Ministeri Annika Saarikko:
Omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen on mahdollista

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2019 13.51
Kolumni

Suomessa eri tavoin omaistaan tai läheistään auttavia on arviolta yli miljoona. Se kertoo meistä maana hyvää – kannamme vastuuta lähimmäisestä ja välitämme.

Omaishoidon tilanteet ja tarpeet ovat moninaisia. Työikäiset suomalaiset hoitavat tyypillisesti vammaisia lapsiaan, sairaita puolisoitaan tai vanhoja vanhempiaan. Avun tarve voi olla hetkellistä, kuten auttamista sairaalasta kotiutumiseen tai hyvin sitovaa ja pitkäkestoista.

Perheministerin tehtävässä lasten hoidon ja työn yhteensovittaminen on paljon esillä. Liian vähän puhutaan suuresta määrästä omaishoitajia, jotka kohtaavat samoja haasteita eri roolien ja vastuiden suhteen.

Moni työntekijä tänäänkin pohtii, joustaisiko työ käyntiin toisella puolella maata asuvien sairaiden vanhempien luona, ja toisaalla hän pohtii, olisiko mahdollista irrottautua hetkeksi työstä taloudellisesti turvallisella tavalla puolison vakavan sairauden vuoksi. Jonkun elämä taas on saanut aivan uuden arvojärjestyksen vammaisen lapsen syntymästä.               

Vain pieni osa omaishoitajista saa lakisääteistä omaishoidon tukea.

Omaishoitajat ovat valtavan tärkeä joukko. Ikääntyvässä Suomessa omaishoitoa tarvitaan yhä enemmän vanhustenhoidossa jatkossa. Emme selviä ja turvaa väestön hyvinvointia pelkästään sote-ammattilaisten hoivatyöllä.

Suurin osa omaishoitajista yhdistää työn ja läheisen hoitamisen ilman omaishoidon tukea. Itseasiassa vain pieni osa omaisistaan huolehtivista, noin 40 000 henkilöä ovat niin sanottuja virallisia omaishoitajia, jotka saavat kunnan myöntämää lakisääteistä tukea. He ovat valtaosin päätoimisia omaishoitajia.

Työssäkäyviä, säännöllisesti omaisistaan huolehtivia henkilöitä on Suomessa noin 750 000. Monet tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisessa on paljon parannettavaa.

Sipilän hallituksen ohjelmassa omaishoidon kehittäminen ja omaishoitajien aseman parantaminen on ollut keskeinen tavoite. Siihen on kohdennettu myös lisärahoitusta kuntiin.

Työpaikoilla tarvitaan asenteiden muutosta.

Saadakseen paremman käsityksen omaishoidon ja työn yhdistämisen tilanteesta hallitus päätti viime kevään kehysriihessä selvittää työelämän ja omaishoidon yhteensovittamisen keinoja. Tehtävään nimettiin apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha. Selvityshenkilön raportti julkaistiin tänään 16. tammikuuta.

Selvityshenkilö korostaa, että omaishoidon ja ansiotyön toimiva yhteensovittaminen vaatii asenteiden muutosta työpaikoilla. Jo nykyisin on olemassa monia keinoja ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseksi. Esimerkkejä näistä ovat omaishoidon tuki, työaikajoustot, etätyö, lomien säästäminen, ylityövapaat, vuorotteluvapaa, palkattomat vapaat ja hoitovapaa. Näitä keinoja pitää ottaa paremmin käyttöön.

Selvityshenkilön mukaan nykyistä parempi ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen edellyttää omaishoitoperheiden tarpeet entistä paremmin huomioivia palveluita, työlainsäädännössä jo olemassa olevien joustojen ottamista käyttöön, palkattomien poissaolojen korvaamista, ansiotyössä käyvien omaishoitajien työttömyysturvasta huolehtimista ja omaishoitajien statuksen selkeyttämistä. Hän ehdottaa, että teknologia voisi entistä enemmän palvella myös työssäkäyviä omaishoitajia ja kuntien apuvälinelainaamoihin tulisi lainattavaksi teknologiaa myös heille.

Omaishoitajien sosiaaliturvaa kehitettävä.

Omaishoitajat kokevat, että osa-aikatyö olisi monissa tapauksissa hyvä vaihtoehto kokonaan työelämän ulkopuolelle jäämiselle. Nykylainsäädäntöön tarvittaisiin muutos, jotta omaishoitotilanteissa, joissa on mahdollista tehdä vain osa-aikatyötä, olisi mahdollisuus hakea soviteltua työttömyysturvaa.

Selvityksessä löytyi useita muitakin omaishoitajien sosiaaliturvan parantamiseen liittyviä tarpeita, joita ministeriön virkamiehet seuraavaksi arvioivat.

Kuten sosiaaliturvan kehittämisessä yleensäkin, myös omaishoitajien sosiaaliturvan kehittämisessä on edettävä vaiheittain, kustannusvaikutukset huomioiden.

Seuraavalla hallituskaudella on päästävä etenemään niin, että uudistuksissa ja voimavarojen lisäyksissä huomioidaan tarve omaishoidon ja ansiotyön entistä parempaan yhteensovittamiseen.

Perhe- ja peruspalveluministeri

Annika Saarikko