Lainajyvästöt ja siemenrahastot siirtyvät historiaan

Maa- ja metsätalousministeriö 31.5.2018 13.41
Tiedote

1700- ja 1800-luvuilla tärkeän ruuan kriisivaraston muodostaneet lainajyvästöt ja siemenrahastot ovat jäämässä lopullisesti historiaan. Hallitus esittää näitä koskevan lain kumoamista vuoden 2019 alusta. Nykyinen laki on vuodelta 1934, mutta itse järjestelmä perustettiin jo yli 200 vuotta sitten. Lainajyvästöt ja siemenrahastot eivät enää nykyisin toimi kyseisen lain mukaisessa tarkoituksessa. Lisäksi lain kumoaminen poistaisi tarpeetonta sääntelyä.

Hallitus esittää, että lainajyvästöjen ja siemenrahastojen tulisi kahden vuoden kuluessa lain kumoamisesta tehdä selvitys niiden omaisuudesta, varoista ja veloista sekä luovuttaa omaisuus ja varat velkojen maksamisen jälkeen maataloutta edistävään toimintaan ja ilmoittaa toimenpiteiden suorittamisesta maa- ja metsätalousministeriölle.

Jos toimenpiteitä ei toteuteta säädetyssä määräajassa, siirtyisivät lainajyvästöjen ja siemenrahastojen omaisuus, varat ja velat kunnalle tai manttaalikunnalle. Kunnan ja manttaalikunnan tulisi käyttää omaisuus ja varat maataloutta edistävään toimintaan alueellaan. Maa- ja metsätalousministeriön tekemien selvitysten mukaan tällä hetkellä on vielä seitsemän lainajyvästöä ja siemenrahastoa.  Vuosien saatossa on lakkautettu hakemusten perusteella kymmeniä lainajyvästöjä ja siemenrahastoja.

Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Ruotsissa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Pitäjänmakasiinista lainatusta viljasta maksettiin korko, joten se toimi eräänlaisena pankkina. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä päätettiin, että jokaiseen seurakuntaan oli perustettava pitäjänmakasiini, mutta Suomeen niitä oli perustettu vapaaehtoisesti jo aikaisemminkin.

Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä.

Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia, mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Monet entiset pitäjänmakasiinirakennukset toimivat nykyisin museoina.

Lisätietoja:

Vanhempi hallitussihteeri Jukka Mirvo p. 029 5162468