Pääministeri Rafael Paasion II hallituksen ohjelma 23.2.1972

Sosialidemokraattinen työväenhallitus ryhtyy työhönsä hetkellä, jolloin maa on syvenevän taloudellisen laman keskellä ja jolloin edessä on maan tulevaisuuteen olennaisesti vaikuttavia taloudellisia ratkaisuja. Politiikassaan hallitus tulee noudattamaan SDP:n ohjelmien viitoittamaa linjaa niin pitkälle, kuin se porvarillisenemmistöisen eduskunnan aikana on mahdollista.

Hallitus toteuttaa rauhaan ja kansainväliseen yhteistyöhön tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisesti. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukseen nojautuen hallitus toimii hyvien naapurisuhteiden kaikinpuoliseksi lujittamiseksi Neuvostoliiton kanssa. Pohjois- maisen yhteistyön edistäminen kuuluu niin ikään hallituksen ulkopoliittisiin päämääriin. Hallitus pitää keskeisinä tavoitteinaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen järjestämistä sekä Suomen ja Saksan valtioiden suhteiden normalisointia. Hallitus tulee voimistamaan ja laajentamaan toimintaa kehitysmaiden kansojen hyväksi.

Kauppapoliittisissa ratkaisuissaan hallitus valvoo Suomen ulkopuolisen linjan toteuttamista ja maan taloudellista etua.Euroopan taloudellisessa yhdentymis- ja yhteistyökysymyksissä hallitus pyrkii ratkaisuihin, jotka sulkevat ulkopuolelleen kaiken poliittisen sidonnaisuuden ja turvaavat kaupalliset etumme, talouselämämme omaehtoisen kehityksen, korkean työllisyyden ja aktiivisen kehitysaluepolitiikan. Hallitus suorituttaa lisäselvityksiä eri vaihtoehtojen maamme talouselämälle aiheutumista myönteisistä ja kielteisistä seurauksista. Hallitus panee erityisen painon maamme Neuvostoliiton kaupan lisäämiseen ja suurten yhteistyöprojektien tehokkaaseen toteuttamiseen sekä taloudellisen, teknisen ja tieteellisen hallitus valvoo Suomen ulkopoliittisen linjan toteuttamista ja maan taloudellista etua. Euroopan taloudellisissa yhdentymis- ja yhteistyökysymyksissä hallitus pyrkii ratkaisuihin, jotka sulkevat ulkopuolelleen kaiken poliittisen sidonnaisuuden ja turvaavat kaupalliset etumme, talouselämämme omaehtoisen kehityksen, korkean työllisyyden ja aktiivisen kehitysaluepolitiikan. Hallitus suorituttaa lisäselvityksiä eri vaihtoehtojen maamme talouselämälle aiheuttamista myönteisistä ja kielteisistä seurauksista.

Hallitus panee erityisesti painon maamme neuvostoliiton kaupan lisäämiseen ja suurten yhteistyöprojektien tehokkaaseen toteuttamiseen sekä taloudellisen, teknisen ja tieteellisen yhteistoiminnan edistämiseen Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa. Hallitus laajentaa kaupallista ja muuta yhteistyötä pohjoismaiden kanssa. Hallitus pyrkii kansalaisten tuloerojen kaventamiseen parantamalla pienituloisten asemaa sekä lisäämällä työ- ja eläketulojen osuutta kansantulosta. Reaalitulojen nousun takaamiseksi hallitus toteuttaa tehokasta hintavalvontaa ja - säännöstelyä. Hallitus myötävaikuttaa omalta osaltaan yhteistyössä erityisesti palkanansaitsijoita edustavien järjestöjen kanssa sen kaltaisen tuloratkaisun syntymiseen, joka takaa mahdollisimman korkean reaalitulojen nousun ja lainsäännöstelyvaltuudet.

Hallituksen yleisen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat pienituloisen kansanosan elintason nostaminen sekä korkean ja tasaisen työllisyyden turvaaminen. Tässä tarkoituksessa hallitus kehittää yhteiskunnallista ja taloudellista suunnittelua sekä eri suunnittelutoimintojen koordinointia. Hallitus parantaa valtion investointitoiminnan organisaatiota. Hallitus tekee esityksen pysyvästä suhdannetasausjärjestelmästä. Työllisyyspolitiikassa pyritään uusien pysyvien työpaikkojen syntymiseen.

Hallitus kehittää uuden työllisyyslain edellyttämällä tavalla jatko- ja uudelleenkoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta. Valtion yrittäjätoiminnan tehostamiseksi, laajentamiseksi ja suuntaamiseksi myös työvaltaisille aloille suoritetaan tarpeelliset organisaatiouudistukset. Hallitus edistää kotimaiseen tuotantoon suuntautuvaa kysyntää, vientitoimintaa, pienten ja keskisuurten teollisuuden ja muun yritystoiminnan kehittämistä. Kuluttajasuojelua parannetaan ja valmistellaan toimenpiteitä kaupan keskittymisen epäsuotuisien vaikutusten torjumiseksi.

Hallitus ryhtyy uudistamaan maan energiapolitiikkaa ja laatimaan kokonaisvaltaista liikennepoliittista suunnitelmaa. Hallitus pyrkii uudistamaan maan energiapolitiikkaa ja laatimaan kokonaisvaltaista liikennepoliittista suunnitelmaa. Hallitus pyrkii voimakkaasti asuntotuotannon lisäämiseen sekä asuntorakentamiseen ja asumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.

Hallitus tehostaa kehitysaluepolitiikkaa edistämällä sen suunnittelua ja elinkeinotoiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Elinkykyisten kasvukeskuksen muodostamista edesautetaan määrätietoisesti. Hallitus tutkii virastojen ja laitosten hajasijoitusmahdollisuudet. Maaperä ja muuta luonnonvaratutkimusta tehostetaan etenkin kehitysalueilla. Maatalouden piirissä hallitus toteuttaa tuloerojen koventamiseen tähtäävää politiikkaa. Toimenpiteitä maataloustuotannon ja kotimaisen kulutuksen tasapainoittamiseksi tehostetaan. Maantaloustulon kehityksen lakisäänteisesti turvaamiseksi niin, että se antaa maatalousyrittäjille maataloudesta saadulle tulon osalle oikeudenmukaisen osuuden yleisestä ansiotason kehityksestä, ryhdytään valmistelemaan kolmeksi vuodeksi alkaen 1.4.1973 uutta maalatoustulolakia erityisesti ottaen huomioon viljelijäväestön sisäisen ja alueellisen tuloerojen kaventaminen sekä millä tavalla ja millä edellytyksillä maatalouden tulee osallistumaan ylituotannon markkinoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Maatalouden välittömän tuen jakoperusteet on uudistettava niin, että ne nykyistä paremmin tukevat pienviljelyä ja parantavat kehitysalueiden viljelijäväestön toimeentuloa. Luonnollisten henkilöiden tuloverouudistus toteutetaan. Ellei uudistusta voida toteuttaa vielä vuodelta 1973, korjataan sanotulta vuodelta tuloveroasteikkoa siten, että verotettavan tulon alarajaa korotetaan ja progressiota lievennetään pieni- ja keskituloisten kohdalta. Oman asunnon asuntoedun verotukseen liittyvät epäkohdat oikaistaan. Ryhdytään toimenpiteisiin veronkiertämisen estämiseksi. Selvitetään elinkeinoverolain yritysten verotuksen tuottoon aiheuttamat muutokset ja selvityksen edellyttämät muutosehdotukset valmistellaan. Maatalousverotuksessa ilmenneiden epäkohtien johdosta ryhdytään toimenpiteisiin lainsäädännön korjaamiseksi. Verotuksen painopistettä pyritään tähänastista voimakkaammin siirtämään pääomatulojen verotukseen.

Hallitus toteuttaa sosiaaliturvan parantamiseen johtavaa politiikkaa. Eläkejärjestelmien järkevää ja oikeudenmukaista kehittämistä varten aloitetaan kiireellinen selvitystyö. Välittömästi ehdotetaan kansaneläkkeiden eräiden etuuksien korottamista ja myöntämisperusteiden lieventämistä niin, että vaikeimmassa asemassa olevien eläkkeensaajien toimeentuloturvaa parannetaan ja eläkkeiden kohtuuttomia tasoeroja kavennetaan. Eläkkeiden indeksiomaisuuksien aiheuttamien seurausten haitalliset vaikutukset eläkekehitykseen poistetaan ja ylisuurille eläkkeille määritellään yläraja.

Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiperheiden vaikeuksiin, niiden taloudellista tukea ja asumismahdollisuuksia parannetaan. Kunnallisten lasten päivähoidon valtionapua koskeva laki valmistellaan eduskunnalle annettavaksi ja järjestelmä toteutetaan.

Nuorten parien kodinperustamista tuetaan valtion takaus- ja korkotukijärjestelyin. Kansanterveyslain täytäntöönpanon edellytyksiä tehostetaan ja sairasvakuutusjärjestelmän etuuksia lisätään. Eduskunnalle annetaan ehdotukset laiksi työsuojelun valvonnasta ja laiksi työsuojelun hallinnosta.

Lainsäädäntötoimia yritysdemokratian toteuttamiseksi talouselämässä kiirehditään. Erityisesti hallitus pitää tärkeänä työlainsäädännön yleistä kehittämistä ja työntekijöiden oikeuksien ja vaikutusvallan lisäämistä ja turvaamista. Työttömyyden aiheuttaman turvattomuuden poistamiseksi parannetaan työttömyysturvaa.

Opetustoimen piirissä ryhdytään toimenpiteisiin peruskoulun toteuttamisaikataulun nopeuttamiseksi koko maassa. Kouludemokratian ulotetaan kaikkiin kouluihin ja uudistetaan korkeakoulujen sisäistä hallintoa. Opintotukijärjestelmää kehitetään. Tiedotuspolitiikkaa koskevien asioiden kehittämistä opetusministeriöön valmistellaan.Radiolainsäädäntö esitetään eduskunnan uudistettavaksi periaatteena radio- ja tv-toiminnan pitäminen edelleen yhteiskunnan valvonnassa.

Kuntauudistus toteutetaan pääasiallisesti kuntauudistusten neuvottelukunnan uudistusten pohjalta. Hallitus antaa asiaa koskevat lakiehdotukset eduskunnalle kuluvan vuoden aikana. Jatketaan lääninhallinnon kehittämistä. Aloitetaan väliportaan hallinnon uudistamista ja demokratisoimista koskeva selvitystyö.