Ulkoministeriön vuoden 2020 talousarvioesitys

Ulkoministeriö 16.8.2019 12.40
Tiedote

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2020 talousarvioesitykseen yhteensä 1 260 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen EU:ssa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön.

Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Merkitykseltään kaikkein kauaskantoisimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen vaikuttaminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimia. Pariisin ilmastosopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevä Agenda2030 antavat perusteet lähivuosien kansainväliselle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle.

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen globaali vaikutusvalta muuttuu maailman moninapaistuessa. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. Vaurastunut Kiina pyrkii lisäämään kansainvälistä painoarvoaan monin eri tavoin. Muutkin valtiot, kuten Venäjä, hakevat merkittävämpää asemaa, mikä heijastuu myös Itämeren turvallisuustilanteeseen. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa. Pohjoismaat ovat edelleen Suomen lähimmät yhteistyökumppanit. Turvallisuusyhteistyö Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina kehittynyt Itämeren alueen jännittyneisyyden vuoksi.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 234 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 aikana suunnitellaan Suomen Manilan suurlähetystön uudelleen avaamista Filippiineillä.

Ulkoasiainhallinnon keskeinen vaikuttamisen väline on tehokas kahden- ja monenvälinen diplomatia eri tasoilla. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Muuttuva ympäristö vaatii

ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä, viestintää ja resurssien joustavaa käyttöä. Ulkoasiainhallinto kiinnittää toiminnassaan enenevästi huomiota tiedolla johtamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Ulkoasiainhallinnon tavoitteena on yhtenäinen, vahva ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy kasvuun ja turvallisuuteen erityisesti sisämarkkinoita syventämällä, monenvälistä sääntöpohjaista kauppaa edistämällä, EU:n ulkoista toimintaa ja turvallisuus-ja puolustusyhteistyötä vahvistamalla sekä muuttoliikkeen hallinnalla.

Ulkoasiainhallinto työskentelee monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän, kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien sekä YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on keskeinen tavoite.

Suhteiden monipuolistamista, syventämistä ja maantieteellistä laajentamista Afrikan maiden kanssa jatketaan. Ulkoasiainhallinto edistää arktisen alueen vakautta ja turvallisuutta sekä vahvistaa EU:n arktista politiikkaa. Ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä syvennetään erityisesti Ruotsin kanssa.

Team Finland -toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan ja parannetaan tavoitteena asiakastyytyväisyyden ja toiminnan vaikuttavuuden nostaminen. Tavoitteena on Team Finland -verkoston resurssien vahvistaminen.

Ulkoasiainhallinnon vastuulla olevien maahantuloasioiden käsittelyä vahvistetaan sekä ministeriössä että edustustoissa, erityisesti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon. Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta ja Suomen ja suomalaisten osaamisen kiinnostavuutta kasvatetaan suunnitelmallisella maakuvatyöllä.

Kriisinhallinta

Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Hallitusohjelman ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisesti Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomen kansainvälisiin kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Ukrainassa, Kosovossa ja Afrikassa. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 500 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan hallitusohjelman mukaisesti palkattavan vuonna 2020 noin 150 asiantuntijaa.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään ulkoministeriön määrärahoihin 53,1 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, Isisin vastaisen koalition Operation Inherent Resolve Irakissa sekä Naton Resolute Support -operaatio Afganistanissa. Suomi osallistuu vuonna 2020 Saksan johtamaan EU:n taisteluosastojen valmiusvuoroon.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 19,6 miljoonaa euroa. Merkittävin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Rauhanvälitykseen esitetään 1,0 miljoonaa euroa. Rauhanvälitys on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Suomen tavoitteena on edistää rauhanvälitystä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Suomi tukee rauhanvälitykseen liittyviä vuoropuheluprosesseja, edistää käynnissä olevien konfliktien ratkaisua sekä vahvistaa rauhanvälitystoimintaa ja rauhanvälityskapasiteettia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Kehitysyhteistyö

Ulkoministeriön esityksessä valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2020 olevan yhteensä 1 037 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 691,1 miljoonaa euroa. Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kehitysmaainvestointien tukemista finanssisijoitusten avulla. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin esitetään 129,7 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10,0 miljoonaa euroa ja demokratia- ja oikeusvaltiotukeen 3,0 miljoonaa euroa. Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % BKTL:sta tukena vähiten kehittyneille maille.

Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kansainvälisen ilmastorahoituksen kautta Suomi on mukana ratkaisemassa merkittäviä globaaleja ongelmia ja kantaa vastuuta. Tarpeet ovat suuret ja kiireellisiä toimenpiteitä. Hyvinvoiva, vakaampi ja tasa-arvoisempi maailma on myös suomalaisten etu. Kehitysyhteistyön lisäyksiä suunnataan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, konfliktien aiheuttaman kärsimyksen vähentämiseen, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen sekä oppimisen kriisiin vastaamiseen. Tuki monenkeskiselle yhteistyölle ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle kasvaa.

Kehitysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla: naisten ja tyttöjen oikeudet ja aseman vahvistaminen, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyvyn vahvistuminen, ml. verotuskyky ja laadukas koulutus; ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen sekä ruokaturvan, veden ja uusiutuvan energian saatavuuden parantuminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka.

Kehityspolitiikan perustana on kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030, joka antaa puitteet kaikkien maiden toiminnalle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomi tukee kehitysmaita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää globaalissa toimintaympäristössä tarvittavia muutoksia.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahoiksi esitetään 3,0 miljoonaa euroa. Alueelliseen yhteistyöhön osallistuminen on Suomelle tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja taloudellisia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen asemaa aktiivisena ympäristö- ja ilmastotoimijana vahvistetaan. Keskeisiä yhteistyömekanismeja ovat alueneuvostot (Arktinen neuvosto, Barentsin euroarktinen neuvosto ja Itämeren valtioiden neuvosto) ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 87,7 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 55,6 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. tiede- ja kulttuuri-instituuttien vuokratuloista, viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287, taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta yksikönpäällikkö Lotta Karlsson, puh. 0295 351 932, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikönpäällikkö Niklas Lindqvist, puh. 0295 351 517.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]

Talousarvioesitys 2020, Ministeriön ehdotus  (pdf, 1 sivu, 28 kb)

Talousarvioesitys 2020, Ministeriön ehdotus Pääluokka 24 (pdf, 26 sivua, 120 kb)