Opetusministeri Andersson ja tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen: Hallitus panostaa koulutukseen ja osaamiseen
Hallitus panostaa osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla noin 350 miljoonan euron kokonaisuudella. Investoinneilla nostetaan suomalaisten osaamistasoa, parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa ja panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hallitus sopi tiistaina 17. syyskuussa budjettiriihessä valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen sisällöstä.
Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisinä toimina, joilla vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia, parannetaan työllisyyttä ja vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä. Osaamiseen ja koulutukseen suunnataan talousarvioesityksessä ensi vuodelle yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille.
- Nyt tehdyillä päätöksillä pyritään kohti hallitusohjelman tavoitteita: oppimiseroja kavennetaan, koulutuksen tasa-arvoa lisätään ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin panostetaan, opetusministeri Li Andersson sanoo.
- Hallitus on sitoutunut suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostoon. Se on paras keino nostaa työllisyyttä kestävästi, tiede ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen sanoo.
Budjettiriihessä tehtiin ensimmäinen erä tulevaisuusinvestoinneista (1,35 mrd €). Tulevaisuusinvestointiohjelman loppuosalle, joka on kooltaan noin 1,7 miljardia euroa, on tehty kehysvaraus. Ohjelman toimeenpanosta päätetään syksyn 2020 budjettiriihessä osana hallitusohjelman mukaista työllisyystoimia ja menolisäyksiä koskevaa tarkastelua.
Lasten ja nuorten oppimistulosten parannetaan, eriarvoistumista vähennetään
Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten oppimistuloksia ja vähentää eriarvoistumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. Ohjelmat ovat kolmivuotisia.
- Koulu, joka kykenee tasaamaan perhetaustasta juontuvia eroja oppimistuloksissa, on hyvinvointivaltion perusta. Tasa-arvoinen koulutus ei synny itsestään, vaan se täytyy tehdä. Me investoimme nyt suomalaisen tasa-arvoisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen, ministeri Andersson sanoo.
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen.
Lisäksi hallitus varautuu lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen. Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan lisäksi 5 miljoonaan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen Islannin mallin luomiseksi.
Oppivelvollisuus laajenee
Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Uudistuksen tavoitteen on nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan laajuisesti ja vastata kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.
- Oppivelvollisuuden käyttöön ottaminen oli tämän maan historian suurimpia tasa-arvotekoja. Maailma muuttuu ja nyt on aika tuoda oppivelvollisuus 2020-luvulle. Pelkällä peruskoululla ei enää pärjää ja oppivelvollisuuden laajentamisella haluamme antaa koko yhteiskunnalle vahvan signaalin, että meidän täytyy onnistua pitämään jokainen nuori mukana toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti, ministeri Andersson sanoo.
Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Korkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta korotetaan hallitusohjelman mukaisesti 60 miljoonalla heti vuodesta 2020 alkaen. Tämän lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä lisää edelleen korkeakoulujen rahoitusta 67 miljoonalla eurolla.
- Luotan korkeakoulujen kykyyn ja osaamiseen uudistaa Suomea. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että korkeakoulut saavat työhönsä tarvitsemansa resurssit ja työrauhan, ministeri Kosonen sanoo.
Taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, Kansallisteatterin peruskorjaukseen rahoitusta
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2021, 7 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022 - 2023. Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. euroa vuosina 2022 ja 2023.
Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.
Poikkihallinnolliseen liikkumisohjelmaan ja Liikkuva Suomi -hankkeen edistämiseen ehdotetaan 6 miljoonan euron ja liikuntapaikkarakentamiseen 2 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2020. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen ehdotetaan 4,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoon varataan 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2021 sekä 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023.
- Ymmärrän, että liikunnan, kulttuurin ja nuorisotyön kentässä on ollut suuria odotuksia hallitusohjelman Veikkaus-lausekkeeseen liittyen. Tämän hallituksen on löydettävä keinot veikkausvoittovaroilla rahoitettavan tärkeän työn jatkuvuuden turvaamiseksi, ministeri Kosonen sanoo.
Budjettiriihessä päätettiin selvittää valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta vuoden 2020 kehysriiheen mennessä.
Lisäksi hallitus toteuttaa merkittävän paketin, joka tukee Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) aloituspaikkaa sekä aletaan valmistella Parikkalan rajanylityspaikan avaamista kansainväliseksi vuonna 2024. Rakennustyöt tehdään vuosina 2022–23.
Muut poiminnat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta
-
Kaksivuotisen esiopetuksen pilotointia jatketaan ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan varhaiskasvatuksen-hankkeen puitteissa.
-
Lukiokoulutuksen oppilaskohtaiseen rahoitukseen ehdotetaan 7,5 miljoonan euron lisäystä, joka kuntien rahoitusosuus huomioiden nostaa lukiokoulutuksen rahoituksen tasoa 18 miljoonalla eurolla.
-
Perheellisten opiskelijoiden toimeentulotilannetta parannetaan huoltajakorotuksen 25 euron korotuksella.
-
Opintorahan perusmäärät, oppimateriaalilisä sekä huoltajakorotus sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.8.2020 lähtien.
-
Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan vuosittain 1,8-2,0 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023.
-
Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen etsivän nuorisotyön toimintaan ehdotetaan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2020.
-
Työpaikkaohjaajien lisäämiseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron rahoitusta ensi vuodelle.
-
Svenska Finlands Folktingetille ehdotetaan 200 000 euron lisärahoitusta.
-
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut säilyvät nykytasolla vuosina 2020–2021.
Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7.10. Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi -sivustolla sen jälkeen.
Lisätietoja:
- erityisavustaja Touko Sipiläinen (ministeri Andersson), p. 040 196 2292
- erityisavustaja Markus Ylimaa (ministeri Kosonen), p. 050 374 8192
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 040 518 4891
- talouspäällikkö Pasi Rentola, p. 0295 330 211
Päivitetty 18.9.2019 klo 10.52.: Korjattu lausetta opintorahan perusmääristä, oppimateriaalilisästä sekä huoltajakorotuksesta