Pääministeri Toivo Kivimäen hallituksen ohjelma

Kivimäen ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 15.12.1932

Aika on meillä edelleen, niinkuin kaikkialla, etenkin taloudellisesti erittäin vaikea. Tämän hallitus oivaltaa elävästi ryhtyessään sille uskottua tehtävää suorittamaan. Sen vuoksi se pyrkiikin valtion ja yleensä inhimillisten mahdollisuuksien rajoittuneisuutta talouselämässä unohtamatta, ennen kaikkea säilyttämään ja vahvistamaan taloudellisen elämämme edellytyksiä.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi valtion tulee aloittaa itsestään ja valvoa, että sen oma talous jatkuvasti pysyy tasapainossa. Sen onnistumisen ynnä muun talouselämän terveenä pysymisen ensimmäinen ehto on rahan arvon vakaannuttaminen, jota ilman kaikki taloudellinen suunnitelmallisuuskin on mahdoton. Siitä syystä hallitus torjuu päättävästi kaikki rahan arvon huonontamisvaatimukset, jotka johtavat ainoastaan häiriöihin. Talouselämän lamaannus on meilläkin synnyttänyt työttömyyttä, jonka lieventämisen hallitus katsoo yhdeksi päätehtävistään. Se tajuaa, että tätä tarkoitusta on pyrittävä toteuttamaan sekä välittömillä toimenpiteillä että elinkeinojen elvyttämiseen tähtäävillä ponnistuksilla. Niinpä hallitus tahtoo vahvistaa vaikeuksissa edelleen kamppailevaa maataloutta, mikäli valtion aineelliset, rajoitetut apulähteet siihen riittävät. Vientitavarain menekkimahdollisuuksien lisäämisen ja kotimarkkinateollisuuden edistämisen hallitus katsoo niinikään kuuluvan ensisijaisiin velvollisuuksiinsa.

Niin vähän kuin valtio kykeneekin vaikuttamaan taloudellisen elämän kulkuun, saattavat kielteiset vaikutukset valtion ja kansalaisten harha-otteista sen sijaan olla erinomaisen suuret, joskus korjaamattomatkin. Tietoisena tästä hallitus tulee torjumaan kaiken, mikä ei ole sopusoinnussa hyvin järjestetyssä yhteiskunnassa noudatettavien periaatteiden kanssa. Kaikkein tärkeintä on, myös maan taloudellisen elämän tervehdyttämisen kannalta, laillisen valtio- ja oikeusjärjestyksen ylläpitäminen, ja tulee hallitus niillä keinoilla, mitä velvollisuutensa tajuavalla valtiovallalla on käytettävinään, täyttämään siinä tehtävänsä. Ulkopolitiikassa hallitus tulee ylläpitämään samoja ystävällisiä suhteita ulkovaltojen kanssa kuin tähänkin asti. Näin hallitus uskoo voivansa osaltaan rakentaa sitä luottamusta, jota meillä, samoinkuin muuallakin, ensisijassa kaivataan, mutta on hallitus samalla vakuutettu onnistuvansa pyrkimyksissään ainoastaan sillä edellytyksellä, että kaikki yhteistä