Ulkoministeriön vuoden 2016 talousarvioesitys

Ulkoasiainministeriö 28.9.2015 11.30
Tiedote 216/2015

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2016 talousarvioesitykseen yhteensä 1 048 miljoonaa euroa. Osana julkisen talouden uusia sopeutustoimia määrärahoja leikataan yhteensä 201 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 226,6 miljoonaa euroa. Osana julkisen talouden sopeutustoimia toimintamenoja leikataan yhteensä 0,8 miljoonaa euroa.

Kattava edustustoverkko on keskeinen väline ulkopolitiikan toimeenpanossa ja talousarvioehdotuksen tavoitteena on turvata Suomen ulkoinen edustautuminen. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka lisää Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan ottaen huomioon erityisesti pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen ja Team Finland -toimintamalli.

Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta vahvistetaan Team Finland -verkostoa palkkaamalla kertaluontoisesti kaupallistaloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluita kehitetään ottamalla huomioon uudistettu konsulipalvelulaki ja hyödyntämällä uusia digitaalisia ratkaisuja. Maahantulopalveluiden järjestämisessä, laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisessa sekä kriisiasioissa hyödynnetään viranomaisten välistä yhteistyötä sekä pohjoismaisen ja EU-yhteistyön tuomia mahdollisuuksia.

Suomi toimii vuonna 2016 puheenjohtajana Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja valmistautuu Arktisen neuvoston puheenjohtajuuteen vuosina 2017 - 2019.

Kriisinhallinta

Suomi osallistuu kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin painopisteiden ollessa Libanonissa, Afganistanissa, Kosovossa, Georgiassa, Libyassa ja Ukrainassa. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 690 henkilöä.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 49,0 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa ja Resolute Support -operaatio Afganistanissa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15,4 miljoonaa euroa, josta 400 000 euroa kohdistetaan rauhanvälittämiseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä 713,6 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 498,1 miljoonaa euroa. Osana julkisen talouden sopeutustoimia kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan nettovaikutuksena 200 milj. euroa. Käyttösuunnitelman mukaisesti maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ohjataan 148 miljoonaa euroa, monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön 119 miljoonaa euroa, humanitaariseen apuun 70 miljoonaa euroa, tukeen kansalaisjärjestöille 65 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahastoon 45 miljoonaa euroa. Suurimmat euromääräiset leikkaukset kohdistuvat monenkeskiseen yhteistyöhön.

Suomi panostaa humanitaariseen apuun suhteessa enemmän, koska maailman humanitaarinen tilanne on poikkeuksellisen huono.

Suomen pidemmän aikavälin tavoitteena on nostaa kehitysrahoitus YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 % osuuteen bruttokansantulosta. Tällä hallituskaudella kehitysrahoitukseen kuitenkin joudutaan kohdistamaan säästöjä.  Sipilän hallituksen linjauksen mukaisesti päästöhuutokauppatuloja ei vuodesta 2016 lähtien ohjata kehitysyhteistyöhön.

Suomen kehityspolitiikassa on neljä selkeää painopistettä, jotka ohjaavat myös kehitysyhteistyön rahoitusta. Suomi panostaa naisten ja tyttöjen asemaan; demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, rauhan rakentamisen, vapaan median ja korruption vastaisen työn sekä kehitysmaiden veropohjan vahvistamiseen; energiaan, veteen ja ruokaan osana kestävää kehitystä, ml. ilmastonmuutokseen vastaaminen; sekä kehitysmaiden oman yrityssektorin edistämiseen, vastuullisen yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Painopisteenä on kehitysyhteistyön tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja mitattavuuden parantaminen.

Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 140,0 milj. euroa. Määrärahasta on vuonna 2016 tarkoitus käyttää 130 milj. euroa Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääomittamiseen ja 10 milj. euroa Inter-American Investment Corporationin pääomarahoitukseen.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään 1,6 miljoonaa euroa. Toiminnassa painotetaan pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa ja monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä Suomen tulevaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevia hankkeita.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 87,0 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 42,5 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuista ja maksuosuuksista, YK:n sotilaallisesta kriisinhallinnasta maksamista palkkausmenokorvauksista sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287 ja taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta osastopäällikkö Pekka Puustinen, puh. 0295 350 560, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikön päällikkö Marja Liivala, puh. 0295 351 727.