on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean selvityksen mukaan tällä hetkellä hyvä. Lääkkeiden saatavuutta seurataan reaaliaikaisesti, koska tähän liittyy uhkia Kiinan ja Intian tuotannon vähetessä maiden koronavirustilanteen vuoksi.

Suomi rajoittaa taudin etenemistä vaikuttaviksi todetuin keinoin

Jokainen maa valitsee oman tapansa rajoittaa tautia. Suomi torjuu uuden koronaviruksen leviämistä keinoilla, jotka kansainvälisin tutkimuksin on todettu vaikuttaviksi. Toimenpiteiden näyttävyys ei takaa niiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi maahantulo- ja maastalähtötarkastukset lämpökameroineen ja kuumeen mittauksin eivät tutkitusti ole tehokkaita estämään taudin leviämistä. Sen sijaan ne vievät paljon resursseja, joita tarvitaan hoitamaan sairastuneita.

Suomessa ei tällä hetkellä ole epidemiaa, mutta olemme varautuneet siihen. Terveydenhuoltojärjestelmämme kestää myös mahdollisen epidemian tuoman lisäkuormituksen.

Kaiken kohun keskellä on syytä muistaa, elämä jatkuu koronaviruksesta huolimatta. Jokainen meistä on vastuussa omasta hyvästä käsihygieniasta sekä siitä, että oireisena jäämme kotiin ja olemme yhteydessä terveydenhuoltoon jatko-ohjeita varten.

Kirsi Varhila, kansliapäällikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö