Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

EU:n biodiversiteettistrategia asettaa kunnianhimoiset tavoitteet – keinoissa huomioitava kokonaiskestävyys ja jäsenmaiden erilaiset olosuhteet

Maa- ja metsätalousministeriö 20.5.2020 21.21
Tiedote

Euroopan komissio julkaisi 20.5.2020 uuden biodiversiteettistrategian, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Monet strategian aloitteista koskevat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan asioita eli muun muassa maa- ja metsätaloutta, kalastusta sekä vesitaloutta.

Biodiversiteettistrategia asettaa tavoitteita luonnon suojelulle ja ennallistamiselle sekä esittää toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Aloitteissa ehdotetaan myös erilaisia luontoperustaisia ratkaisuja, joilla voidaan monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi vähentää soiden, turvemaiden, metsien, niittyjen ja maatalousmaan päästöjä ja edistää sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Useat esitetyistä toimenpiteistä vaikuttaisivat metsiin ja metsätalouteen. Komissio on lisäksi käynnistämässä EU:n metsästrategian valmistelun, jonka on määrä valmistua vuonna 2021.

”Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa kestävää metsäpolitiikkaa. Suomi pitää kiinni periaatteesta, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan. On välttämätöntä, että metsiin liittyvät tavoitteet sovitetaan tasapainoisesti yhteen EU:n metsästrategiassa kokonaiskestävyys huomioiden”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä painottaa.

Tavoitteena suojelun ja elinkeinojen yhteensovittaminen

Uusi biodiversiteettistrategia asettaa EU:n tasolla kunnianhimoiset tavoitteet suojelupinta-alalle: sekä EU:n maa- että merialasta tulisi sen mukaan suojella 30 prosenttia. Tällä hetkellä suojelualueisiin kuuluu 26% maa-alasta ja 11% meristä, joten erityisesti merien osalta pinta-ala kasvaisi merkittävästi.

Strategia asettaa lisäksi tavoitteen tiukasta suojelusta, jonka tulisi kattaa vähintään 10% sekä maa-että merialasta. Tiukan suojelun tavoite on erittäin kunnianhimoinen, koska tällä hetkellä tiukan suojelun piirissä on keskimäärin vain 3% maa-alasta ja alle 1% meristä. Tiukkaa suojelua esitetään erityisesti hiilirikkaille alueille, kuten turvemaille.

Komission tiedonanto ei avaa tarkemmin, mitä EU-tason suojelutavoitteet tarkoittaisivat käytännössä eri jäsenmaiden kannalta.

”Parhaiten maiden erilaiset olosuhteet huomioivat keinot löytyvät, kun toimeenpano tehdään kansallisella tasolla. Suomen erityispiirteitä ovat esimerkiksi laajat turvemaa-alat sekä metsäisyys. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa pisimmälle päästään huomioimalla kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet – sekä ympäristöllinen, taloudellinen että sosiaalinen”, ministeri Leppä korostaa.

Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa, ja Suomen metsistä on suojeltu yhteensä 2,9 miljoonaa hehtaaria eli 13% koko metsäpinta-alasta. 

Monimuotoisuutta edistetään myös suojelualueiden ulkopuolella

Luonnon kannalta on entistä tärkeämpää, että monimuotoisuutta edistetään myös suojelualueiden ulkopuolella. Esimerkiksi talousmetsissä luonnonhoito on tärkeä osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

Tavoite monimuotoisuuden edistämisestä on kirjattu Kansalliseen metsästrategiaan, ja käynnissä on useita tätä tukevia hankkeita. Tärkein niistä on METSO-ohjelma, jonka toimeenpanoa maa- ja metsätalousministeriö jatkaa yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Tällä hallituskaudella käynnistetyssä HELMI-ohjelmassa suojellaan ja kunnostetaan soita, perinnebiotooppeja ja muita elinympäristöjä. Maa- ja metsätalousministeriön lintukosteikkoja parantava SOTKA-hanke on osa tätä kokonaisuutta. Ministeriön tuella kunnostetaan myös virtavesiä vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

”Suomessa hyvin toimivat ja suositut elinympäristöjen ennallistamishankkeet ovat onnistuneita esimerkkejä siitä, miten luonnon tilaa voidaan tuloksellisesti parantaa myös vapaaehtoiselta pohjalta yhteistyössä maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien kanssa”, ministeri Leppä sanoo.

Luonnonhoitotoimien tukeminen on mukana valmisteilla olevassa metsätalouden kannustinjärjestelmässä (METKA). Monimuotoisuus on huomioitu kattavasti myös äskettäin hyväksytyissä Metsähallituksen uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa.

Kokonaiskestävyyden lisäksi maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä sitoutumista tietopohjaiseen politiikkaan. Suomen erityisenä etuna monimuotoisuustyössä ovat muita maita kehittyneemmät metsä- ja paikkatietojärjestelmät, joita koko ajan kehitetään. Hyvä tietopohja ja seuranta auttavat kustannustehokkaiden ja vaikuttavien, uusimpaan tietoon perustuvien toimenpiteiden suunnittelussa.

Komissio julkaisi 20. toukokuuta myös Pellolta pöytään -strategian. Pellolta pöytään -strategia ja biodiversiteettistrategia ovat osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal). Ks. Euroopan komission tiedote 20.5.2020: Euroopan selviytymiskyky vahvemmaksi: biodiversiteetin köyhtymisen pysäyttäminen ja terveen ja kestävän elintarvikejärjestelmän rakentaminen

Ks. myös:

Ympäristöministeriön tiedote 20.5.2020: Ministeri Mikkonen: Komission biodiversiteettistrategia tärkeä askel luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.5.2020: EU:n uusi Pellolta pöytään -strategia on askel kestävän eurooppalaisen ruokajärjestelmän kehittämiseksi

Lisää tietoa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p.050 516 2868
osastopäällikkö Marja Kokkonen, p. 029 516 2444
Sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]

EU ja kansainväliset asiat Jari Leppä Luonto ja ilmasto Metsät