Jaana Vastamäki:
Perheystävällisyyden kehittämisessä tarvitaan tahtoa, luottamusta ja rohkeutta

Sosiaali- ja terveysministeriö 21.3.2018 17.21
Kolumni

Kolme satakuntalaista työpaikkaa kertoi maaliskuussa LAPE-ohjelman tilaisuudessa kokemuksistaan perheystävällisistä työpaikkakäytännöistä.

Puheenvuoroissa korostui kolme asiaa: tahto, luottamus ja rohkeus. Avainasemassa on tahto kehittää organisaatiosta perheystävällinen. Tarvitaan molemminpuolinen luottamus esimiesten ja työntekijöiden kesken ja rohkeus kokeilla uusia tapoja edistää hyvinvointia.

Yhteinen tahto varmistaa, että kehittäminen ei ole kiinni resursseista.

Kun työpaikalla on tahtoa kehittää työn ja muun elämän yhdistäviä käytäntöjä, kehittäminen ei kaadu resursseihin. Resursseja, kuten määrärahaa sijaisten palkkaamiseen, toki tarvitaan, mutta raha ei ole ratkaisun avain.

Eurajoen kunnassa lähtökohtana ovat olleet henkilöstön tarpeet paremmasta työn ja muun elämän yhdistämisestä, ja näihin tarpeisiin kunta on halunnut vastata.

Kunnan strategiassa tavoitteena on sujuva arki. Tähän tavoitteeseen on sitoutunut kunnan johto kunnanjohtajasta ja kunnan johtoryhmästä lähtien. Lähiesimiehet saavat vahvan tuen henkilöstöhallinnolta työssä tekemiinsä ratkaisuihin.

Kuntaliitoksen jälkeisessä muutostilanteessa perheystävälliset käytännöt, kuten työaikapankki tai autonominen työvuorosuunnittelu, ovat tukeneet työntekijöiden jaksamista. Tahto edistää perheystävällisyyttä on koko organisaation läpäisevä toimintatapa.

Luottamus ja luotettavuus kulkevat käsi kädessä.

Onnistuneiden ratkaisujen takana on työyhteisön sisäinen luottamus. On uskallettu luottaa siihen, että myös etätyöpäivänä työt tehdään sovitusti tai aamupäivästä joustava työaika pitenee illasta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piirissä työtä tehdäänkin yrittäjämäisesti ja jokainen työntekijä ottaa vastuuta organisaation toiminnasta. Luottamus on luonut luotettavuutta. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen koskee kaikkia työntekijöitä, sillä hoidettavana voi lapsen sijaan olla ikääntynyt omainen tai vaikka lemmikki.

Perheystävällisen toimintatavan käyttäminen on johtanut moniin myönteisiin tuloksiin. Työntekijöiden hyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat lisääntyneet ja kyky kestää muutoksia on vahvistunut. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Luottamus työntekijöiden ja työnantajan välillä on lujittunut.

Sopivat perheystävälliset käytännöt löytyvät rohkeasti kokeilemalla.

Asiat eivät ratkea pohtimalla tai mallintamalla vaan kokeilemalla.

Tätä periaatetta on noudatettu Satakunnan ammattikorkeakoulussa SAMKissa. Oppilaitos on rohkeasti toteuttanut perheystävällisen kampuksen periaatetta ja ottanut siinä huomioon myös opiskelijoiden hyvinvoinnin.

Opiskelijat voivat tarvittaessa tuoda lapsensa mukaan luennoille ja opiskella digitaalisten ratkaisujen turvin etänä. Työntekijöillä puolastaan on käytössä ovat muun muassa laajat etätyömahdollisuudet. Työtä on tehtävä siellä missä parhaiten saa työnsä tehtyä on ollut jo pitkään SAMKin periaate.

Etätöitä oppilaitoksessa tekevät myös assistentit, vaikka assistenttityö monesti mielletään paikan päällä tehtäväksi työksi.

Läsnäolo ei liity työn tehokkuuteen, SAMKissa tiedetään. Samat ratkaisut eivät sovi kaikille ja kaikkiin työtehtäviin. Vahtimestari ei voi avata ovia etänä. Aina kuitenkin löytyy ratkaisuja, kun vain rohkeasti kokeillaan erilaisia mahdollisuuksia.

”Perheen ja vanhempien tuki on lapsen oikeus”, kiteytti tilaisuuden Satakunnan lapsi- ja perhepalveluiden muutosagentti Mirja Antila. Työelämän ilmiöitä tarkasteltaessa pitää siis miettiä, miten ne heijastuvat perheisiin ja lapsiin.

Jaana Vastamäki
Erityisasiantuntija, STM

Perheystävällisten työpaikkojen kehittämisverkosto kokoontuu seuraavan kerran Seinäjoella 21.5.2018. Kehittämisverkosto on osa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa eli LAPE-ohjelmaa.