Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023
Hallituksen budjetilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea

Valtioneuvoston viestintäosasto 17.9.2019 19.16
Tiedote 460/2019

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2020 rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä lisää osaamista ja osallisuutta koko Suomessa. Talousarvioesitys sisältää merkittäviä tulevaisuusinvestointeja koulutukseen, työllisyyteen ja kasvuun, suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hallitus vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta muun muassa parantamalla perheiden asemaa, perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä. Lisäksi hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Aktiivimallin leikkuri poistetaan. Hallituksen päättämien toimenpiteiden ansiosta budjettiesitys kaventaa tuloeroja.

Hallitus investoi vuonna 2020 merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla 256 miljoonan euron kokonaisuudella, jolla parannetaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa, sekä nostetaan suomalaisten osaamistasoa. Esityksellä vähennetään syrjäytymistä sekä vahvistetaan Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja luodaan edellytyksiä työllisyyden kestävälle kasvulle. Peruskoulun ja varhaiskasvatuksen laatua parannetaan ja oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelua jatketaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen hallitusohjelman mukaiset korotukset toteutetaan täysimääräisinä heti vuonna 2020. Lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivien yhteydessä kehitetään. Koulutusinvestoinnit ja satsaukset jatkuvaan oppimiseen tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.

Hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Hallituksen työllisyystoimilla haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä.

Hallitus on päättänyt vuoden 2020 talousarviossa ensimmäisistä työllisyyttä vahvistavista toimista. Hallituksen työllisyyspaketilla palveluita uudistetaan entistä yksilöllisemmiksi ja niillä pyritään lyhentämään työttömyysjaksoja, tukemaan työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä lisäämään osaavan työvoiman saantia yrityksiin. Lisäksi vähennetään työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa ja nopeutetaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia.

Hallitus vauhdittaa tuotannollisia investointeja sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kansainvälistymistä. Investointeja edistetään lisäämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia. Rahoitusta kohdennetaan muun muassa toimialakohtaisen kasvun edistämiseen sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen koko Suomessa.

Hallitus suojelee suomalaista luontoa lisäämällä luonnonsuojelun määrärahoja ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla, josta osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä. Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään panostuksia vähäpäästöiseen liikenteeseen, asumisen ja energiantuotannon päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouteen sekä tekemällä muutoksia verotukseen. Lisäksi osoitetaan rahoitusta maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan hiilinielujen kasvattamiseksi ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi.

Suomalaisten turvallisuutta parannetaan muun muassa poliisien määrää kasvattamalla, osoittamalla rahaa rikollisuuden ennaltaehkäisyyn, puolustusvoimien määrärahoja lisäämällä sekä vahvistamalla rajavalvonnan teknisiä edellytyksiä. Ilmavoimien monitoimihävittäjien hankintaan osoitetaan kehyskaudella yhteensä 4,5 miljardia euroa.

Hallitusohjelmaan perustuvan vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa.

Kestävän talouden Suomi

Pääministeri Rinteen hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023, julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pienenee ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Työllisyysasteen nousu on hallituksen tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti.

Hallitus tavoittelee omilla toimillaan työllisten määrän lisäämistä vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut siihen, että vähintään puolet vaadittavista työllisyystoimista on valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Hallituksen päätöksillä eriarvoisuus vähenee.

Hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Finanssipolitiikan mitoitus tukee osaltaan työllisyyden myönteistä kehitystä.

Talouspolitiikassa otetaan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 sekä Suomen tavoitteet ja sitoumukset EU:n ja globaalissa ilmastopolitiikassa. Budjettiriihessä päätettyjen toimenpiteiden lisäksi hallitus laatii kestävän verotuksen tiekartan, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä.

Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Hallitus panostaa tuottavuuden kasvun tärkeimpiin tekijöihin osaamiseen ja innovaatioihin.

Työllisyyspaketilla pohjoismaiselle uralle

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi hallitus päätti työllisyyspaketista ja tekee vuoden 2020 aikana päätöksiä, jotka lyhentävät työttömyysjaksoja, helpottavat työnhakijan ja työnantajan kohtaamista sekä osaavan työvoiman saantia yrityksiin.

Yritysten työvoimapulaan vastaamiseksi hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Lisäksi edistetään työssäkäyvien jatkuvaa oppimista ja työttömien kouluttautumista.

Hallitus edistää ulkomaisten osaajien rekrytointia monin tavoin, muun muassa uudistamalla lupakäytäntöjä sekä luomalla kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.

Työvoiman liikkuvuutta edistääkseen hallitus antaa eduskunnalle esityksen, jossa säädettäisiin puolet työnantajan maksamista muuttokustannuksista verovapaiksi.

Hallitus lisää palkkatuen käyttöä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla palkkatukiprosessia ja vähentämällä työnantajiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä kytkemällä palkkatukeen tiiviimmin muita palveluita. Kolmannen sektorin palkkatukea uudistetaan tukemaan paremmin siirtymistä avoimille työmarkkinoille.

Hallitus kannustaa yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä työntekijöiden palkkaamiseen madaltamalla palkkaamisen kynnystä ja siihen liittyviä riskejä.

Hallitus valmistelee lainsäädännön työttömän yksilöllisen työnhaun tueksi. Työttömyysturvaa ja työttömien palveluja uudistetaan siten, että palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

Keskeinen keino työllisyystavoitteen saavuttamiseen on yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen.

Hallitus laatii yrittäjyysstrategian, jonka tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä kasvuun siten, että sekä kasvuhakuisten pk-yritysten määrä kasvaa koko Suomessa että yritykset kasvavat kaikilla toimialoilla kannattavasti ja sitä kautta luovat työllisyyttä ja hyvinvointia kattavasti koko Suomeen.

Työllisyyspaketin tavoite on kääntää Suomen työllisyys pohjoismaiselle uralle ja nostaa systemaattisesti työllisyysastetta panostamalla työllisyyspalveluihin, kuten naapurimaissa tehdään.

Investointeja vauhditetaan valtiosihteeri Hetemäen esitysten pohjalta

Tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa jääneet keskeisten kilpailijamaiden taakse. Tuottavuuskasvu on jämähtänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hallituksen tavoitteena on vauhdittaa tuottavuutta ja yksityisiä tuotannollisia investointeja. Hallitus haluaa kannustaa yrityksiä niin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin. Kasvanut epävarmuus korostaa luottamusta vahvistavan kestävän talouspolitiikan merkitystä.

Hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta, joka ei heikentäisi pysyvästi julkisen talouden tasapainoa. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Hallitus selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 %:n ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Selvityksessä tukeudutaan kattavasti aiempiin aiheita koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskeva lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

Osaamisen, digitalisaation ja tiedon käytön edistäminen vahvistaa investointien edellytyksiä. Hallitus linjasi investointiluonteisista menoista julkisen datan avaamiseen ja sen hyödyntämiseen sekä digitalisaation edistämiseen ja tekoälyn käytön rahoituksesta vuosille 2020–2022.

Investointien lupamenettelyn tehostamiseksi selvitetään investointihankkeiden lupamenettelyn viranomaistoiminnan ajan rajaamista enintään vuoteen.

Hallitus käynnistää hintakilpailukyvyn ja tuottavuuskehityksen tehostetun seurannan. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta informoi talousneuvostoa hintakilpailukyvyn kehittymisestä ja VM:n ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden tuottavuuslautakunta raportoi talousneuvostolle tuottavuuskehityksestä.

Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma toteuttaa hallitusohjelmaa

Hallitusohjelman mukaiset pysyvät toimet lisäävät valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2020, josta määrärahalisäys nousee noin 1,4 miljardiin euroon vuoden 2023 tasolla.

Pysyvien menojen rahoittamiseksi hallitus on päättänyt hallitusohjelman mukaisista uudelleenkohdennuksista. Ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkaus toteutetaan poistamalla asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennus, 120 miljoonaa euroa. Yritystukien osalta jatkotyössä tavoitellaan ympäristö- ja ilmastovaikutukseltaan haitallisten tukien merkittävää leikkausta. Jatkotyön perusteella päätökset tehdään syksyllä 2020 ottaen huomioon myös vaikutukset työllisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja aluetalouden näkökulmasta. Energiaverouudistus ja sen osana ratkaistava turpeen verokohtelu käynnistyy keväällä 2020. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen osana arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu. Päästökauppakompensaation tulevaisuus selvitetään vuoden 2020 loppuun mennessä ottaen huomioon energiaverouudistuksessa esille tulevat seikat.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti hyvinvointivaltion rahoituspohjaa vahvistetaan verotuksen kautta. Verotusta koskevilla ratkaisuilla pyritään edistämään myös ilmastotavoitteita. Vuonna 2020 hallitus tiivistää veropohjaa ja korottaa välillisiä veroja. Välillisiin veroihin kohdistuvien muutosten kompensoimiseksi pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla.

Tulevaisuusinvestoinnit

Hallitus on päättänyt ensimmäisistä tulevaisuusinvestoinneista, jotka vahvistavat osaamista ja kestävää talouskasvua.

Tulevaisuusinvestointeihin kohdennetaan tässä vaiheessa yhteensä noin 1,37 miljardin euron rahoitus. Nyt päätetyistä tulevaisuusinvestoinneista noin 750 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2020. Kertaluonteiset investointimenot rahoitetaan pääosin valtion omaisuustuloilla, joista päätetään myöhemmin.

Tulevaisuusinvestointiohjelman loppuosalle, joka on kooltaan noin 1,7 miljardia euroa, on tehty kehysvaraus. Ohjelman toimeenpanosta päätetään syksyn 2020 budjettiriihessä osana hallitusohjelman mukaista työllisyystoimia ja menolisäyksiä koskevaa tarkastelua.

Ilmiöt

Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Hallitus torjuu ilmastonmuutosta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta

Luonnonsuojelurahoitukseen kohdistetaan hallitusohjelman mukainen noin 100 miljoonan euron lisäys heti vuoden 2020 alusta lähtien.

Luonnonsuojelun lisärahoituksella elvytetään vaelluskalakantoja, toteutetaan vesiensuojeluohjelma, lisätään vapaaehtoisen metsien suojeluohjelman Metson rahoitusta, toteutetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen mukaisten kohteiden suojelu, lisätään soiden ennallistamista suojelualueilla ja niiden ulkopuolella, kunnostetaan lintuvesiä ja -kosteikkoja, parannetaan vesi- ja rantaluonnon tilaa, inventoidaan ja kunnostetaan perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia sekä puretaan Metsähallituksen korjausvelkaa ja vahvistetaan luontomatkailun edellytyksiä nostamalla Luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöä.

Maankäyttösektorilla hiilinielujen vahvistamiseen ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä luonnonvaratalouteen. Tämä pysyvä lisäys nousee 14,5 miljoonaan euroon vuodesta 2021 lukien. Lisäksi kertaluonteista rahoitusta ehdotetaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Luonnonvarojen kestävän käytön eli kiertotalouden edistämiseksi ehdotetaan pysyvää rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön toimintamenoihin vuosittain yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi määräaikaiseen kiertotalouden innovaatio- ja investointitukeen ehdotetaan yhteensä 48 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021.

Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan kehyskaudella yhteensä 90 miljoonan euron korotusta energiatuen myöntämisvaltuuteen. Polttoaineverojen ohjausvaikutusta ylläpidetään korottamalla polttoaineveroa kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti.

Lisäksi kertaluonteisesti osoitetaan 10 miljoonan euron rahoitus biokaasuohjelmalle vuosina 2020–2021. Kiinteistöjä kannustetaan siirtymään öljystä muihin lämmitysmuotoihin, johon varataan kertaluonteisesti 10 miljoonaa euroa. Sähköautojen latausinfran rakentamistuen jatkamiseen ja korottamiseen varataan 4 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2020–2021. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan valtion kohteissa sekä kuntien avustuksina yhteensä 21 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Hallitus on tilannut selvitykset tiekartan muodostamiseksi kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Hallitus päättää selvitysten valmistuttua tarvittavista lisätoimista, joilla päästövähennyspolku saadaan vastaamaan tavoitetta 2035 hiilineutraalisuudesta.

Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Suomi toimii aktiivisesti rauhan ja kehityksen edistämiseksi maailmalla

Osaajien työperäistä maahanmuuttoa lisätään ja työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja nopeutetaan vahvistamalla Suomen ulkomaan edustustojen resursseja 2,5 miljoonalla eurolla.

Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä Suomen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja näkyvyyden ylläpitämiseksi. Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan vuonna 2020 1 miljoonan euron lisäystä edustustoverkoston vahvistamiseen. Vuosina 2020–2022 edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla.

Osallistuminen konfliktinestoon, rauhanvälitykseen ja -rakennukseen palvelee vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä sekä puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä. Siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan lisätään. Pysyvää lisärahoitusta ehdotetaan ulkoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloilla yhteensä 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 nousten 4,5 miljoonaan euroon vuoden 2023 tasolla. Tämä mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 150 asiantuntijan tason. Konfliktineston, rauhanvälityksen ja rauhanrakentamisen kyvykkyyttä parannetaan 1,5 miljoonan euron kertaluonteisella lisäpanostuksella vuonna 2020.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2020 ehdotettavat määrärahat kasvavat noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2019. Lisäyksestä 71,7 miljoonaa euroa tulee hallitusohjelman mukaisesta pysyvästä lisäyksestä, joka nousee 79,8 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kertaluonteisesti rahoitusta osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat keskimäärin noin 0,42 % suhteessa bruttokansantuloon.

Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Hallitus lisää poliisien määrää ja panostaa kansalaisten turvallisuuteen

Kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi poliisitoimen määrärahoihin ehdotetaan lisäystä poliisien määrän nostamiseksi asteittain 7 500 henkilötyövuoden tasolle vuoteen 2022 mennessä. Tähän ehdotettava lisäys on 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020 nousten 18 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 15 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille, oikeusavulle ja rikosseuraamuslaitokselle osoitetaan lisärahoitusta 5,3 miljoonaa euroa. Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseen ehdotetaan talous- ja velkaneuvonnan rahoitusta lisättäväksi 1 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2021 ja 1,45 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Kansalliskielistrategian päivittämiseen ehdotetaan pysyvästi 200 000 euroa.

Lisäksi rikollisuuden ehkäisyyn ehdotetaan kertaluonteisesti yhteensä 7,5 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2020–2022 ja näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin yhteensä 4,5 miljoonan euron kertaluonteista lisäystä vuosille 2020 ja 2021.

Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoihin ehdotetaan vuodelle 2020 5,5 miljoonan euron korotusta henkilö- ja tehtävämäärän lisäämiseen sekä kertausharjoitusten määrän lisäämiseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uuteen toimintamalliin. Korotus nousee vuoteen 2023 mennessä 10 miljoonaan euroon.

Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen menoihin varaudutaan. Ilmavoimien monitoimihävittäjien hankintaan osoitetaan kehyskaudella yhteensä 4,5 miljardia euroa. Hankkeilla korvataan meri- ja ilmavoimien vanhenevaa kalustoa ja varmistetaan puolustuksen suorituskykyä.

Kyberturvallisuuden koordinointia tiivistetään, ja vastuu siitä on liikenne- ja viestintäministeriöllä, jolle ehdotetaan tehtävään 2 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Lisäksi ehdotetaan Kyberturvallisuuskeskukselle 1,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja noin 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023.

Paremman lainsäädännön turvaamiseksi hallitus panostaa vaikuttuvuusarviointien sekä valtiosääntöoikeudellisen ja muun julkisoikeudellisen asiantuntemuksen vahvistamiseen.

Heikoimmassa asemassa olevien pakolaisten auttamiseksi pakolaiskiintiötä nostetaan vuositasolla sadalla henkilöllä 850 henkilöön. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön hallinnonaloille ehdotetaan vuodelle 2020 yhteensä 0,9 miljoonan euron korotusta. Vuoteen 2023 mennessä ehdotettu lisäys nousee 4,2 miljoonaan euroon. Lisäyksestä suurin osa kohdistuu kotouttamiskorvauksiin. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2021 laadukkaan ja sujuvan käsittelyn turvaamiseen sekä turvapaikkahakemusten ruuhkan purkuun. Ruuhkan purku vähentää vastaanottopuolen kustannuksia.

Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen kohdistetaan 2 miljoonan euron lisäys. Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamiseen kohdistetaan 200 000 euroa.

Elinvoimainen Suomi

Yrittäjyyden ja elinvoiman edellytyksiä vahvistetaan koko Suomessa

Uusien liiketoiminnan ekosysteemien ja innovaatioiden syntymistä Suomeen ehdotetaan kannustettavan lisäämällä Business Finlandin avustusvaltuuksia 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020–2022 ja 43 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Luovan talouden kasvua edistetään rahoittamalla Creative Business Finlandia vuosina 2020–2021 miljoonan euron vuosittaisella kertainvestoinnilla. Audiovisuaalisten alojen tuotantokannustimella 12 miljoonalla eurolla vuonna 2020 houkutellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia elokuvatuotantoja Suomen.

Kansainvälisen kasvun ohjelmaan varataan määrärahoja yhteensä 13 miljoonaa euroa vuonna 2020, ja summa nousee asteittain yhteensä 29 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Hallitus panostaa 46 miljoonaa euroa vuonna 2020 digitalisaation edistämisen kokonaisuuteen. Investoinnin tarkemmasta kohdentumisesta eri hankkeille päätetään valtiovarainministeriössä.

Yritysvetoiseen määräaikaiseen tki-pakettiin ehdotetaan lisättäväksi Business Finlandin avustusvaltuuksia 55 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 45 miljoonaa euroa vuonna 2021. Toimialakohtaiseen kasvukokonaisuuteen kohdennettaisiin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020 ja 2021. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen ehdotetaan kohdennettavan 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.  

Suomalaisten osaamisen ja korkeakoulujen resurssien varmistamiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä ja perusrahoituksen hallitusohjelman mukaiset korotukset toteutetaan täysimääräisinä heti vuonna 2020.

Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi koko maassa esitetään määrärahoja useisiin infrahankkeisiin. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitus kasvaa 362 miljoonaa euroa vuonna 2020. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan yhteensä 22 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.

Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla. Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan välillä Tampere–Pori, Tampere–Jyväskylä ja Seinäjoki–Vaasa. Tampere–Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon. Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan valtuus.

Yksityisteiden avustuksiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Uutena hankkeena aloitetaan Hanko–Hyvinkää-rataosan sähköistäminen (62 miljoonan euron valtuus). Lisäksi vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron lisäystä. Kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseen kohdennetaan 21 miljoonan euroa vuonna 2020.

Hallitus vahvistaa Savonlinnan seudun elinvoimaa. Osana kokonaisuutta Savonlinnaan lisätään 150 uutta ammattikorkeakoulualoituspaikkaa vuodesta 2020 lähtien sekä käynnistetään valmistelu Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi vuonna 2024. Lisäksi hallitus edistää Saimaan norppa-alueen pääsyä Unescon maailman luonnonperintökohteeksi.

Elintarvikeviennin edistämiseen ehdotetaan maa- ja metsätalousministeriön sekä ulkoministeriön hallinnonaloille kaikkiaan 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 2,7–3 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Vuonna 2020 tehtävien maatalouden uusien luomusitoumusten rahoitukseen ehdotetaan 5 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja vuosittain 7 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023. Ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksiin osoitetaan kertaluonteisesti 130 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Kertaluonteisesti osoitetaan lisäksi rahoitusta maatalouden biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointeihin yhteensä 7,5 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021, harvaanasutun maaseudun kehittämiseen (HAMA-toimenpiteet) 4 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja ruokaketjun kehittämiseen (kestävä ruokajärjestelmän toteuttaminen ja ruokahävikin torjunta) 1 miljoona euroa vuonna 2020. Maatilatalouden kehittämisrahastoa lisäpääomitetaan kertaluonteisesti yhteensä 31 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Lisäksi osoitetaan kertaluonteisesti vesiensuojelun tehostamisohjelmaan 3 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeeseen yhteensä 6,3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Hallitus edistää työllisyyttä monipuolisella toimenpidekokonaisuudella

Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä, joka on 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja nousee 16 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä. Palkkatuen maksatuksiin ja digitaalisiin palveluihin kohdennettaisiin lisäksi vuosittain 3 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021 sekä 2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2023.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen ja nuorisotakuun edistämiseen 5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 9–10 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Työllisyyspalveluiden kehittämiseen ehdotetaan vuosittain 5 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022. TE-digitalisaatiohankkeen loppuunsaattamiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020, 12 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 11,2 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmaan ehdotetaan 0,5 miljoonaa euroa vuosittain.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan 1.1.2020 alkaen. Hallitus linjaa samalla aktiivimallin työllisyysvaikutukset kompensoivista toimista tehdyn valmistelun pohjalta ja niin, että tutkimustulokset työllisyysvaikutuksista huomioidaan.

Työvoiman saatavuuden lisäämiseksi hallitus helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, nopeuttamalla työperusteisia oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Tavoitteena on saavuttaa hallituskauden aikana työperäisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely 1 kk:n määräajassa. Opiskelijoille myönnettäisiin oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja valmistumisen jälkeen sitä pidennettäisiin kahteen vuoteen. Lisäksi hallitus luo kansainvälisen rekrytoinnin mallin, jonka kautta rekrytointiprosessit ovat tuloksellisempia ja ottavat huomioon reilun työelämän pelisäännöt.

Paikallisen sopimisen edistämiseen liittyviä esityksiä tuodaan hallitukselle kehysriiheen keväällä 2020.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllisyyden edistämiseen ehdotetaan yhteensä 11 miljoonan euron vuosittaista määrärahalisäystä.

Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Hallitus tukee perheitä sekä parantaa peruspalveluita ja pienituloisten asemaa

Lapsiperheiden asemaa parannetaan korottamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja neljännestä sekä sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla. Elatustukea korotetaan 7 eurolla. Näihin uudistuksiin ehdotetaan yhteensä 36,3 miljoonan euron määrärahalisäystä. Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkamiseen ehdotetaan yhteensä 23 miljoonan euron lisäpanostusta vuosille 2020–2022. Poikkihallinnollisen lapsistrategian laatimiseen ehdotetaan 2 miljoonan euron vuosittaista lisämäärärahaa vuosina 2020–2022. Päihteitä käyttävien äitien palvelujen parantamiseen ehdotetaan kohdennettavaksi 1,5 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020 ja 2021.

Pienimpien eläkkeiden korottamiseen ehdotetaan käytettäväksi 183 miljoonaa euroa netto. Korotus kohdistuu noin 1 300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Perusturvaan (eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen) ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus, jonka kustannusvaikutus on valtiolle noin 40 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2020, 130 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kehittämishankkeiden tavoitteena on parantaa peruspalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Hallitusohjelman mukaan vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen lisäksi kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeiluhankkeeseen ehdotetaan 2,5 miljoonan euron vuosittaista lisämäärärahaa vuosina 2020 ja 2021.

Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävän ikäohjelman laatimiseksi ehdotetaan 5 miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta vuosina 2020–2022. Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistetään. Kotihoidon kehittämishankkeelle ehdotetaan lisäksi 2 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta samalle ajanjaksolle.

Hallitus sitoutuu parantamaan vanhuspalveluita merkittävästi tällä hallituskaudella kirjaamalla lakiin henkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen tehostetussa palveluasumisessa (0,7).

Mitoituksen toteutuksessa huomioidaan hoitoisuus ja henkilöstön työnjakoa selkeytetään tukipalvelujen osalta. Vanhuspalvelulakia päivittävä asiantuntijatyöryhmä antaa ehdotuksena syyskuun loppuun mennessä siitä, miten hallitusohjelman tavoite on saavutettavissa. Lausuntokierroksen ja lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyn jälkeen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokauden aikana. Hallitus on sitoutunut toteuttamaan hallitusohjelmakirjauksen sitovasta henkilöstömitoituksesta vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (0,7) ja varaa siihen taloudelliset resurssit JTS:ssä ja talousarvioissa.

Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeiluhankkeelle ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 10 miljoonan euron lisämäärärahaa vuosina 2021–2022.

Hallitus toteuttaa hoitotakuun, jonka tavoitteena on, että kiireettömässä tapauksessa ihminen pääsee hoitoon seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Sen toteuttamiseen varataan ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa. Hoitotakuun parantamiseen on varattu 160 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.

Kansallisen mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin.

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi sekä yksilöllistetyn terveydenhuollon edistämiseksi Suomeen on rakentumassa kansallisia osaamiskeskittymiä, kuten syöpäkeskukset ja lääkekehityskeskus. Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategiaa tuetaan 3 miljoonan euron lisäpanostuksella vuosina 2020 ja 2021. Hallitus varaa 1 miljoona euroa Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen toteuttamiseen. Työn ja työnhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämiseksi varataan 1 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Käypä hoito -suositusten kääntämiseksi ruotsin kielelle ehdotetaan 0,6 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020.

Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan turvattavaksi Välitä viljelijästä -toimintamallin jatkaminen, jonka rahoitukseen osoitetaan yhteensä 4 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022. Mallin tavoitteena on ennaltaehkäistä viljelijöiden uupumista. Maatalouslomituksen ICT-järjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 3 miljoonan euron kertaluonteista lisäpanostusta vuodelle 2020.

Osaamisen sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Työllisyyttä ja tasa-arvoa koulutusinvestoinneilla

Hallitus näkee investoinnit osaamiseen ja koulutukseen keskeisinä Suomen hyvinvoinnin, työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen vuonna 2020 yhteensä 256 miljoonaa euroa tavoitteenaan nostaa osaamista koko yhteiskunnan tasolla, luoda edellytykset työllisyysasteen kestävälle kasvulle ja tarjota lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille.

Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet lasten oppimistulosten parantamiseksi ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen vähentämiseksi. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varataan yhteensä 180 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan yhteensä 125 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään 1.8.2020 alkaen. Uudistuksen myötä varhaiskasvatuksen suhdeluku paranee yli 3-vuotiaiden osalta yhden suhde seitsemään. Peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan näiden toimien johdosta 13,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Vuositasolla muutokset lisäävät menoja yhteensä 33 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatuksen hankkeen puitteissa toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu ja viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan.

Maksuttomien harrastusmahdollisuuksien edistämiseen koulupäivän yhteydessä ehdotetaan 5 miljoonan euron rahoitusta vuodelle 2020 Suomen ”Islannin mallin” luomiseksi. Hallitus varautuu lisäksi lisäämään aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta sekä koulupäivän yhteydessä tapahtuvan harrastamisen rahoitusta 14,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2021 alkaen.

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia. Uudistus käynnistyy laajalla selvitystyöllä ja sillä vastataan teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan osaamisvaatimusten nousuun. Tavoitteena on järjestelmätason muutos, joka velvoittaa koko yhteiskuntaa pitämään jokaisen nuoren mukana opinnoissa aina toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseen perusopetuksessa ja toisella asteella varataan 10 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 29 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Lukiokoulutuksen oppilaskohtaiseen rahoitukseen ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti 7,5 miljoonan euron lisäystä, joka kuntien rahoitusosuus huomioiden nostaa lukiokoulutuksen rahoituksen tasoa 18 miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotetaan 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen 2,5 miljoonan euron rahoitusta ensi vuodelle.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2021, 7 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi kulttuurin avustuksia ehdotetaan lisättäväksi yhteensä 5,1 miljoonalla eurolla vuonna 2020, 7,5 miljoonalla eurolla vuonna 2021, ja vuosittain 1,5 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2023. Taiteilija-apurahojen tason korotukseen ehdotetaan 1,4 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021 sekä 1,8 milj. euroa vuosina 2022 ja 2023. Svenska Finlands Folktingetille ehdotetaan 200 000 euron lisärahoitusta.

Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan yhteensä 50 miljoonalla eurolla, mistä 40 miljoonaa euroa on tarkoitus kohdentaa jakamattomista veikkausvoittovaroista.

Poikkihallinnolliseen liikkumisohjelmaan ehdotetaan 6 miljoonan euron ja liikuntapaikkarakentamiseen 2 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2020. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen ehdotetaan 4,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanoon varataan 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2021 sekä 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2022 ja 2023.

Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020 ja siihen varataan vuosittain 1,8–2,0 miljoonaa euroa vuosina 2021–2023. Valtakunnallisen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen etsivän nuorisotyön toimintaan ehdotetaan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee

Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille. Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan maltillisesti 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Tupakkaveron korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020. Perusturvan etuuskorotukset sekä ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat polttoaineverotuksen nousua pienituloisille. Hallitusohjelman muita energiaverotusta koskevia veromuutoksia ei toteuteta vielä ensi vuonna.

Hallitusohjelman verolinjaukset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Kestävän kehityksen verouudistuksessa lisätään energiatuotannon päästöohjausta poistamalla energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistuksen ennakoidaan ajoittuvan veroperustemuutosten osalta vuosille 2021–2022. Lisäksi työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023. Myös alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla. Tupakkaveroa on tarkoitus edelleen kiristää vuosittain 50 miljoonalla eurolla. EU:n ulkopuolelta tuotujen vähäarvoisten tuotteiden verottomuuden poistamisen arvioidaan kasvattavan tuloja puolestaan noin 40 miljoonalla eurolla vuonna 2021.

Valtiontalouden ensi vuoden alijäämä 2,0 miljardia euroa

Valtiontalouden tuloiksi vuonna 2020 arvioidaan 55,6 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin 1 miljardia euroa vuodelle 2019 budjetoituun verrattuna. Kehyskaudella budjettitalouden tulot lisääntyvät keskimäärin 2,1 % vuodessa. Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös veropohjien kehitykseen, mutta verotusta kiristävät toimet osaltaan vahvistavat verokertymää. Kehyskaudella verotulojen kasvu on keskimäärin 2,6 % vuodessa.

Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisista menolisäyksistä. Myös täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Toisaalta valtionvelan korkomenot alenevat.

Budjettitalouden menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2020–2023 nimellisesti keskimäärin noin 3 prosenttia vuodessa.

Hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionvelka on vuonna 2020 arviolta noin 109 miljardia euroa.

Kehyskaudella 2021–2023 budjettitalouden alijäämän arvioidaan edelleen kasvavan noin 4 miljardin euron tasolle. Tähän osaltaan vaikuttaa hävittäjähankintaan varattu 1,5 miljardin euron vuosittainen rahoitus 2021 lukien.

Kuntien uudet tehtävät ja velvoitteet rahoitetaan täysimääräisesti valtionosuuksilla

Kuntien valtionavut ovat vuonna 2020 11,4 miljardia euroa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuoden 2019 tasoon verrattuna valtionosuuksia kasvattaa 285 miljoonaa euroa kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuuksien leikkauksen pienentyminen.

Valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyen valtionosuuksia korotetaan 124 miljoonaa euroa, ja indeksikorotus (2,4 prosenttia) lisää valtionosuuksia noin 198 miljoonaa euroa. Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos lisää valtionosuuksia hieman yli 18 miljoonaa euroa. Valtionosuuksissa on huomioitu hallitusohjelman mukaisesti muun muassa varhaiskasvatuspalveluihin tulevat menolisäykset. Näiden kuntien uusien tehtävien ja velvoitteiden valtionosuus on 100 prosenttia.

Lisäksi kunnille kompensoidaan kertaluonteisesti 237 miljoonaa euroa jo vuonna 2019, jotta vältetään kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksen huomioon ottaminen kahteen kertaan kustannustenjaontarkistuksissa. Hallitus antaa tätä koskevan lisätalousarvioesityksen syksyllä 2019.

Julkisen talouden suunnitelma ja Suomen vakausohjelma vuosille 2020–2023

Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös Suomen vakausohjelman, ja siinä asetetaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasematavoite (Medium-Term Budgetary Objective, MTO) kotimaisen ja EU-lainsäädännön mukaisesti. Tavoite asetetaan -0,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle.

Lisäksi asetetaan kansalliset rahoitusasematavoitteet valtiontaloudelle, kuntataloudelle, työeläkerahastoille ja muille sosiaaliturvarahastoille vuoteen 2023 sekä esitetään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.

Tavoitteena on, että Suomen julkinen talous on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainossa vuonna 2023.

Julkisen talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen edellyttää työllisyyttä ja tuottavuutta kohentavia uudistuksia sekä julkisen hallinnon tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Ilman toimia, jotka vahvistavat osaamista, työllisyyttä ja julkista taloutta, julkinen talous ei ole pitkällä aikavälillä väestön ikääntyessä kestävällä pohjalla.

Vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely

Talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan tilanteessa, jossa nopeimman kasvuvaiheen jälkeen talouskasvu tasaantuu tulevina vuosina. Kotimainen kysyntä nousee kasvua ylläpitäväksi tekijäksi kansainvälisen kaupan heikon suhdanteen aikana.

Julkinen talous oli viime vuonna bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 0,8 prosenttia alijäämäinen ja julkinen velka laski hieman alle 60 prosenttiin. Talouskasvun vaimeneminen kasvattaa vähitellen julkisen talouden alijäämää.

Edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta. Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.

Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman kanssa 7. lokakuuta.

Kaikki budjettiriihen aineisto kootusti Budjetti 2020 -sivulla

Liite: Lisäpöytäkirjamerkinnät

Lisätietoja: pääministerin poliittinen erityisavustaja Matti Hirvola, p. 0295 160 984, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 0295 530 417, opetusministerin erityisavustaja Henri Purje, p. 0295 330 017, sisäministerin erityisavustaja Jussi Pyykkönen, p. 050 477 8354 ja oikeusministerin erityisavustaja Otto Andersson, p. 0295 150 121

Korjaus tiedotteeseen klo 20.20: Korjattu maahanmuuttoviraston määrärahoja vuosille 2020–2021, kohta kursiivilla.