Selvityshenkilöt: Jatkossa vain harvat vammaisten henkilöiden erityispalvelut keskitetään
Vammaisten ihmisten on saatava tarvitsemansa tuki ja palvelut ensi sijassa lähipalveluina. Heidän on voitava käyttää esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tultua toimintansa aloittavia sosiaali- ja terveyskeskuksia valintansa mukaan ja esteittä. Näin toteavat YTM Riitta Hakoma ja sosiaalineuvos, YTM Markku Niemelä, jotka selvittivät, miten erityishuoltopiirien tarjoamat palvelut on tarkoituksenmukaista organisoida osana palvelutuotantoa maakunta- ja sote-uudistuksessa.
Suomi on nykyisin jaettu 15 erityishuoltopiiriin kehitysvammaisten ihmisten erityishuollon järjestämiseksi. Erityishuoltopiirit järjestävät myös kehitysvammaisten ihmisten terveyspalveluja ja perusopetusta. Ruotsinkielistä väestöä varten on lisäksi oma piirinsä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä nykyisten erityishuoltopiirien toiminta loppuu ja niiden varat ja velat sekä omaisuus ja kiinteistöt siirtyvät maakunnille. Myös ne palvelut, joita on nykyisin järjestetty erityishuoltona, siirtyvät silloin osaksi maakunnan järjestämiä vammaispalveluja. Maakunta voi tuottaa palvelut laissa säädetyillä tavoilla. Maakunnilla olisi myös ruotsinkielisten vammaispalvelujen järjestämisvastuu.
Selvityshenkilöt muistuttavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on tärkeää vammaisen ihmisen palvelujen sujuvuuden ja palvelukokonaisuuden kannalta. Nykyisten erityishuoltopiirien osaaminen on hyödynnettävä rakenneuudistuksessa. Sote-keskusten ja muiden perustason palvelujen osaaminen kehitysvammaisten ihmisten palveluissa on varmistettava maakunnan liikelaitoksen erityispalvelujen antamalla tuella, kuten jalkautuvilla palveluilla ja konsultaatioilla.
Rajattuihin tehtäviin voidaan tarvita keskitettyjä palveluja. Selvityshenkilöt esittävät, että jokaiselle yhteistoiminta-alueelle perustetaan vammaisuuden kysymyksiin keskittyvä osaamis- tai resurssikeskus. Se voitaisiin perustaa joko maakuntien välisin vapaaehtoisin sopimuksin tai valtioneuvoston asetuksella. Keskuksella olisi omaa palvelutoimintaa sekä asiantuntijapalveluina että tutkimus- ja kriisihoitopaikkoja.
Selvityshenkilöt esittävät, että keskukset linkittyisivät Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa kehitettäviin osaamis- ja tukikeskuksiin (LAPE-OT) esimerkiksi niin, että OT-keskus vastaisi vammaisista lapsista ja heidän perheidensä vaativista palveluista. Yksi keskuksista vastaisi vaativan erityistason palvelujen tuottamisesta ruotsinkielisille kehitysvammaisille henkilöille sekä valtakunnallisesti ruotsinkielisten erityispalvelujen asiantuntemuksesta. Se sijoittuisi Varsinais-Suomen maakunnan liikelaitokseen.
Kahdessa keskuksessa olisi valmius mielentilatutkimuksen jälkeen hoitoon ja kuntoutukseen määrättyjen kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin. Toinen näistä koko maata palvelevista keskuksista olisi Vaalijala, joka sijoittuisi Etelä-Savon maakunnan liikelaitokseen. Vaalijala tuottaisi myös vaativan erityistason palveluja yhteistyöalueellaan.
Selvityshenkilöiden ehdotukset otetaan huomioon ja niitä arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja maakuntien välisissä neuvotteluissa syksyllä 2018. Selvityshenkilöiden raportti on lausuntokierroksella lausuntopalvelussa 6.9. – 1.10.2018.
Lisätietoja
sosiaalineuvos, YTM Markku Niemelä, p. 045 155 7224
YTM Riitta Hakoma, p. 0400 542668
ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 02951 63338 (soittopyynnöt tekstiviestillä)
neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, STM, p. 02951 63405
Muuta tietoa
- Suomen väestöstä lähes 10 prosentilla on jokin toimintarajoite.
- Laajemmin palveluja ja tukea tarvitsevia on noin prosentin verran väestöstä, ympärivuorokautisia palveluja käyttäviä noin kolme tuhannesta.
- Hyvin monitahoista palvelua ja tukea usein tai paljon tarvitsevia on muutamia tuhansia koko maassa.