Susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja voidaan ennaltaehkäistä

Maa- ja metsätalousministeriö 2.11.2018 16.11
Tiedote

Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä tarkasteli susien aiheuttamia kotieläinvahinkoja ja niiden ennaltaehkäisyä. Suurin osa susien aiheuttamista kotieläinvahingoista koskee lampaita ja koiria.

Valmisteluryhmässä nähtiin, että kotieläimiin kohdistuvien vahinkojen kohdalla on tärkeää panostaa ennakointiin. Ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti susien liikkuessa uusille alueille ja uusien reviirien muodostuessa. Suojatoimenpiteisiin tulisi ryhmän mielestä varata lisää yhteiskunnan resursseja, jotta aiempaa useampi tilallinen voisi suojata kotieläimiään tehokkaasti. 

Kotieläimistä alttiita petovahingoille ovat erityisesti laiduntavat lampaat. Vahinkoja ehkäisevät tehokkaimmin sähköiset suurpetoaidat, jotka estävät suurpetojen pääsyn laidunalueille. Susivahinkojen ehkäisemiseksi on myös muita keinoja kuten yösuojan käyttö. Neuvontaa suojausmenetelmistä saa Suomen riistakeskukselta, jonka kotisivuilta löytyvät ohjeet tuotantoeläinten ja mehiläistarhojen suojaamiseen sekä petoaitatarvikkeiden hakemiseen. Ennakkosuojausta ja muita susivahinkojen vähentämiseen liittyviä keinoja käsitellään myöhemmin hoitosuunnitelmatyön aikana vielä uudestaan.

Kotieläinvahinkojen korvaussumma vuonna 2017 noin 190 000 euroa

Riistavahinkorekisteritietojen perusteella susi on 2010-luvulla aiheuttanut vuosittain määrällisesti eniten kotieläinvahingoista lammasvahinkoja ja toiseksi eniten koiravahinkoja. Lammasvahinkoja on ollut 2010-luvulla vuosittain useista kymmenistä noin pariin sataan ja koiravahinkoja vuodesta riippuen parista kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Korvattavien vahinkojen arvon suhteen koiravahingot nousevat kuitenkin suurimmaksi. Maaseutuviraston tuottaman vahinkoyhdistelmän mukaan suden aiheuttamat koiravahingot olivat vuonna 2017 arvoltaan yhteensä noin 150 000 euroa, lammasvahingot noin 37 000 euroa, nautavahingot noin 3 000 euroa ja irtaimiston vahingot reilu 2 000 euroa. 

Suurpedoista eniten kotieläinvahinkoja on aiheuttanut karhu, mutta vahinkojen korvausarvon suhteen on ollut vaihtelua suden ja karhun välillä. 
Suden aiheuttamat kotieläinvahingot keskittyvät erityisesti heinä- ja marraskuun väliselle ajalle. Lammasvahinkoja syntyy eniten heinä- ja syyskuun välisenä aikana, koiravahinkoja taas syys- ja marraskuun välisenä aikana. 

Suomen susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmä kokoontui tiistaina 30.10. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitystyössä käsitellään susien pihahavaintoja ja kysymystä siitä, milloin susi voidaan havainto- ja muiden tietojen perusteella tulkita uhkaa-aiheuttavaksi. Lumipeitteen tullessa jälkihavaintoja susista tullaan taas tekemään enemmän. Havainnoista voi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joka käy paikan päällä varmistamassa havainnon. Pihahavaintojen jälkeen käsittelyvuorossa hoitosuunnitelmatyössä ovat poikkeusluvat ja myöhemmin porovahingot.  

Osana susikannan hoitosuunnitelman päivitystä tarkastellaan myös muiden maiden susikantojen hoitosuunnitelmia ja kansainvälisiä julkaisuja.

Suden aiheuttamat kotieläinvahingot 2010-luvulla
Graafiset esitykset suurpetojen aiheuttamista poro- ja kotieläinvahingoista 2010-luvulla
Suurpetovahinkojen estämisestä Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla
Susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä tarkasteltiin koiravahinkojen ehkäisemistä
Asettamispäätös

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Jussi Laanikari, erityisasiantuntija, p. 0295162432
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, p. 029 516 2051, etunimi.sukunimi@mmm.fi