Pääministeri Kalevi Sorsan hallituksen ohjelma 4.9.1972

1. Hallitus pyrkii turvaamaan maan elintärkeät edut noudattamalla rauhaan ja kansainväliseen yhteistyöhön tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa Paasikiven-Kekkosen linjan mukaisesti. Tämän politiikan pohjana on ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto- sopimus johon nojautuen hallitus toimii aktiivisesti hyvien naapurisuhteiden kaikinpuoliseksi lujittamiseksi Neuvostoliiton kanssa. Myös pohjoismaisen yhteistyön edistäminen kuuluu hallituksen keskeisiin ulkopoliittisiin päämääriin. Hallitus pyrkii pitämään yllä hyviä suhteita kaikkiin maihin ja pitää ensisijaisena tavoitteena Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen järjestämistä sekä Suomen ja Saksan valtioiden suhteiden normalisointia. Edistetään suhteiden normalisointia muihin jaettuihin valtioihin samoin kuin entistä laaja-alaisempaa toimintaa kehitysmaiden kansojen hyväksi. YK:n kehitysyhteistyötavoitteen määrälliseen toteutumiseen Suomen kohdalla pyritään 70-luvun aikana.

2. Kauppapoliittisissa ratkaisuissaan hallitus valvoo Suomen ulkopoliittisen linjan toteutumista ja maan taloudellista etua Euroopan taloudellisissa yhdentymiskysymyksissä hallitus huolehtii taloudellisella lainsäädännöllä siitä, että talouselämän omaehtoinen häiriötön kehitys, vakaa hintataso, korkea työllisyys, aktiivinen kehitysaluepolitiikka, kansakunnan etua tarkoituksenmukaisimmin palveleva sijoitustoiminta ja maatalouden vienti voidaan turvata. Tässä tarkoituksessa luodaan pysyvä suhdannetasausjärjestelmä, säädetään markkinahäiriölaki, pyritään turvaamaan valtioneuvostolle tehokkaat, pysyväisluonteiset hintasäännöstelyvaltuudet ja ryhdytään toimiin investointien suuntaamiseksi siten, että ne palvelevat tehokkaasti kansantalouden etuja. Hallitus pyrkii maallemme tärkeän Neuvostoliiton kaupan lisäämiseen ja suurten yhteistyöprojektien tehokkaaseen toteuttamiseen sekä taloudellisen, teknisen ja tieteellisen yhteistoiminnan edistämiseen Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden kanssa. Hallitus laajentaa kaupallista ja muuta yhteistyötä pohjoismaiden kanssa.

3. Hallitus suorittaa tehokkaita, monipuolisia toimenpiteitä viennin edistämiseksi ja vaihtotaseen tasapainottamiseksi.

4. Hallitus pyrkii kansalaisten tuloerojen kaventamiseen parantamalla ensisijaisesti pienituloisten asemaa, lisäämällä työ- ja eläketulojen osuutta kansantulosta ja tukemalla täten erityisesti vähävaraisen väestönosan kulutusmahdollisuuksia. Reaalitulojen nousun takaamiseksi hallitus toteuttaa tehokasta hintavalvontaa ja -säännöstelyä. Pyrkimystensä toteuttamiseksi hallitus on jatkuvassa tiedotus- ja neuvotteluyhteydessä etujärjestöihin ja tehostaa tulonjakoa koskevan tilastotiedon tuotantoa. Päätöksenteko siitä, missä muodoissa ja laajuudessa hallitus ja etujärjestöt osallistuvat edellä esitetyn politiikan toteuttamiseen, kuuluu kullekin osapuolelle itselleen.

5. Hallituksen yleisen talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat pienituloisen kansanosan elintason nostaminen sekä korkean ja tasaisen työllisyyden turvaaminen. Työllisyyspolitiikassa pyritään uusien pysyvien työpaikkojen syntymiseen. Hallitus kehittää uuden työllisyyslain edellyttämällä tavalla jatko- ja uudelleenkoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta. Työllisyyslain soveltamista seurataan ja mahdolliset epäkohdat korjataan. Laaditaan riittäviä alueellisia työllisyysohjelmia ja kehitetään budjetointia niin, että aluekohtaiset vaikutukset käyvät selville. Lisätään toimenpiteitä, jotka vähentävät työntekijöille alueellisesta liikkuvuudesta aiheutuvia taloudellisia ja muita vaikeuksia. Siirtotyömaita pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään. Hallitus suorituttaa perusteellisen tutkimuksen maastamuutto-ongelmista ja ryhtyy pitkän tähtäimen työllisyysohjelman laatiessaan tutkimuksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.

6. Hallitus tehostaa taloudellista suunnittelua ja kiinnittää huomiota sen sekä muun yhteiskunta- ja aluepoliittisen suunnittelun yhteenkuuluvuuteen.

7. Valtion yritystoiminnan hallinnon hajanaisuudesta aiheutuvien epäkohtien korjaamiseksi, valtion yritystoiminnan tehostamiseksi, laajentamiseksi ja suuntaamiseksi uusille, kansantalouden kokonaisuuden kannalta tarpeellisille aloille ryhdytään selvittämään valtion yhtiöiden holdingyhteisön tai muun vastaavan järjestelmän aikaansaamista.

8. Laaditaan valtakunnallinen energiapoliittinen suunnitelma. Saatetaan atomienergialaitoksen perustaminen valtioneuvoston päätöksestä riippuvaksi. Uudistetaan sähkölaitos- ja atomienergialait.

9. Edistetään hallituksen toimenpitein kotimaiseen tuotantoon suuntautuvaa kysyntää. Edistetään pientä ja keskisuurta teollisuutta mm. myöntämällä halpakorkoisia lainoja.

10. Selvitetään, miten kaupan keskittymisen epäsuotuisia seurauksia olisi torjuttava ja pienkaupan kilpailumahdollisuuksia parannettava pyrkien samalla riittävän ja tasapuolisen kuluttajapalvelun takaamiseen. Hinta- ja kilpailukomitean ehdotusten pohjalta ratkaistaan kysymys hintojen ja kilpailun valvonnasta ja perustetaan elinkeinovirasto. Samassa yhteydessä tehostetaan hintoja ja kilpailuvalvontaa koskevaa aluehallintoa. Uudistetaan kuluttajansuojeluhallinto, johon kuuluu kuluttaja-asiamies.

Kuluttajasuojelulain valmistelu käynnistetään välittömästi.

11. Laaditaan koko valtakuntaa käsittävä liikennepoliittinen investointisuunnitelma valmisteilla olevien selvitysten pohjalta. Ryhdytään toimenpiteisiin syrjäseutujen lähiliikenteen palvelutason turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Liikenneturvallisuustyötä tehostetaan.

Maa- ja metsätalouspolitiikka

12. Hallitus turvaa maatalousväestön tulotason kehityksen samassa suhteessa kuin muiden vastaavien väestöryhmien tulotaso nousee. Tässä tarkoituksessa ryhdytään vireillä olevien maataloustuloa koskevien selvitysten valmistuttua välittömästi lainsäädäntötoimiin.

Samassa yhteydessä otetaan huomioon maatalouden sisäinen tuloerojen tasoittamistarve, maatalouden rakenteen kehittäminen ja maatalouden osallistuminen ylituotannon markkinointiin sekä ryhdytään toimenpiteisiin erityisesti kehitysalueilla työskentelevän pienviljelijäväestön toimeentulon turvaamiseksi pyrkimyksenä estää maaseudun autioituminen.

Hallitus tehostaa toimenpiteitä kotimaisen maalaustuotannon ja maataloustuotteiden kotimaisen kulutuksen tasapainon aikaansaamiseksi. Tavoitteeksi asetetaan kotimaisen tuotannon mitoittaminen niin, että tasapaino saavutetaan 1970-luvulla. Tasapainon aikaansaamiseksi kotimainen kulutus varataan omalle tuotannolle ja tuotanto pyritään ohjaamaan tuotteisiin, joiden markkinointi on suhteellisesti edullisinta. Hallitus ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin kotimaisen maataloustuotannon kanssa kilpailevan tuonnin rajoittamiseksi. Ylijäämien markkinointi hoidetaan joustavasti sovittavien määrärahojen puitteissa.

Maataloustuotannon tasapainottamisen edistämiseksi ja rakenteen kehittämiseksi säädetään luopumiskorvaus- ja luopumiseläkelait. Pellonvarauslain toteuttamisessa ryhdytään kiireellisesti sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät ole ristiriidassa maatalouden ulkoisen rationalisoinnin kanssa.

Tutkitaan ylituotantomaksulakien jatkamistarve ja selvitetään mahdollisuudet teollisesti harjoitetun maatalouden suurtuotannon rajoittamiseksi ja asteittaiseksi lopettamiseksi. Viljavarastolakia jatketaan toistaiseksi nykyisessä muodossa. Tilojen elinkelpoisuuden parantamiseksi tehostetaan maankäyttöpolitiikkaa.

Selvitetään millä tavoin asutus- ja maankäyttölainoja saaneiden pientilallisten taloudellista asemaa voidaan helpottaa. Vahvistetaan puuntuotannon valtakunnalliset tavoitteet ja niiden edellyttämä rahoitusohjelma.

Hallitus ryhtyy selvittämään metsätalouden lainsäädännön kokonaisuudistusta. Asetetaan selvityselimet suunnittelemaan metsätalouden työvoimapolitiikkaa ja laatimaan metsänjalostuksen kehittämisen jatko-ohjelma. Yksityismetsien perusparannus- ja viljelytoimintaa tehostetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään kehitysalueiden metsätalouteen.

Asuntopolitiikka

 13. Asuntotuotannon rahoitusta korotetaan tuntuvasti ja taataan vielä tänä vuonna tiedossa olevan ensisijaislainoituksen hyväksikäyttö. Kuntien maanhankintaoikeutta asuntotuotantotarkoituksiin laajennetaan. Kehitetään kaavoitus- ja rakennustoimen hallintoa kaavoitustoiminnan tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Yksinkertaistetaan rakennusnormistoa.

14. Valtion asuntolainojen myöntämisperusteita tarkistetaan. Asuntotuotantoa lisättäessä ja rahoitusjärjestelmää kehitettäessä pidetään tavoitteena vähävaraisten asumistason parantamista. Tutkitaan asuntojen rakennusaikaisen rahoituksen parantamismahdollisuudet.

Selvitetään, miten valtion tulisi osallistua vanhojen asuntojen kunnostamiseen. Tuetaan tasapuolisesti asuntorakentamista haja-asutusalueilla.

Kiirehditään valtakunnallisen asuntotuotanto-ohjelman valmistumista ja asetetaan tätä varten komitea.

Asuntotuotantolain uudistuksen valmistelu aloitetaan välittömästi.

15. Tutkitaan, onko mahdollista luoda järjestelmä, jolla erityisin tukimuodoin helpotetaan vuokralaisen siirtymistä omistusasuntoon.

Aluepolitiikka

16. Uudistetaan aluepoliittisen ja muun yhteiskuntapoliittisen suunnittelun organisaatio valtionhallinnossa. Tehostetaan mahdollisuuksia seurata kehitysaluepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Pitäen tavoitteena valtakunnankaavan aikaansaamista, aloitetaan valtakunnallisen aluepoliittisen kokonaisohjelman laatiminen, jossa asetetaan mm. alueelliset väestö- ja elinkeinopoliittisettavoitteet. Selvitetään seutusuunnittelun ja lääninsuunnittelun tehtäväjako sekä parannetaan niiden toimintaedellytyksiä.

Alueellisia kehittämisohjelmia laadittaessa pidetään tavoitteena mahdollisimman korkeatasoista palvelua, mikä edellyttää riittävän monipuolista väestö- ja elinkeinorakennetta. Uudistetaan kiireellisesti kehitysaluelainsäädäntö ottaen huomioon lakien vaikutus kuntiin ja alueen laajentaminen tähän asti ulkopuolelle jääneisiin elinkeinoihin sekä aluepolitiikan tavoitteiden määrittely. Tehostetaan kehitysaluerahaston toimintaa. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota kehitysalueiden I vyöhykkeen ongelmiin.

Selvitetään kiireellisesti sekä julkisen että yksityisen teollisuuden sijoituspolitiikan perusteet ottaen huomioon erityisesti kehitysalueiden teollistamistarve ja tarve helpottaa maan eteläosiin kohdistuvaa teollistumispainetta. Selvitetään, miten nestemäisten polttoaineiden hinta voitaisiin valtakunnallisesti tasata sekä alentaa tietoliikenne- ja sähkötariffeja kehitysalueilla.

17. Edistetään elinkykyisten kasvukeskusten muodostumista. Teollisuuskylätoiminnasta saatavien kokemusten pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteet.

Asuntotuotantomäärärahojen suuntaamisessa otetaan huomioon aluepoliittiset näkökohdat ja kehitysalueiden sisäinen muuttoliike. Pyritään aikaansaamaan kehitysalueiden työvoima- ja koulutustukijärjestelmä kehitysalueiden yrityksiä varten. Toteutetaan kuljetustukijärjestelmä. Osoitetaan lisämäärärahoja maaperätutkimukseen, selvitetään sen organisaation tehostamista ja alan kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia naapurimaiden kanssa.

18. Aluepolitiikassa otetaan huomioon saaristo- ja kalastajaväestön erikoisongelmat. Selvitetään, miten erikoistoimenpitein voidaan kehittää kalataloutta ja muita saaristoväestön elinkeinoja.

Kehitetään porotaloutta sekä muita luontaistalouden muotoja.

Verotus

19. Luonnollisten henkilöiden tuloverouudistuksen valmistelua jatketaan ja uudistuksen toteuttamista kiirehditään. Aviopuolisoiden yhteisvarotuksessa olevat haittavaikutukset poistetaan tuloverouudistuksen yhteydessä. Toteutetaan lainsäädäntö veronkiertämisen estämiseksi. Selvitetään kiinnittämättömien velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamista.

20. Oman asunnon asuntoedun verottamisesta luovutaan. Omakotitalojen lainojen korkomenot tehdään vähennyskelpoisiksi muista tuloista kunnallisverotuksessa. Aatteellisten yhdistysten verotusta selvennetään niin, että verovapaus niiden kohdalla turvataan. Kunnallisen harkintaverotuksen soveltamisessa ilmenevät kohtuuttomuudet poistetaan ja pyritään yhtenäiseen ja oikeudenmukaiseen käytäntöön.

21. Elinkeinoverolain yritysten verotuksen tuottoon aiheuttamat vaikutukset selvitetään mm. poistojen ja varastojen aliarvostussäännösten muutosten osalta.

22. Liikevaihtoverojärjestelmän epäkohdat korjataan.

Sosiaalipolitiikka

23. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sosiaalipolitiikan kokonaisohjelman aikaansaamiseksi ottaen huomioon valmistelun alaisena olevat erillisselvitykset.

Eläketurva

24. Hallitus jatkaa eläkejärjestelmien yksinkertaistamiseen ja yhtenäistämiseen tähtääviä valmisteluja, joilla pyritään kaventamaan eläkkeissä vallitsevia tasoeroja ja korottamaan alimpia eläkkeitä.

Eläkejärjestelmien yhteistä palvelua ja neuvontaa kehitetään edelleen.

25. Selvitetään perhe-eläkejärjestelmien tavoitteiden toteutuminen. Perhe-eläkejärjestelmää laajennetaan PEL:n ulkopuolelle jääneitä leskiä koskevaksi sekä toteutetaan muut selvittelyn aiheuttamat toimenpiteet.

Rintamasotilaiden eläkelaissa olevia puutteita korjataan.

26. Sovitaan eri pöytäkirjalla.

27. Selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja työeläkelaitosten kanssa erityisen kuluttavissa ja raskaissa töissä työskentelevien eläkeiän määräytymiseen ja osaeläkkeen järjestämiseen tarvittavat toimenpiteet. Eläkkeiden karttumisprosentin korottaminen työeläkejärjestelmissä toteutetaantyömarkkinajärjestöjen ja eläkelaitosten selvitystyön valmistuttua. Eläkkeiden määräytymisessä toteutetaan eläkkeen perusteena olevan tulon kohotessa nykyistä enemmän aleneva asteikko. Tavoitteena on estää ylisuurten eläkkeiden muodostuminen.

Selvitetään mahdollisuudet eläkejärjestelmien ulkopuolelle jäävien kotitaloustyötä tekevien henkilöiden saattamiseksi lisä eläketurvan piiriin.

Eläkkeiden indeksisidonnaisuudesta aiheutuvat epäkohdat korjataan.

28. Selvitetään maatalous- ja yrittäjäeläkejärjestelmissä esiintyvät puutteet. Huolehditaan näitä järjestelmiä kehitettäessä siitä, että noudatetaan samoja yleisperiaatteita kuin työeläkejärjestelmiä kehitettäessä.

29. Selvitetään, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä maatalous- ja muiden yrittäjien vuosilomakysymyksen järjestämiseksi.

Muu sosiaaliturva

 30. Lapsiperheiden toimeentuloturvaa parannetaan perhe avustus järjestelmiä yhtenäistämällä ja avustusten tasoa korottamalla. Säädetään laki lasten päivähoidosta ja tuetaan samanaikaisesti ja tasapuolisesti muita hoitomuotoja. Ryhdytään toimenpiteisiin päivähoitotarpeen edellyttämän hoitohenkilökunnan kouluttamiseksi.

Yksinhuoltajien taloudellista turvaa parannetaan pyrkien järjestämään heille perhe-eläkejärjestelmään verrattava tuki. Tuetaan nuorten parien kodin perustamista järjestämällä valtion takaus- ja korkotukimenettely. Lapsiperheiden asumistukijärjestelmä uudistetaan ja tuki ulotetaan myös omistusasuntoihin.

Kehitysvammalainsäädännön uudistusta valmistellaan. Sosiaalihuollon hallintoa ja sosiaaliturvatehtäviä sekä alaikäisten ja perheiden sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä kehitetään. Vammaisten huollon ja kuntoutuksen järjestelyn kokonaisuudistus aloitetaan. Kunnallista kodinhoitoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan.

Ryhdytään toimenpiteisiin huumausaineiden käytön rajoittamiseksi, niiden aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi ja käyttäjien hoitomahdollisuuksien tehostamiseksi.

31. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin siviili- ja sotainvalidien sekä rintamasotilaiden sosiaaliturvassa esiintyvien puutteiden poistamiseksi ja heidän toimeentuloturvansa parantamiseksi. Vanhusten tarvitsemia sosiaalipalveluja lisätään. Perheenäitien sosiaaliturvan puutteet selvitetään.

Terveyden- ja sairaanhoito

32. Hallitus seuraa tiiviisti kansanterveyslain toimeenpanoa ja huolehtii siitä, että terveyskeskusten kehittämisedellytykset turvataan varaamalla riittävät määrärahat kansanterveystyön perustamis- ja toimintakustannuksiin. Annetaan eduskunnalle esitys sairaanhoitolaiksi. Toteutetaan lääkehuollon kokonaisuudistus.

33. Selvitetään sairausvakuutusjärjestelmän etuuksien lisäämismahdollisuudet.

Työsuojelu

34. Työsuojelun ja työterveydenhuollon laaja-alaista kehittämistä jatketaan. Perustetaan työsuojeluhallitus. Uusitaan työturvallisuuslaki. Toteutetaan lakisääteinen työterveydenhuolto.

Työlainsäädäntö

35. Yritysdemokratian toteuttamiseen talouselämässä ryhdytään Lainsäädäntötoimin. Yritysdemokratian toteuttamista valtion yhtiöissä kiirehditään. Ylimääräisten virastotyöntekijöiden työsuhde turvataan.

Kulttuuripolitiikka

36. Koulutusjärjestelmän yhtenäistämiseksi ryhdytään laatimaan koulujärjestelmälakia. Tehostetaan jatko- ja uudelleenkoulutusta ja saatetaan järjestömuotoinen aikuiskasvatus lainsäädännöllisin toimenpitein ja taloudellisen tuen avulla samaan asemaan muun aikuiskoulutuksen kanssa. Jatketaan toimenpiteitä opistotasoisen koulutuksen ohjelman aikaansaamiseksi.

37. Luodaan opettajien jatkokoulutusjärjestelmä ja heidän asemansa turvataan koulun uudistuksen yhteydessä. Kouludemokratia laajennetaan koskemaan kaikkea oppilaitoksia. Luodaan opintotuen kehittämisohjelma, jossa painopistettä siirretään toisen asteen koulutuksen suuntaan ja lisätään opintorahan osuutta.

38. Uudistetaan korkeakoulujen kehittämislainsäädäntö. Kehitetään korkeakoulujen sisäistä hallintoa. Tampereen Yliopisto muutetaan valtion yliopistoksi.

39. Tutkitaan mahdollisuuksia keskittää tiedotuspolitiikkaa koskevat asiat opetusministeriöön. Uudistetaan radiolainsäädäntö säätämällä erillinen yleisradiolaki periaatteena radio- ja tv-toiminnan pitäminen yhteiskunnan valvonnassa. Jatketaan toimenpiteitä kulttuuripalvelujen jakelun tasapuolistamiseksi. Hallitus teettää perusteellisen selvityksen lehdistölle jaettavasta kuljetus- ja muusta tuesta.

Aluehallinto

40. Jatketaan kuntauudistuksen toteuttamista. Suoritetaan kunnallislakien kokonaisuudistus ja laajennetaan kunnan toimialaa.

Väliportaan hallinnon uudistamista ja kansanvaltaistamista koskevat ratkaisut tehdään sen jälkeen, kun asiasta vireillä oleva selvitystyö on valmistunut.

41. Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa tarkistetaan. Tehostetaan toimenpiteitä taloudellisesti muita heikommassa asemassa olevien kuntien aseman parantamiseksi. Erityisrasitukset jotka koskevat ns. vanhoja kaupunkeja, poistetaan mahdollisimman pian.

42. Aluehallintoa uudistettaessa pyritään säilyttämään kielellisesti yhtenäiset alueet ja kehitetään lainsäädäntöä kieliolosuhteiden säilyttämiseksi kaksikielisissä kunnissa. Virkamiesten ja muidenkin yleisöä palvelevien käytännön kielitaitoa kehitetään.

Ympäristönsuojelu

 43. Hallitus huolehtii siitä, että ympäristönsuojelun vaatimukset otetaan entistä paremmin huomioon yleisessä yhteiskuntapolitiikassa. Pitäen tavoitteena erityisen ministeriön aikaansaamista luodaan ensimmäisenä vaiheena tehokas ympäristönsuojeluhallinto perustamalla sisäasiainministeriöön ympäristönsuojeluosasto ja säilyttämällä uudistuvien luonnonvarojen osalta ympäristönsuojelua koskevat asiat maa- ja metsätalousministeriössä tehostaen samalla aluehallintoa. Ympäristönsuojelua varten luodaan tehokas rahoitusjärjestelmä. Säädetään ulkoilu-, ilmansuojelu-, jätehuolto-, maaperäsuojelu- ja meluntorjuntalait. Kiirehditäänvesilain uudistamista. Tutkitaan mahdollisuuksia viherkaavan aikaansaamiseksi ruuhka-alueilla.

Oikeudellisia uudistuksia

44. Valtiosäännön uudistamistyön jatkuvuus turvataan. Kiirehditään oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta. Alioikeudet yhtenäistetään. Tuomioistuinten saattamiseksi kiinteään yhteyteen muun yhteiskunnan kanssa maallikoiden osuutta ja merkitystä lisätään tuomioistuimissa. Lääninoikeuksiin otetaan maallikkojäseniä ja asianosaisten oikeusturvaan hallintolainkäytön alalla kiinnitetään erityistä huomiota.

Oikeuspalveluja laajennetaan kehittämällä oikeusapujärjestelmää. Oikeusturvatutkimusta tehostetaan.

Uudistetaan vaalilainsäädäntöä tavoitteena taata eri mielipidesuuntauksille oikeudenmukainen edustus välttäen sanalla demokratian toimintaa vaarantavaa poliittisen kentän liiallista pirstoutumista. Turvataan ulkosuomalaisten oikeus käyttää äänioikeuttaan

Puolustushallinto

45. Säädetään laki puolustuslaitoksesta. Toteutetaan yhtenäispäällystöjärjestelmä esitetyn perusratkaisun pohjalta asian tultua lopullisesti valmistelluksi valtioneuvostossa. Puolustuslaitoksen hankinnat pyritään keskittämään kotimaahan ottaen erityisesti huomioon mahdollisuudet edistää taloudellista toimintaa ja työllisyyttä kehitysalueilla.

Parannetaan asevelvollisten sosiaalista asemaa mm. korottamalla päivärahoja, parantamalla majoitusolosuhteita ja lisäämällä vapaita lomamatkoja. Varusmiestoimikuntien toimintamahdollisuuksia tehostetaan. Sotilasavustus- ja kotiuttamisrahajärjestelmiä parannetaan.

Kantahenkilökunnan asunto- ja muita sosiaalisia oloja helpotetaan.

 

Aiheeseen liittyvää