Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kalojen istututtaminen Oulujoen ja Karvianjoen vesistöjen alueella helpottuu

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 2.7.2018 10.45
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annettua MMMn asetusta (1009/2013) siten, että viljelykalojen istuttamiselle Karvianjoen ja Oulujoen vesistöjen alueelle ei enää vaadita terveysluokitusta bakteeriperäisen munuaistaudin eli BKD-taudin osalta. Muutos tulee voimaan 2.7.2018.

Asetuksessa säädetään BKD-tautia koskevista edellytyksistä vapautettaessa lohikaloja sisävesialueelle. Viljeltyjä lohikaloja on ennen muutosta saanut vapauttaa koko sisävesialueelle ainoastaan kalanviljelylaitoksesta, joka kuuluu vapaaehtoiseen BKD-valvonnan terveysluokkaan 1 tai 2.

Karvianjoen vesistöalueella on viljelylaitos, johon on useiden vuosien ajan kerätty emokalasto alueen purotaimenista. Laitos ei pysty täyttämään BKD-valvonnan terveysluokan 1 tai 2 vaatimuksia, koska laitoksessa on todettu BKD. Terveysluokkien saavuttamiseksi arvokas purotaimenemokalasto olisi hävitettävä. BKD-tauti esiintyy laitoksessa piilevänä eikä siitä ole ollut haittaa laitoksen purotaimenille eikä alueen luonnonvaraisille taimenkannoille.

Oulujoen vesistön alueella on kaksi istukkaita tuottavaa kalanviljelylaitosta, jotka ovat kuuluneet BKD-valvonnan terveysluokkaan 1, mutta joissa on todettu BKD-tautia tänä vuonna. Tauti todettiin valvontanäytteistä eikä laitosten kaloissa ole näkynyt BKD-taudin aiheuttamia oireita. Laitosten tuottamien istukkaiden tilalle ei tänä kesänä saada korvaavia istukkaita. 

Asetusmuutoksen jälkeen Karvianjoen ja Oulujoen vesistöjen alueille saadaan istuttaa lohikaloja myös muista kuin BKD-valvonnan terveysluokkaan 1 tai 2 kuuluvista kalanviljelylaitoksista. Asetuksen mukaan istutuksilla ei kuitenkaan saa lisätä vaaraa BKD-taudin leviämisestä istutuspaikan läheisyydessä olevaan pitopaikkaan. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei istutuksilla lisätä vaaraa BKD-taudin leviämisestä emokalastoja ylläpitävään pitopaikkaan. Kalojen tulee myös täyttää asetuksen yleiset terveysvaatimukset, eli niiden tulee olla silmämääräisesti tarkasteltuina terveitä ja elinvoimaisia. Lisäksi niiden tulee olla peräisin kalanviljelylaitoksesta, jossa ei ole huomattavasti lisääntynyttä kuolleisuutta, ellei kuolleisuuden syyksi ole osoitettu jokin muu kuin eläintautiin viittaava tekijä.

BKD-tauti on bakteerin aiheuttama lohikalojen krooninen, hitaasti kehittyvä tauti. Tyypillisiä oireita ovat hidastunut kasvu ja jatkuva vähäinen kuolleisuus. Tauti voi myös esiintyä oireettomana. BKD-tautia esiintyy Suomessa sekä sisävesialueella että rannikolla. Kalanviljelyssä tauti on aiheuttanut oireita lähinnä siianviljelyssä. BKD-tauti ei Suomessa ole aiheuttanut kuolleisuutta luonnonvaraisissa kalakannoissa. BKD-tauti ei tartu ihmiseen.

Eviran ohje kalojen siirtäjille ja istuttajille

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, MMM, puh. 02951 62361

 
Sivun alkuun