Pääministerin ilmoitus eduskunnalle hallituksen politiikasta vuonna 2013

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Suomi on tienhaarassa. Meillä on valittavana joko hitaan näivettymisen ja laskevan elintason tie tai rohkean uudistumisen ja uusien menestystekijöiden tie. Vaikka ulkoiset haasteet vaikuttavat asemaamme ja päätöksenteon edellytyksiin, päätös suunnan valinnasta on meidän käsissämme.

Tiedämme Suomea kohtaavat haasteet: menetämme työpaikkoja ja investointeja, valtio velkaantuu, väestö ikääntyy, ilmastonmuutos haastaa kaikkia yhteiskunnan rakenteita ja julkisen sektorin kestävyys heikkenee.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei rakenneta tarrautumalla vanhaan. Kun maailma muuttuu ympärillämme, uudistuminen on ainoa vaihtoehto. Suomalainen vahvuus on aina ollut kyky uudistua ja muuttua. Yhtälailla vahvuutemme on ollut tosiasioiden tunnustaminen ja kyky tehdä myös vaikeita, mutta terveenjärjen mukaisia päätöksiä.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on laajalti hyväksytty malli tämän salin kaikissa ryhmissä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mielenkiintoinen, mutta toimiva yhdistelmä terveentalouden ja välittämisen arvoja.

Mallimme on hintava. Siksi se toimii vain jos teemme riittävästi työtä. Palveluyhteiskunta kouluineen, päiväkoteineen ja terveyskeskuksineen on mahdollista vain, jos säilytämme kilpailukykymme globaalissa kilpailussa.

Jos Suomi säilyttää asemansa kasvavan ja kansainvälisen yritystoiminnan ja teollisuuden kotimaana, pärjää myös hyvinvointiyhteiskunta. Kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät teollisuuden investointeja, kykymme tehdä päätöksiä, jotka lisäävät uusien yksityisensektorin työpaikkojen määrää, kertoo kyvystämme lunastaa hyvinvointi- ja huolenpitolupaus.

Nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu rohkealla uudistumisella ja tämä resepti on myös 2010-luvulla oikea vastaus. Vain määrätietoisella uudistamisella Suomi voi selvitä koko yhteiskuntaamme ravistelevista täysin uudenlaisista haasteista.

Tasavallan presidentti asetti tässäkin asiassa sanansa taiten. Tarvittavien päätösten tekemisessä on oltava tahtoa, vaikka mennä läpi harmaan kiven, kun asiamme sen vaatii. Tätä meiltä nyt odotetaan, koska tekemättä ei voi jättää.

Arvoisa puhemies,

Suomen talous kulkee käsi kädessä kansainvälisen taloustilanteen kanssa. Olemme vahvasti viennistä ja kansainvälisestä kaupasta riippuvainen maa. Viime kädessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys on kiinni siitä, kuinka hyvin suomalaiset tuotteet ja palvelut pärjäävät kansainvälisillä markkinoilla.

Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa vaatii koko joukon toimia ja tahtoa. Meidän on oltava valmiita satsaamaan tutkimukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Meidän oltava valmiita pitämään Suomi verotuksellisesti kilpailukykyisenä ja riskinottoon ja ahkeruuteen kannustavana. Meidän on kyettävä puolustamaan Suomen luotettavuutta pitämällä julkinen taloutemme kunnossa.

Myös työmarkkinajärjestöjen on tehtävä oma osuutensa sen puolesta, että Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja ja, että maassamme tehtäisiin riittävästi työtä. Työ nimittäin luo työtä. Palkka- ja työuraratkaisuilla on äärettömän suuri merkitys siihen kuinka moni ihminen saa tulevaisuudessa työpaikan.

Euroopan talouskehitys on yhä epävarmaa. On rehellistä todeta, että jos kaikki menisi siten, kun miltä juuri tällä hetkellä näyttää, olisimme kulkemassa kohti parempaa. Tilanne haavoittuvimpien maiden kohdalla on rauhoittunut, minkä voi havaita näiden maiden joukkovelkakirjojen korkojen madaltumisesta tasolle, jolla ne voivat normaaliin tapaan nostaa markkinoilta tarvitsemansa lainan. Espanjan kymmenen vuoden velkapaperin korko on tänään 5,3 %, Italian 4,5 %, Portugalin 6,5 % ja Irlannin 3,7 %.

Kriisimaiden tilanteen rauhoittumiseen on vaikuttanut maiden oma kurinalainen budjetin sopeutuspolitiikka, kilpailukykyä lisäävät rakenteelliset toimet, Euroopan keskuspankin ehdollinen tuki-ilmoitus, euroalueen yhteiset toimet kriisirahastoineen ja euron sääntöpohjan vahvistamisineen.

Kaikesta tästä huolimatta, ei kannata tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Kriisiä ei olla vielä sivuutettu. Erityisesti poliittisen kentän epävakaus saattaa kiristää tilannetta eri jäsenmaiden rahoitusaseman kohdalla.

Kansainvälisen talouden elpymisestä ei ole Suomelle tiedossa nopeaa vetoapua. Valtio on joutunut ottamaan viimeisen kolmen vuoden aikana arviolta 28 miljardia euroa uutta velkaa hyvinvointimme rahoittamiseksi ja talouden elvyttämiseksi. Tällä velanotolla valtio on pehmentänyt kansainvälisen talouskriisin vaikutusta suomalaisten arkeen.

Tämä mittava velkaantuminen on vain pieni osa siitä, millaiseen kehitykseen olisimme joutuneet, jos eurooppalaista finanssikriisiä ei oltaisi hoidettu, vaan oltaisiin annettu kaiken kaatua päällemme. Tätähän moni tässäkin salissa on vaatinut.

Arvoisa puhemies,

Hitaan talouskasvun ja valtion nopean velkaantumisen lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä haastaa kaksi suurta muutosta: väestön ikääntyminen ja elinkeinorakenteen muutos.

Seuraavan 20 vuoden aikana Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Työikäisten määrä vähenee ja myös tehdyn työn määrä vähenee. Samaan aikaan julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa. Pitkällä aikavälillä tämä epäsuhta, julkisen talouden kestävyysvaje, uhkaa nostaa julkisen velkataakan ja verotuksen kestämättömän korkeiksi.

Jos emme toimi nyt, edessä olisi hyvinvointipalveluiden asteittainen rapautuminen ja toisaalta yrittämisen sekä työnteon kannusteiden hiipuminen. Tällaista kehitystä emme voi sallia.

Pitkän aikavälin hyvinvointilupausten ja niiden rahoituksen välissä on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan jopa 7–10 miljardin euron vaje. Suomessa on siis luvattu esimerkiksi laadukas hoito ikäihmisille vuonna 2030, mutta ilman uudistuksia yhteiset varat eivät riitä tuon palvelun tarjoamiseen.

Väestön ikääntymisen ohella toinen Suomea haastava tekijä on elinkeinorakenteen muutos. Tämä näkyy käytännössä työpaikkojen häviämisenä perinteisiltä teollisuudenaloilta ja samalla taas uusien työpaikkojen syntymisenä muille sektoreille. Työpaikkojen syntyminen ja häviäminen on tavallista muutosta taloudessa. Väestön ikääntyessä nekin alat, jotka eivät kasva, tarvitsevat enemmän uutta työvoimaa.

Tavallisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää noin 200 000 työpaikkaa. Nyt saldo on kuitenkin miinusmerkkinen: uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Kymmenen viime vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut 90 000 työpaikkaa.

Vaikka rakenteellinen kilpailukykymme on useiden tutkimusten mukaan hyvä, Suomi ei silti ole riittävän houkutteleva investointikohde uudelle yritystoiminnalle ja sitä kautta syntyville uusille työpaikoille. Suomalaiset kansainväliset teollisuusyritykset pärjäävät kyllä, mutta onko Suomi niille jatkossakin maa, jossa toimia, jonne investoida, jossa tutkia ja kehittää ja jossa valmistaa? Onneksi voimme itse vaikuttaa siihen, että näin olisi.

Hallitus on käynnistänyt uuden Team Finland -toimintamallin edistämään Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä ja Suomeen suuntautuvia investointeja. Haluamme tehostetulla yhteistyöllä auttaa yrityksiämme pärjäämään maailmalla.

Arvoisa puhemies,

Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös jatkossa. Meillä on paljon vahvuuksia ja paljon kasvupotentiaalia eri aloilla. Esimerkiksi Suomen korkea osaaminen ICT-alalla tulee osata nyt käyttää oikein. Meillä on erittäin hyvä perusta toimia tieto- ja viestintäteknologian kärkimaana.

Ilmastonmuutoksen edetessä yhä tärkeämmäksi kasvualaksi nousee myös puhtaiden teknologioiden kehittäminen niin energiantuotannon kuin muidenkin sektoreiden osalla. Puhtaalle teknologialle, vähäpäästöisille ratkaisuille, energia- ja materiaalitehokkaille tuotteille on kehittymässä valtavat markkinat. Edelläkävijät menestyvät niillä ja hallituksen tavoite on, että Suomi on näiden edelläkävijöiden joukossa. Myös tällä alalla meillä on kaikki edellytykset olla maailman kärjessä.

Samoin Suomen tulee osata hyödyntää tulevaisuuden kasvualana myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän voimakasta kasvua. Hyvinvointipalvelujen kysyntä ei kasva pelkästään meillä Suomessa, vaan trendi on globaali. Oikealla tavalla yhdistetty korkea teknologinen osaaminen luo pohjaa esimerkiksi älykkäille palvelujärjestelmille terveydenhuollossa ja ikäihmisten laadukkaassa hoidossa. Hyvinvointipalvelut voivat avata Suomelle aivan uudenlaisia vientimahdollisuuksia, jos pystymme tämän osaamisemme oikein hyödyntää.

Yhtenä Suomen kansallisista vahvuuksista on laadukas koulutus. Eri puolilla maailmaa koulutukseen panostetaan yhä enemmän. Korkean osaamisen ja laajan sivistyksen antama pohja taloudelliselle vauraudelle on tunnustettu laajalti eri maissa. Tämä avaa Suomelle taas uusia kasvunäkymiä. Koulutusvientiä kehittämällä meillä on mahdollisuus laajentaa vientitulojen lähteitä ja samalla vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituksellista perustaa.

Uutena kasvumahdollisuuksia sisältävänä ulottuvuutena on myös erityisesti mainittava arktisuus ja siihen liittyvät tuotteet. Esimerkiksi jäänmurtoon liittyvä korkea teknologinen osaaminen on niitä asioita, joilla Suomi voisi menestyä kansainvälisillä markkinoilla.

Arvoisa puhemies,

Suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen on vain yksi ratkaisu: työn tekeminen. Tarvitsemme toisaalta lisää työpaikkoja, toisaalta lisää työvoiman tarjontaa ja työllistämisen kynnyksen madaltamista.

Suomella on paljon vahvuusalueita ja useita kasvualoja, jotka voivat tuottaa tulevaisuuden hyvinvointia ja työllisyyttä. Joidenkin arvioiden mukaan tarvitsisimme jopa 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, jotta julkisten palveluiden rahoitus olisi kestävällä pohjalla myös vuonna 2020.

Yksityisen sektorin työpaikkoja ei voida synnyttää valtiovallan mahtikäskyllä tai tekohengityksellä. Valtio ei valitse kasvualoja tai päätä mikä yritystoiminta kannattaa ja mikä ei.

Valtion tehtävä on luoda yrityksille suotuisat toimintaedellytykset ja järjestää puitteet toimivalle kilpailulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja kyllä syntyy, kun yritystoiminnan puitteet ovat kunnossa.

Hallitus on toimillaan osaltaan vahvistanut Suomen asemaa kasvuystävällisenä ja luotettavana maana. Olemme budjettisopeutustoimillamme osoittaneet kykymme huolehtia siitä, ettei Suomesta ole tulossa ylivelkaantuvaa maata.

Tämän lisäksi olemme tehneet koko joukon kasvun kannusteita, samaan aikaan kun muuten olemme joutuneet talouttamme sopeuttamaan. Tästä huolimatta maali liikkuu. Meiltä vaaditaan uusia toimia molemmilla osa-alueilla.

Uusien työpaikkojen syntyminen Suomeen edellyttää investointeja. Suomen houkuttelevuus investointikohteena näyttää heikolta. Pääomat virtaavat ulos Suomesta ja suomalaisten yritysten henkilöstömäärä vähenee Suomessa ja kasvaa ulkomailla. Suomen erinomaisesta rakenteellisesta kilpailukyvystä on turha puhua, jos Suomeen ei investoida, suomalaisten yritysten tuotteet ja palvelut eivät menesty kansainvälisillä markkinoilla ja työpaikkoja siirretään pois Suomesta.

Tämä suunta on kyettävä kääntämään.

Arvoisa puhemies,

Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää, että työlle löytyy osaavia tekijöitä. Työpanoksen väheneminen uhkaa tulevina vuosina kuristaa Suomen talouden kasvupotentiaalia tuntuvasti. Tämän vuoksi tarvitaan laaja kirjo toimenpiteitä, joilla nykyistä useampi työikäinen saadaan mukaan työelämään, joilla kyetään pidentämään työuria ja joilla kyetään lisäämään tehdyn työn määrää. Työllisyyden lisäämisen on parasta lääkettä köyhyyteen ja syrjäytymiseen.

Moni on ymmärrettävästi sitä mieltä, että tässä on ristiriita: miksi yhä useampi työikäinen pitäisi saada mukaan työelämään, kun kaikille nykyisillekään ei kerran riitä työtä?

On kuitenkin niin, että työvoiman tarjonta luo työlle kysyntää. Mitä useampi suomalainen on valmis työhön, sitä enemmän työpaikkoja Suomessa on. Tämän lisäksi tiedämme, että väestön ikääntymisen seurauksena karkeasti seuraavat 20 vuotta työelämästä lähtee enemmän väkeä kuin tilalle tulee nuoria.

Tämän takia tarvitsemme myös lisää työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien parempaa integroitumista työmarkkinoille. Samoin panostamme myös erityisesti nuorten ja ikääntyneiden työllistämisen parantamiseen.

Tarvitsemme kaikki käsiparit mukaan työelämään.

Arvoisa puhemies,

Hallitus etsii helmikuun strategiaistunnossaan keinoja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tarvitsemme monipuolisen paletin keinoja, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten luodaan Suomeen uusia työpaikkoja. Helmikuun strategiaistunnossa kasaamme juuri näitä pitkän aikavälin rakenteellisia keinoja.

Hallitus tekee puoliväli-istunnossaan linjauksia kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi. Maaliskuun kehysriihessä puolestaan tehdään konkreettisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies,

Julkisten palvelujen tuottavuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen on yksi keskeisiä hallituksen tavoitteita. Tämä edellyttää kunta- ja palvelurakenteen uudistamista.

Hallituksen kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on parantaa palveluita ja lisätä palveluiden tuottavuutta. Tavoitteena on oltava, että saamme samalla rahalla nykyistä enemmän ja parempaa.

Hallitus haluaa säilyttää Suomessa kuntapohjaisen mallin. Se kuitenkin edellyttää mittavaa kuntarakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Nykyisen pirstaleisen kuntakentän varaan ei tulevaisuutta voida rakentaa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyy useita lainsäädäntöuudistuksia. Ensimmäisenä hallitus tulee tänä keväänä antamaan eduskunnalle esityksen kuntarakennetta ohjaavasta lainsäädännöstä, kuntarakennelaista.

Kuntarakenteiden uudistaminen on välttämätöntä. Kuntien tulee olla riittävän elinvoimaisia, vahvoja ja turvallisia, jotta jokainen voi saada palveluja. Nykyinen kuntarakenne ei tähän vastuuseen pysty. Uudistus tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa.

Kuntarakennelain mukaisesti kunnille annetaan vuosi aikaa tehdä alueellaan riittävät selvitykset ja päätökset kuntarakenteiden vahvistamiseksi.

Vahva peruskunta on suomalaisille paras, demokraattisin, tehokkain ja joustavin tapa järjestää palvelut. Vahvalla peruskunnalla on myös hyvät mahdollisuudet saada kelpoisuusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä ja huolehtia henkilöstön osaamisesta ja kehittämisestä. Kun päätökset tehdään lähellä asukkaita, voidaan alueelliset erityispiirteet ottaa hyvin huomioon.

Arvoisa puhemies,

Hallitukselta on kysytty, miksi emme keskity uudistamaan vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja? Siksi, että me uskomme kuntapohjaiseen järjestelmään. Olemme päättäneet rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon myös jatkossa kuntien varaan. Se edellyttää mittavaa kuntauudistusta.

Meidän mielestämme Suomeen ei tarvita lisää hallintoa, vaan parempia palveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on monille alueille syntynyt liian monimutkaisia hallintorakenteita. Tämä johtaa hallinnon demokraattisuuden heikkenemiseen. Kuntauudistuksen tavoitteena on nimenomaan lisätä demokratiaa.

Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto on monessa kunnassa rapautunut ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Myös palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnittain liikaa.

Tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asuu sellaisten terveyskeskusten alueilla, jossa joutuu terveyskeskuslääkärin vastaanotolle jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa. Tämä on liikaa. Hallitukselle tärkeämpää on lääkärille pääsy, kuin kunnanraja tai kunnanjohtajien lukumäärä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa tavoitteenamme on vahvistaa peruspalveluja. Tavoitteena on integroida sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siten, että se palvelee asiakasta nykyistä paremmin.

Selvityshenkilöryhmät ovat paraikaa kentällä arvioimassa miten eri alueilla tavoitteet saavutetaan. Helmikuun jälkeen selvityshenkilöryhmien työn valmistuttua kuntien on mahdollista ottaa kantaa selvitystyön tuloksiin.

Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja ja houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa työyhteisössä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön. Ja kaikkein tärkeimpänä: on muistettava, että vain kantokyvyltään vahva kunta pystyy huolehtimaan kuntalaistensa palveluista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen laajuus ja lukuisat lakihankkeet tekevät uudistuksesta haastavan. Näin merkittävä uudistus vaatii aikaa ja määrätietoista otetta. Hallitus vie yksituumaisesti näitä osauudistuksia eteenpäin. Jokainen uudistus toteutetaan hyvässä yhteistyössä kuntakentän toimijoiden kanssa.

Tämä kova työ on tehtävä, jotta voimme saavuttaa elinvoimaisemman kuntarakenteen ja saada suomalaisten hyvinvointipalvelut kestävälle pohjalle.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin lähikuukausien asialista on painava ja siksi se on otettava vakavasti – ilman turhaa kiihkoa, asioihin perehtyen ja isänmaan etua edistäen. EU:n kehittäminen on Suomen etu. Finanssikriisin ja jäsenmaiden ylivelkaantumisen kaltaiset tapahtumat on pystyttävä ehkäisemään jatkossa. Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys on saatava katkaistua.

Talous- ja rahaliitossa on vielä paljon kehitettävää. Keskeisessä roolissa on toiminnan demokraattisen hyväksyttävyyden ja läpinäkyvyyden varmistaminen.

Suomi on pitkään korostanut EU-politiikassaan sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan merkitystä. Nyt ne on saatu unionin toiminnan keskiöön. Kauppa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on jäsenmaiden talouden kannalta tärkeämpää kuin koskaan ennen, sillä valtaosa maailman talouskasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella.

Maailmankaupan vapauttaminen avaa huimat mahdollisuudet työllisyyden ja talouskasvun parantamiseen. Euroopan komission arvion mukaan kyse on kahdesta miljoonasta työpaikasta ja kahden prosentin lisäyksestä talouskasvuun. Tällainen EU-politiikka on Suomelle ja suomalaiselle työlle kultaakin kalliimpaa. Tämän puolesta hallitus tekee töitä myös vuonna 2013.

Meidän on neuvoteltava kauppasopimukset Yhdysvaltojen, Japanin, Intian ja muiden keskeisten kumppanien kanssa, minkä lisäksi on purettava kaupan esteitä ja edistettävä yhteisiä standardeja. Venäjän WTO-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpano on Suomen kannalta erittäin tärkeää.

EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä eli kehysbudjetista vuosille 2014-2020 päästiin sopuun viime viikon Eurooppa-neuvostossa. Sopu itsessään on arvokas: se, että 27 maata pääsee yhteisymmärrykseen budjetista, vahvistaa uskoa siihen, että pystymme tekemään myös muita tarvittavia päätöksiä.

Rahoituskehyksen taso alenee ensimmäistä kertaa unionin historiassa, ja samalla kasvupanostukset kasvavat merkittävästi. Suomi maksaa tulevalla seitsenvuotiskaudella EU:n budjettiin enemmän kuin aikaisemmin. Se johtuu siitä, että Suomi on vaurastunut samalla kun unioniin on liittynyt entistä köyhempiä maita. Mutta nyt onnistuimme vakauttamaan Suomen nettomaksuaseman heikkenemisen parin viime vuoden tasolle. Erityisen tyytyväinen olen Suomeen tulevien maaseudun kehittämisrahojen tasoon - maanviljelyn edellytysten varmistaminen on ollut hallituksen keskeinen tavoite.

Kuten totesin, EU-politiikan asialista on raskas. Siksi hallitus antaa eduskunnalle perusteellisen EU-selonteon vielä ennen kesää.

Yhteistä unionia ei voi kehittää vastustamalla kaikkea. Pyrin omalta osaltani – yhdessä muun hallituksen kanssa – jatkossakin avaamaan laajaa kansalaiskeskustelua Suomen EU-politiikasta.

Arvoisa puhemies,

kevät on täynnä painavia asioita monella eri rintamalla. Erityisesti yritystoiminnan ja työllistämisen edellytyksiin sekä velkaantumiseen ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseen liittyvät päätökset tulevat näyttämään hyvinvointiyhteiskunnallemme suuntaa.

Näissä päätöksissä punnittaan kyky kantaa vastuuta tulevista sukupolvista. Näissä päätöksissä on itse asiassa kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. On meidän nykypäättäjien vastuu ja velvollisuus turvata hyvinvointiyhteiskunta paitsi nykyisille, myös tuleville sukupolville.

Suomen tulevaisuuden rakennuspalikat ovat vielä meidän käsissämme. Meiltä odotetaan nyt oikeita päätöksiä.

Tiedän, että uusien asioiden edessä helpoin tapa reagoida on vain vastustaa. Mutta tiedän myös sen, että suomalaisen päättäjän ominaispiirteisiin kuuluu vastuunkanto ja rohkeus uudistuksiin. Tätä ominaispiirrettä peräänkuulutan nyt kaikilta meiltä.