FI SV

Sakon muuntorangaistuksen käyttöä esitetään laajennettavaksi

Oikeusministeriö 11.10.2018 14.05
Tiedote
Sakon muuntorangaistuksen käyttöä esitetään laajennettavaksi

Hallitus esittää sakon muuntorangaistuksen käytön laajentamista. Toistuvasti samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkorikos olisi jatkossa käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä.

Toistuvuus tarkoittaisi seitsemää samankaltaista sakkorikosta vuoden sisällä.

Tuomioistuimen määräämät sakot, joita ei saada perityksi, ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.

- Lakiuudistuksen tarkoituksena on vahvistaa rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Esityksen mukaan poliisin tulisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön toiminta osoittaa piittaamattomuutta. Tällaisessa tilanteessa muuntorangaistus olisi perusteltua suorittaa viime kädessä vankilassa, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Sakon muuntorangaistuksen käyttöalan laajentaminen on osa ministeri Häkkäsen laatimaa rangaistusten kiristämisen pakettia. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin huhtikuun kehysriihessä yhteensä 10,8 miljoonan euron vuotuinen määräraha poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle.

Tarkistus sakon muuntosuhteeseen

Päiväsakon muuntosuhdetta esitetään muutettavaksi siten, että neljä maksamatonta päiväsakkoa vastaisi yhtä päivää vankeutta. Tällä hetkellä kolme päiväsakkoa vastaa yhtä päivää vankeutta.

Alle 20 päiväsakon suuruiset sakot olisivat muuntokelvottomia. Näin rajattaisiin lievimmät sakkorangaistukset muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Rikesakot ovat muuntorangaistusjärjestelmän ulkopuolella nyt ja myös jatkossa.

Muuntorangaistuksen vähimmäispituus korotettaisiin neljästä päivästä viiteen päivään vankeutta ja enimmäispituus alennettaisiin 60 päivästä 40 päivään vankeutta.

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta tuomitut sakkorangaistukset olisivat esityksen mukaan aina muuntokelvottomia. Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä ja yleistä periaatteellista lähtökohtaa, ettei alaikäisiä tuomita vankilaan kuin poikkeuksellisesti.

Lisäksi parannettaisiin edellytyksiä ohjata muuntorangaistusta suorittava vanki päihdekuntoutukseen. Suuri osa sakkorikoksiin toistuvasti syyllistyvistä on päihdeongelmaisia ja vakavasti syrjäytyneitä.

Keskimääräinen vankiluku kasvaisi 30 vangilla

Esityksessä mainittuja toistuvia rikosasioita olisi poliisin ja syyttäjälaitoksen arvioiden mukaan noin 9 600 vuosittain. Teot olisivat useimmiten näpistystapauksia sekä kulkuneuvon kuljettamisia oikeudetta.

Teot kasautuvat tyypillisesti samoille henkilöille. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana yli seitsemään näpistykseen syyllistyneitä henkilöitä oli noin 900. Näitä asioita ei enää jatkossa käsiteltäisi poliisin rangaistusmääräysmenettelyssä vaan oikeudenkäynnissä. Uudistus kasvattaisi keskimääräistä päivittäistä vankilukua runsaalla 30 vangilla.

Ehdotettujen uudistusten voimaantulo edellyttää poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin muutoksia, joiden arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Juho Martikainen, puh. 02951 50520, sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Valtioneuvosto.fi/päätökset

Antti Häkkänen