Vastaus välikysymykseen hallituksen linjasta euroalueen talouskriisissä

Valtiovarainministeriö 13.6.2012 11.15
Välikysymysvastaus -

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Euroopan talous on veitsenterällä. Finanssikriisinä alkanut talouskurimus on runnellut maanosaamme jo neljän vuoden ajan. Finanssikriisin jälkitautina Eurooppa on nyt ehkä historiansa pahimman velkakriisin kourissa. Helppoja ja nopeita lääkkeitä tautiin ei ole. Tehtävät päätökset ovat vaikeita ja raskaita niin meille kuin myös Etelä-Euroopan kriisimaille.

Taudinkuva on poikkeuksellisen hankala, koska tauti näyttäytyy uusiutuvan jokaisessa tartunnan saaneessa maassa hieman eri tavalla. Nyt pahimmassa kurimuksessa olevien Espanjan ja Kreikan kriisitkin poikkeavat toisistaan. Kreikassa on ennen kaikkea kysymys vakavasta julkisen talouden velkaantumisesta, Espanjassa pankkikriisistä.

Lääkkeetkin pitää siis valita taudinkuvan mukaan. Espanjan kriisiin tarvitaan erilaista hoitoa, jotta tauti ei pääse voimistumaan Kreikan kaltaiseksi julkisen talouden velkakriisiksi.

Arvoisa puhemies!

Euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen on ollut Suomen hallituksen kirkkaana linjana koko talouskriisin ajan. Samalla hallitus on korostanut suomalaisten etujen turvaamista. Pahinta myös suomalaisen veronmaksajan kannalta on, jos talouskriisi laajenee koko maanosaa koskevaksi lamaksi.

Tervettä taloutta on vaikeista olosuhteista huolimatta pyrittävä kaikin tavoin suojaamaan ja turvaamaan markkinatalouden toiminta. Tähän kuuluu sijoittajien ja pankkien vastuun painottaminen. Samalla hallitus on määrätietoisesti rajannut suomalaisten veronmaksajien vastuita kriisinhoidossa. Tämä linja on näkynyt erityisesti sijoittajien ja pankkien vastuun painottamisessa sekä vakuuksien vaatimisessa ja saamisessa Kreikan II lainaohjelmalle.

Linjamme kriisinhoidossa on ollut tiukka, joidenkin aikaisempien arvioiden mukaan jopa liiankin tiukka. Nyt Suomen linja kerää kuitenkin arvostusta. Vakuutemme Kreikan II lainaohjelmalle ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi. Veronmaksajiemme varat ovat muita euromaita paremmin turvattu. Suurimmat Suomeen kohdistuvat välittömät riskit talouskriisin hoidossa liittyvätkin nyt vuonna 2010 myönnettyyn Kreikan kahdenväliseen vakuudettomaan lainaan, josta veronmaksajille voi koitua merkittäviä tappioita.

Arvoisa puhemies!

Espanjan hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia talouden vakauttamiseksi ja yhteiskuntarakenteiden uudistamiseksi. Sen sijaan Espanjan pankkien ongelmat ovat kuitenkin kevään 2012 aikana kärjistyneet nopeasti, eikä maa pysty selviytymään pankkiensa pääomittamisesta ilman ulkopuolista apua. Espanjan pankkien romahtamisella olisi erittäin vakavia seurauksia, jotka saattaisivat aiheuttaa koko Euroopan laajuisen rahoituskriisin. Tämä voisi pahimmillaan johtaa myös Suomessa jopa suurempiin taloudellisiin tappioihin, kuin mitä koettiin finanssikriisin ensimmäisessä vaiheessa 2008–2009.

2008 alkanut finanssikriisi on tähän päivään mennessä aiheuttanut Suomelle karkeasti arvioiden noin 40 miljardin euron verotulomenetykset. Hallituksen määrätietoinen työ kriisin pysäyttämiseksi tähtää uuden vastaavan romahduksen estämiseen. On selvää, että kriisinhoito maksaa. Kriisimaiden lainoja paheksuvalle oppositiolle on kuitenkin hyvä huomauttaa, että opposition vaihtoehdon hinta olisi suomalaisille moninkertainen - todennäköisesti vähintään edellisen romahduksen aiheuttaman suuruinen. Jos juoksee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Hallitus puolustaa euron vakautta turvatakseen suomalaisten hyvinvoinnin. Vakavan kriisin keskellä tämä edellyttää lujaa päätöksentekokykyä ja päättäväistä otetta kriisin pysäyttämiseksi. Samalla hallitus kuitenkin jälleen turvaa suomalaisten veronmaksajien asemaa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa selkeiden ehtojen asettamista lainapäätökselle ja sen tarkkaa rajaamista.

Euromaiden valtiovarainministerien lauantaina käsittelemässä Espanjan lainapäätöksessä oli kysymys poliittisesta sitoutumisesta Espanjan lainoittamiseen ja sitä kautta euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseen. Lainan tarkasta koosta, järjestelyn käynnistämisestä ja sen yksityiskohdista sovitaan myöhemmin.

Ensinnäkin euromaiden valtiovarainministerien periaatepäätöksen mukaisesti laina myönnetään valtiolle tai valtion takauksella toimivalle pankkitukivirastolle. Tämä varmistaa sen, että Espanja vastaa itse viime kädessä lainan takaisinmaksusta. Lainaa ei siis anneta suoraan espanjalaisille pankeille. Tämä on ollut Suomen hallituksen johdonmukainen vaatimus.

Toiseksi lainaa voi käyttää vain Espanjan pankkien tervehdyttämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä ei voi rahoittaa Espanjan valtion muita menoja. Espanjan pankkien vakaus ja tarve pääomittamiselle selvitetään huolellisesti ennen lainapäätöksen täytäntöönpanoa. Lainaa voidaan käyttää ainoastaan elinkelpoisten pankkien tukemiseen.

Suomelle erityisen tärkeää lainapäätöksessä on, että ensisijainen vastuu pankkien pääomittamisesta jää edelleen pankkien omistajille ja velkojille. Tuen vastikkeellisuus on siis keskeinen ehto lainan antamiselle. Tämän mukaisesti hallituksen tavoitteena on, että tukea antavan tahon onkin saatava esimerkiksi pankin osakkeita vastineeksi pääomaan annettavalle lisäykselle. Yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että pankkien toimintakyvyn säilyttäminen ei siirrä yksityisiä vastuita julkisiksi.

Euroryhmän puhelinkokouksessa ei vielä tehty päätöstä käytettävästä kriisinhallintavälineestä. Jos laina myönnetään väliaikaisen kriisinhallintavälineen ERVV:n kautta, niin Suomi vaatii osuudelleen vakuudet samalla tavalla kuin Kreikan II lainaohjelmassa. Suomen ja monen muun euromaan mielestä pysyvän kriisinhallintavälineen EVM:n käyttö olisi ensisijainen ja paras vaihtoehto. EVM on toiminnallisesti tehokkaampi ja siihen sisältyvä ensisijaisen velkojan asema turvaa paremmin lainan takaisinmaksun. Lisäksi siihen ei kuulu väistyvän takaajan ongelmaa.

Suomen osallistumisesta kaikkiin kriisinhallintatoimiin päättää viime kädessä aina eduskunta. Eduskunnan suuri valiokunta sai selvityksen Suomen osallistumisesta Espanjan pankkien tervehdyttämiseen ensimmäisen kerran jo lauantaina. Hallitus myös toimittaa esityksensä Suomen osallistumisesta Espanjan pankkien tervehdyttämiseen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies!

Oppositiosta on esitetty, että Espanja hoitaisi itse pankkiensa pääomittamisen tai että Suomi ei osallistuisi muiden euromaiden mukana Espanjan lainoittamiseen. Euroalueen jäsenyyteen kuuluu kuitenkin sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Jos Suomi jättäytyisi lainapäätöksen ulkopuolelle, seuraisi tästä syvä poliittinen kriisi euroalueella ja koko EU:ssakin. Suomen mahdollisuudet jatkaa euroalueen täysivaltaisena jäsenenä olisivat tällaisen päätöksen jälkeen kyseenalaiset. Perussuomalaisten tavoitteena lieneekin saada Suomi ulos euroalueesta.

Eurosta irtaantumisen poliittisia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Lyhyellä tähtäimellä Suomi menettäisi kaiken poliittisen vaikutusvaltansa Euroopassa ja epävarmuus aiheuttaisi taloudellemme merkittävää haittaa. Poliittis-taloudellisten seuraamusten lisäksi Suomi joutuisi luomaan oman uuden rahan, jolloin uuteen rahajärjestelmään siirtyminen sisältäisi myös huomattavia kustannuksia. Olisi täysin välttämätöntä kuulla millaisiin taloudellisiin ja inhimillisiin vaikutuksiin perussuomalaisten vaihtoehto tavallisten suomalaisten kannalta johtaisi.

Illuusioiden ja harhakuvitelmien viljelemisen sijaan vastuuta kantava poliittinen liike pyrkisi erittelemään politiikkansa seurauksia. Tähän perussuomalaiset eivät Eurooppa-politiikassaan ole vielä kertaakaan kyenneet. Toivoisin, että tässä keskustelussa perussuomalaiset viimein rehellisesti kertoisivat mielipiteensä siitä, haluavatko he Suomen ulos eurosta vai ei. Yhtä lailla myös kansalaisten olisi helpompi arvioida perussuomalaisten politiikan seurauksia ja vaikutuksia jokapäiväiseen arkeensa.

Jos Espanja taas toisen oppositiopuolueen keskustan esittämän mallin mukaisesti jätettäisiin yksin huolehtimaan pankkiensa pääomittamisesta, seurauksena olisi todennäköisesti koko maan kaatuminen muiden euromaiden hätälainojen varaan. Tämäkään linja ei ole kestävä, vaan se johtaisi nopeasti kriisin laajenemiseen koko maanosaa koskevaksi lamaksi.

Espanja ei pystyisi nykyisellä korkotasolla lainaamaan markkinoilta pankkisektorin tervehdyttämiseen tarvittavia lisävaroja. Korkotaso nousisi suurella todennäköisyydellä sille tasolle, jolla Irlanti ja Portugali olivat pakotettuja poistumaan kokonaan markkinoilta ja jäämään täysin julkisen tuen varaan. Espanjan kohdalla vastaavassa tilanteessa pitäisi varautua arviolta ainakin 400 miljardin euron lainoitusohjelmaan.

Tässä tilanteessa euroalueen palomuurit eivät enää olisi uskottavia. Jos palomuurin uskottavuus haluttaisiin palauttaa, lainakapasiteettia pitäisi kasvattaa. Tämä puolestaan edellyttäisi mm. pysyvän mekanismin EVM:n maksetun pääoman korottamista, mikä olisi ongelmallista useille euromaille, Suomi mukaan lukien.

Olemassa olevista vaihtoehdoista hallitus valitsee siis aina Suomen kannalta vähiten huonon ratkaisun. Nämäkin ratkaisut tehdään epävarmuuden vallitessa ja ne ovat aina vaikeita, mutta sitä vastuunkanto Suomesta ja Euroopasta edellyttää.

Toisessa kriisimaassa Kreikassa järjestetään uudet parlamenttivaalit ensi sunnuntaina. Vaalien tulos ratkaisee suurella todennäköisyydellä Kreikan tulevaisuuden suunnan. Euroalueen valtiot ja keskuspankit ovat arvioineet laajasti Kreikan tilanteen vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Riippumatta vaalien lopputuloksesta kreikkalaisen yhteiskunnan vakaus ja rahoitusjärjestelmän toimivuus on välttämätöntä turvata. Romahtaneista valtioista meillä on riittävästi varoittavia esimerkkejä muista maanosista.

Arvoisa puhemies!

Välikysymykseen sisältyy myös kysymyksiä liittyen yhteisvastuun laajentamiseen kriisin ratkaisuissa. Keskeinen kysymys liittyy ehdotuksiin eurobondien käyttöönotosta ja pankkiunionista.

On selvää, että kriisin ratkaisemiseksi ja talouden palauttamiseksi kasvu-uralle on tehtävä kaikki mahdollinen. Esillä olleet vaihtoehdot eurobondeiksi eivät kuitenkaan ole toteuttamiskelpoisia käsillä olevan velkakriisin ratkaisemiseksi. Niiden avulla ei ratkaistaisi kriisin perimmäisiä ongelmia, jotka liittyvät liialliseen velkaantumiseen, puutteelliseen budjettikuriin ja kansantalouksien heikkoon kilpailukykyyn. Siksi hallituksen kanta tehtyihin esityksiin euroalueen yhteisvastuullisesti liikkeeseen laskemista velkakirjoista on ollut kielteinen. Jos kriisimaiden velkakestävyyttä ei ole mahdollista palauttaa sovittujen ohjelmien avulla, pitäisi kriisimaissa toteuttaa velkajärjestely tulevan EVM-sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Niin sanotuista projektibondeista on EU-tasolla käynnissä pilottihanke, jonka tuloksia on aikanaan harkittava.

Keskustelu pankkiunionista on liikkunut toistaiseksi hyvin yleisellä tasolla. On tärkeää kehittää EU:n pankkisääntelyä ja –valvontaa sekä turvata tallettajien asema. Yhteisvastuuseen perustuvaa pankkiunionia Suomi ei kuitenkaan voi hyväksyä. Euroopan pankkiviranomaiselle EBA:lle voisi silti antaa nykyistä voimakkaimpia keinoja, joilla se voi varmistua kansallisesti harjoitetun valvonnan tehokkuudesta. Tämä ei saa kuitenkaan muuttaa periaatetta, että valvonta hoidetaan ensisijaisesti kansallisesti. Lisäksi on tärkeää, että finanssiala kantaa oman vastuunsa talouden vakauttamisesta maksamalla etukäteen vahvistettuja vakausmaksuja.

Arvoisa puhemies!

Hallitus kantaa vastuuta yhteisestä Euroopasta sekä suomalaisten veronmaksajien asemasta.  Emme haikaile markkaa takaisin, vaan pyrimme tehokkaasti korjaamaan nykyisessä talousliitossa olevia virheitä. Keskeinen lähtökohtamme on edelleen, että jokaisen valtion on vastattava itse veloistaan. Ensisijaisen vastuun pankkien tukemisesta on oltava pankkien omistajilla ja velkojilla. Kaiken pankkituen on oltava avointa ja vastikkeellista.

Euroopan talous on siis yhä veitsenterällä. Useiden EU-maiden tilanne on hyvin vakava, ja koko Euroopan talous lepää sen varassa, että kriisiä pystytään patoamaan. Sen laajeneminen laajamittaiseksi julkisien talouksien tai finanssimarkkinoiden toimintakyvyn rapautumiseksi olisi Suomen ja koko euroalueen taloudelle ja työllisyydelle kohtalokasta. On selvää, että vastuullisen hallituksen pitää varautua erilaisiin kehityskulkuihin ja valita kulloinkin paras vaihtoehto. Näin tämä hallitus on tehnytkin.

Koko eduskunta pääsee nyt laskujeni mukaan tällä vaalikaudella jo seitsemännen kerran keskustelemaan Euroopan tulevaisuuden avainkysymyksistä joko pääministerin ilmoituksen, tiedonannon tai välikysymyksen muodossa. Suomen eduskunta onkin osallistunut kriisin käsittelyyn poikkeuksellisen aktiivisesti. Toivon, että kuulemme keskustelussa jälleen vakavia ja tarkkaan punnittuja puheenvuoroja. Huulta heittämällä tauti ei nimittäin parane.

Jutta Urpilainen