Alivaltiosihteeri Pekka Puustisen viesti ulkoministeriön henkilöstölle
Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoo hallinnosta vastaavan virkamiesjohdon käsityksen siitä, mistä on kysymys, mikä on meidän roolimme, ja mitä tämä kaikki merkitsee meille työyhteisönä.
Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen.
Hyvät työtoverit!
Olemme varmasti kaikki seuranneet viime päivinä käytyä keskustelua ulkoministeriön, ulkoministerin ja konsulipäällikkömme ympärillä siitä, miten al-Holin leirin suomalaislasten tilannetta hoidetaan.
Kerron alla hallinnosta vastaavan virkamiesjohdon käsityksen siitä, mistä on kysymys, mikä on meidän roolimme, ja mitä tämä kaikki merkitsee meille työyhteisönä. Virkamiesjohto tekee parhaansa, jotta henkilöstöstämme pidetään hyvää huolta samalla kun hallituksen tavoitteita toimeenpannaan mahdollisimman hyvin.
Ministeriön henkilöstön kannalta tärkein aihe on epäilemättä ollut uutisointi ja väitteet ulkoministerin kohtelusta konsulipäällikköä kohtaan.
Toinen keskeinen aihe on ollut se, onko ulkoministeriö pyrkinyt toimimaan jotenkin omavaltaisesti vain suomalaislasten avustamiseksi pois al-Holin leiriltä.
Tiivistäen voi sanoa, että sekä ulkoministeri että konsulipäällikkömme ovat viime päivien julkisissa viesteissään ja haastatteluissaan tuoneet esiin olennaisen siitä, mitä myös allekirjoittaneen mielestä on tapahtunut. Tuntuu siltä, että alun perin pohjalla oli näkemysero siitä, miten tulipalo sammutetaan oikein. Kaikki ovat halunneet tuoda turvaan al-Holin leirillä olevat suomalaislapset – ja heidän äitinsä, jos se katsotaan lapsen eduksi.
Näkemykset erosivat siinä, odotetaanko valtioneuvostotason linjausta tässä hyvin vaikeassa kysymyksessä, vai tehdäänkö edes sitä, mihin ulkoministeriö voi toimivallallaan ryhtyä. Ulkoministeriön virkamiesten vastaus tilanteeseen näytti siltä, että emme voi tehdä mitään. Kun tämä ei varmaankaan ollut ainoa mahdollinen vastaus, niin haluttiin löytää tapa, jolla ulkoministeriö voi päästä työssä eteenpäin.
Edellä mainituista syistä otettiin käyttöön al-Holin leirillä olevien suomalaislasten asemaan keskittyvän väliaikaisen erityisedustajan tehtävä. Erityisedustajan tehtäviin kuuluu muun muassa pitää yhteyttä keskeisiin viranomaisiin ja koordinoida niiden yhteistyötä. Tehtävän tekniseen valmisteluun osallistui myös hallinnon johto.
Esitettyjä väitteitä tehtävän laittomuudesta ei voida tukea. Asia on valmisteltu ulkoministeriön työjärjestyksen 56 pykälän mukaan, joka antaa niin virkamiesjohdolle kuin ministerillekin laajat mahdollisuudet vaikuttaa osastojen toimintaan ja työnjakoihin. Em. nimityksellä ei oteta pois mitään konsulipalvelujen tehtävistä, mutta luonnollisesti al-Holin suomalaislasten hoidon osalta työnjohto siirtyi erityisedustajalle. Johdon puolelta pyrittiin varmistamaan tiedon kulku konsulipäällikölle, jolle kuuluvat muun muassa kysymykset vierastaistelijoiden paluusta. Silti on selvää, että konsulipäällikön kannalta tämä poikkesi normaalista työnjaosta. Konsulipalvelujen al-Hol-asioita hoitavat virkamiehet toimivat erityisedustajan erinomaisena tukena, eikä työ olisi mahdollista ilman heitä.
Vakava näkemysero al-Hol-asioiden hoidossa näkyi virkamiesjohdolle tulleena pyyntönä selvittää, löytyisikö konsulipäällikölle muita sopivia tehtäviä. Pyyntö oli harvinainen ja poikkeuksellinen.
Viive tiedon välittämisessä konsulipäällikölle johtui muun muassa siitä, että haluttiin antaa hänelle mahdollisuus esitellä johdolle muun muassa maahantuloasioiden vahvistamiseen liittyviä suunnitelmia, jotka koettiin hyviksi. Tällä tavoin haluttiin tuoda näkyviin konsulipäällikön työtä ja kokemusta. Samalla ymmärrettiin, että erimielisyydet koskivat al-Hol-asioiden hoitotapaa. Tämän pohjalta katsottiin, että perustelut tehtävästä toiseen määräämiselle täyttyvät ulkoministeriön siirtymisvelvollisuuden nojalla. Diplomaattivirkamies voidaan siirtää toiseen tehtävään perustellusta syystä. Valmistelua jatkettiin.
Tilanne kehittyi myöhemmin niin, että ulkoministeri ja konsulipäällikkö kävivät pitkän yhteistyötä ja näkemyksiään koskevan keskustelun, jonka sisällöstä he ovat molemmat kertoneet julkisuudessa. Yhtenä lopputuloksena oli, että ulkoministeri on toivonut konsulipäällikön jatkavan tehtävässään. Tätä kirjoittaessani tiedossani ei vielä ole konsulipäällikön kantaa. Itse toivon luonnollisesti myönteistä vastausta.
Keskustelua ja kommentointia kaikesta edellä mainitusta on käyty poikkeuksellisen julkisesti. Tämä on tapahtunut tosiasia, enkä ota siihen kantaa. Ikävää on ollut sisäisen viestinvaihdon vuotaminen julkisuuteen. Ymmärrän sinällään, että se on saattanut olla keino vaikkapa purkaa pahaa mieltä jonkun puolesta, mutta se ei tee siitä sen hyväksyttävämpää. Vakavin asia vuodoissa koskee tietoja, jotka saattavat vaikuttaa omien työtovereidemme työturvallisuuteen tai vaikeuttaa heidän toimiaan al-Hol-asioiden hoidossa. Emme tee työtämme julkisuuden vaan Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takia.
Julkisuudessa on myös esitetty negatiivisia näkemyksiä ulkoministeriön työilmapiiristä. Varmasti tällaisiakin kokemuksia on. Olen kuitenkin ymmärtänyt keskusteluissani, että kaikki eivät jaa julkisuudessa esiin tuotua kuvaa. Myös valtionhallinnon tasolla työtyytyväisyystuloksemme ovat hyvät. Työilmapiiristä täytyy kuitenkin jokaisella työpaikalla jatkuvasti pitää huolta.
Tärkeintä on, että opimme käytävästä keskustelusta. Avoimuutta, yhteydenpitoa ja ongelmien ratkaisemista yhdessä. Tässä, samoin kuin viestinnässä, virkamiesjohdolla on tärkeä rooli.
Ulkoministeri tapasi maanantaina molempien työntekijäjärjestöjemme, UHVYn ja UH Akavan, hallitukset pyynnöstään, mukana myös allekirjoittanut, hallintojohtaja ja viestintäjohtaja. Tapaamista pidettiin hyvänä ja rakentavana. Samalla sovittiin tapaamisesta vastaavalla kokoonpanolla jatkossakin vielä tämän vuoden puolella.
Valtiosihteeri Matti Anttonen jatkaa viestintää henkilöstöllemme aivan lähiaikoina.
Ystävällisin terveisin ja hyvää työviikkoa toivottaen,
Pekka Puustinen
alivaltiosihteeri (ulkoiset ja sisäiset palvelut)