Haku

27.8.2024 | Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja matkailuautojen ajoneuvoveron muutoksista. Matkailuautojen käyttövoimaveron korotus korvaa hallituksen kehysriihipäätöksen matkailuautojen autoverotuen poistamisesta. Lausuntokierros on käynnissä 6. syyskuuta asti.

30.8.2023 | Kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä liikkumisen verotusta. Hallitus huomioi ja kompensoi jakeluvelvoitepäätöksen vaikutukset pumppuhintoihin. Lisäksi ajoneuvoveron perusveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla. Lausuntokierroksella olevista hallituksen esityksistä voi antaa palautetta 13. syyskuuta saakka.

30.8.2023 | Hushållens köpkraft stärks genom att lätta beskattningen av olika transportsätt. Regeringen beaktar och kompenserar den inverkan som beslutet om distributionsskyldigheten har på pumppriserna. Fordonsskattens grundskatt lindras också med 50 miljoner euro. Regeringspropositionen är på remiss fram till den 13 september.

18.5.2021 | Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on arvioinut liikenteen verotuksen uudistamistarpeita valtiontalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta hallituskautta pidemmällä aikajaksolla. Työryhmän selvityksen mukaan liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen.

6.8.2026 | Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 42,5 miljardia euroa. Tämä on 0,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden rahoituksen, eläkkeiden, verotukseen liittyvien korkomenojen sekä EU-jäsenmaksun kasvusta.

18.5.2021 | En av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp har bedömt behoven att reformera beskattningen av trafiken med tanke på statsfinanserna och klimatmålen under en längre tidsperiod än regeringsperioden. Enligt arbetsgruppens utredning kommer skatteinkomsterna från trafiken att minska i och med att trafiken elektrifieras, vilket kräver ändringar i beskattningen.

9.8.2024 | Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 40,3 miljardia euroa, joka on 2,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta sekä kunnille maksettavan valtionosuuden kasvusta.

28.8.2023 | Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen vuodelle 2024 määrärahoja yhteensä 38,5 miljardia euroa, joka on 4,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksen kasvusta.

30.12.2021 | Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa kotitalousvähennykseen, tupakkaverotukseen ja turpeen verotukseen.

19.9.2022 | Hallitus ehdottaa, että sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien hakuaikoja pidennetään. Täyssähkökäyttöisten henkilöautojen eli täyssähköautojen hankintatukien ja henkilöautojen muuntotukien hakuaikaa puolestaan lyhennettäisiin kolmella kuukaudella, sillä tukiin ei ole osoitettu määrärahaa vuodelle 2023. Hakuaika päättyisi 31.12.2022.

14.3.2022 | Mihin budjettimenot käytetään? Julkaisuajankohta 14.3.2022 8.16 Tyyppi: Kolumni Mikko Nygård [Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää/Keksi Agency Oy] ”Valtio ottaa autoilijoiden taskusta joka vuosi 7 miljardia euroa – miksi rahoja ei käytetä teiden parantami...

19.9.2022 | Hallitus ehdottaa, että sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien hakuaikoja pidennetään. Täyssähkökäyttöisten henkilöautojen eli täyssähköautojen hankintatukien ja henkilöautojen muuntotukien hakuaikaa puolestaan lyhennettäisiin kolmella kuukaudella, sillä tukiin ei ole osoitettu määrärahaa vuodelle 2023. Hakuaika päättyisi 31.12.2022.

5.8.2022 | Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 34,8 miljardia euroa, joka on 13,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin uudesta hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksesta sekä uudistukseen liittyvästä kunnille maksettavien valtionosuuksien vähennyksestä.

9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.

9.9.2021 | Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista, vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän talouskasvun edellytyksistä.

4.11.2021 | Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.

4.11.2021 | Vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys pienentää tämän vuoden valtion nettolainanoton tarvetta noin 2,2 miljardia euroa. Esityksessä on huomioitu talouden suhdannetilanteen paranemisesta aiheutuvat tarvearvioiden muutokset sekä verotuloarvioiden korotukset. Kokonaisuutena lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 249 miljoonan euron määrärahavähennystä. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1,5 miljardilla eurolla.