Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma 15.4.1999

1. Oikeudenmukainen ja kannustava - sosiaalisesti eheä Suomi

Hallitus lähtee liikkeelle edeltäjänsä jättämään perintöön nojaten. Talouden kasvunäkymät ovat hyvät, työllisyys on vahvistumassa. Tulevaisuuteen voi katsoa toiveikkaasti, vaikka näköpiirissä on myös uhkatekijöitä ja suuria ongelmia ratkaistavaksi.

Uudelle vuosituhannelle, 2000-luvulle voidaan siirtyä luottavaisella mielellä, kun julkisen talouden velkataakka on vähentymässä. Kansalaisten mahdollisuudet edistää omaa ja myös kanssaihmistensä hyvinvointia vahvistuvat. Edellytykset kantaa yhteisesti huolta vähäosaisimmista lisääntyvät.

Seuraavien neljän vuoden aikana hallitus toimii toisiaan vahvistavien kehittämislinjojen mukaisesti niin, että ensi vuosituhannen alkuvuosina:

  • talouden kasvun ja vakaiden rahaolojen seurauksena työllisyys on parantunut olennaisesti ja työllisten osuus työikäisestä väestöstä kasvaa
  • valtiontalouteen syntyy rakenteellinen rahoitusylijäämä
  • hintavakauden vahvistuessa rahapolitiikan mahdollisuudet tukea reaalitaloudellista vakautta ja työllisyyttä paranevat
  • työllisyyden laajapohjainen kasvu ja työttömyyden aleneminen torjuvat parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä
  • kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus vahvistuvat, ihmisten omaehtoista ponnistelua hyvinvointinsa edistämiseksi kannustetaan
  • osaamiseen ja tietoon nojaava kehitys hyödyttää maan kaikkia alueita tasapuolisesti ja tarjoaa edellytykset turvata asunto-olot ja muut palvelut
  • koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kasvavat voimavarat hyödyttävät talouden kasvua ja kannustavat niin nuorisoa kuin aikuisväestöä parantamaan jatkuvasti tietojaan ja taitojaan
  • sukupuolten tasa-arvo niin työ- kuin perhe-elämässä etenee ja ihmisten keskinäinen suvaitsevaisuus vahvistuu
  • ympäristön kannalta kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon johdonmukaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla
  • yhteistyö ja luottamus vahvistuvat edelleen koko yhteiskunnassa, erityisesti työmarkkinaosapuolten ja etujärjestöjen kanssa.

2. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen vaikutusvallan vahvistaminen sekä maan etujen edistäminen syvenevän yhteistyön maailmassa.

Suomi edistää turvallisuutta sekä kestävää ja tasapainoista kehitystä maailmassa toimimalla demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion periaatteiden ja tasa-arvon vahvistamiseksi.

Hallituksen toimintalinjana on suhteiden vahvistaminen erityisesti Venäjän, pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Hallitus harjoittaa aktiivista pohjoismaista yhteistyötä ja parantaa lähialueyhteistyön edellytyksiä.

Hallitus vahvistaa edelleen toimintaansa ihmisoikeuskysymyksissä ja kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa ja tukee kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen, kuten Euroopan neuvoston toimintakyvyn kehittämistä. Hallitus toimii Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimintamahdollisuuksien parantamiseksi erityisesti rauhanturvaamisessa.

Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Vallitsevissa oloissa Suomi edistää vakaata kehitystä Pohjois-Euroopassa parhaitensotilaallisesti liittoutumattomana. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan unionin ja NATO:n rauhankumppanuusohjelman puitteissa painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa.

Hallitus toimii sen puolesta, että Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan Amsterdamin sopimuksen mukaisesti.

Hallitus kehittää puolustusvoimia eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin edistetään. Hallitus tukee humanitaaristen avustusjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin avustus- ja kriisinhallintatehtäviin.

Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä ja pyrkii aktiivisesti sen kehittämiseen.

Hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden valmiuksia hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi ja konfliktien ehkäisemiseksi. Hallitus harjoittaa kokonaisvaltaista politiikkaa köyhyyden vähentämiseksi, yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjumiseksi sekä tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistämiseksi kehitysmaissa. Suomi osallistuu kaikkein köyhimpien maiden velkaongelman ratkaisuun. Hallitus nostaa kehitysyhteistyövaroja lisärahoituksella ja tavoittelee Yhdistyneiden Kansakuntien asettaman suosituksen mukaista tasoa taloudellisen tilanteen niin salliessa.

3. Euroopan unioni

Suomi käyttää täysipainoisesti hyväksi Euroopan unionin tarjoamia mahdollisuuksia edistää eurooppalaista yhteistyötä demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Hallitus tukee Euroopan unionin toimintakyvyn vahvistamista siten, että unioni kykenee entistä paremmin vastaamaan globalisaation asettamiin haasteisiin ja edistämään turvallisuutta, vakaata talouskehitystä, työllisyyttä, tasa-arvoa, ympäristönsuojelua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Hallitus toimii sen puolesta, että unionin päätöksentekoa ja hallintoa kehitetään avoimuuden, vastuullisuuden ja tehokkaan hallintokäytännön periaatteiden mukaisesti. Hallitus tukee Euroopan unionin vahvistamista kansainvälisenä poliittisena ja taloudellisena toimijana. Hallituksen tavoitteena on unionin institutionaalinen uudistaminen siten, että ratkaisut kestävät myös unionin laajentuessa uusilla jäsenmailla. Hallitus on valmis tukemaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista unionin toimintakyvyn varmistamiseksi ja unionin toimielinten välisen tasapainon säilyttämistä sekä niiden keskinäisen yhteistyön turvaamista.

Hallitus toimii unionin talouspoliittisen yhteistyön ja työllisyyspolitiikan vahvistamiseksi. Hallitus edistää euro-alueen talouspolitiikan yhteensovittamista ja talouspolitiikan seurannan kehittämistä.

Hallitus edistää aktiivisesti unionin sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten oikeuksien parantamista kehitettäessä unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

Hallitus toimii aktiivisesti unionin politiikan vahvistamiseksi Euroopan pohjoisilla alueilla ja suhteessa Venäjään. Hallitus edistää unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikan täysimittaista toimeenpanoa korostaen erityisesti energiayhteistyötä, ydinturvallisuutta ja Itämeren suojelua.

Hallitus tukee voimakkaasti Euroopan unionin laajentumista ja toimii aloitteellisesti jäsenyyttä hakevien maiden ja unionin laajentumisvalmistelujen edistämiseksi.

4. Talous ja työllisyys

Talouspolitiikan päälinja

Hallituksen talouspolitiikan päätavoite on työllisyyden parantaminen, mikä edellyttää vakaan talouskasvun turvaamista. Hallituksen tavoite on, että uusien työpaikkojen määrä lisääntyy ripeästi ja työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä lähestyy Suomessa EU:n työllisyyssuuntaviivoissa tavoitteeksi asetettua 70 prosenttia.

Nopea taloudellinen kasvu on välttämätöntä uusien työpaikkojen syntymiseksi. Suomen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö pääomien sijoittamiselle ja yritysten toiminnalle.

Yleisen, kansantalouden vakauden turvaavan talouspolitiikan ohella hallitus vahvistaa kestävän sekä työllisyyttä tehokkaasti kohentavan talouskasvun edellytyksiä toteuttamalla hyödyke-, pääoma- ja työmarkkinoiden toimivuutta parantavia rakenteellisia uudistuksia sekä uudistaa verotusta ja sosiaalietuuksia työllisyyttä parantavaan ja omatoimisuutta kannustavaan suuntaan.

Hallitus pyrkii talouspolitiikassaan edistämään eri väestöryhmien ja maan eri alueiden välistä tasa-arvoa. Se kiinnittää erityistä huomiota köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen. Työllisyyden laajapohjainen koheneminen tukee osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Kehittämällä verotusta, sosiaaliturvaa sekä alue-, koulutus- ja työvoimapolitiikkaa parannetaan työttömien ja työttömyysuhan alla olevien ihmisten asemaa työmarkkinoilla.

Työssäkäyvien osuuden kasvu on paras keino taata hyvinvointipalveluiden ja sosiaaliturvan rahoitus. Korkean työllisyysasteen tavoitteen mukaisesti hallitus pitää yllä hyviä julkisia palveluja ja toteuttaa toimenpiteitä, jotka vähentävät varhaista eläkkeelle siirtymistä ja mahdollistavat työhön osallistumisen eri elämäntilanteissa.

Kilpailukyvyn turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi hallitus harjoittaa yhteistyötä työmarkkina- ja muiden etujärjestöjen kanssa. Tämä tukee vakaan kasvun ja alhaisen inflaation sekä palkansaajien ostovoiman tasaisen kasvun tavoitteita.

Talous- ja rahaliittoon osallistuminen, pysyvästi alhainen inflaatio sekä yritystoiminnan kansainvälistyminen asettavat aiempaa suuremmat vaatimukset myös sopimustoiminnan kehittämiselle ja joustavuudelle. Palkkojen ja työehtojen suhdanne-, toimiala- ja paikallisjoustavuutta sekä paikallista sopimista voidaan edistää oloissamme yleissitovien, palkansaajien vähimmäisehdot turvaavien valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa. Tämä korostuu erityisesti siinä tapauksessa, että kansantalous kohtaa odottamattoman vakavia, työllisyyttä uhkaavia häiriöitä.

Hallitus pyrkii siihen, että sen veroratkaisut tukevat maltillista sopimustoimintaa. Hallitus tähtää työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiseen kasvu- ja työllisyysstrategiaan.

Euroopan talouspolitiikka

Euroopan taloudellinen yhdentyminen ja syntynyt rahaliitto luovat vakaan pohjan talouskasvulle. Suomen osallistuminen euroalueeseen korostaa julkisen talouden hoidon merkitystä kansantalouden vakauden turvaamisessa. Hallitus myötävaikuttaa omalta osaltaan euroalueen maiden talouspoliittisen yhteistyön tiivistämiseen alhaisen korkokannan ja euron vakauden edellytysten vahvistamiseksi.

Kansainvälisen talouden vakauden turvaaminen edellyttää tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä myös globaalilla tasolla. EU-maiden on toimittava tässä kasvavassa määrin aktiivisena, yhtenäisenä osapuolena huomioiden myös köyhimpien maiden kehitysedellytysten turvaaminen. EU:n edustus kansainvälisissä talouspoliittisissa neuvotteluelimissä on järjestettävä tätä tavoitetta tukevalla tavalla. Kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen avoimuutta on lisättävä ja niiden kykyä vastata vapaiden pääomaliikkeiden synnyttämään epävakauteen ja globalisaation haasteisiin on vahvistettava. Tässä tarkoituksessa on selvitettävä esimerkiksi lyhyiden, spekulatiivisten pääomaliikkeiden aiheuttamien häiriöiden torjuntaan tähtäävien, kattavasti toimeenpantavien kansainvälisten järjestelmien käyttöön ottoa.

Hintavakauden vallitessa Euroopan rahapolitiikassa on mahdollista kiinnittää kasvavassa määrin huomiota myös reaalitaloudelliseen vakauteen, kasvuun ja työllisyyteen. Euroalueen korkotason, euron ulkoisen arvon, investointien, ulkomaankaupan ja tuotantorakenteen kannalta on tärkeää, että raha- ja finanssipolitiikan välillä vallitsee oikea suhde koko euroalueella. On tärkeää, että kaikki euroalueenvaltiot harjoittavat nykyistä paremmin yhteensovitettua ja kunkin jäsenmaan suhdannetilanteen huomioon ottavaa julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävää finanssipolitiikkaa.

Suomi tukee EU:ssa yhteistyötä haitallisen verokilpailun vähentämiseksi. Erityisen tärkeää on vähimmäisverotasojen määritteleminen energian ja jäsenmaasta toiseen maksettujen korkotulojen verotukseen.

Finanssipolitiikan linja

Julkisen talouden hoitamisella on euroalueen oloissa entistä suurempi merkitys kansantalouden kasvun turvaajana. Vaalikauden aikana korostuvat lisäksi työllisyyden paranemista tukevat veroratkaisut.

Hallitus pyrkii tiukan budjettipolitiikan avulla siihen, että vaalikauden kuluessa valtiontalouteen syntyy rakenteellinen, kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusylijäämä ja valtion velka supistuu siten, että se olisi vaalikauden päättyessä alle 50 % bruttokansantuotteesta. Tällä luodaan liikkumatilaa suhdannevaihteluiden ja väestön ikääntymisen aiheuttamiin tulevien vuosien rahoitus- ja menopaineisiin.

Valtion menot pidetään koko vaalikauden ajan reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasolla. Tämä edellyttää säästäväisyyttä valtiontalouden hoitamisessa. Hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet, joihin ei ole osoitettu lisärahoitusta, toteutetaan menokehysten puitteissa.

Hallitus varautuu vaalikauden aikana 10-11 miljardin markan suuruisiin tulovero- ja sosiaalivakuutusmaksuperusteiden kevennyksiin, mikä edellyttää talouskasvun jatkumista vahvana, maltillisia tulopoliittisia ratkaisuja ja verorakenteen kehittämistä. Verotuksen kevennykset kohdistetaan ansiotulojen verotukseen ja sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen. Tästä seuraava työllisyyden paraneminen mahdollistaa hallituksen tavoitteena olevan kokonaisveroasteen alentamisen.

Valtion omaisuuden myynnistä päätetään tapauskohtaisesti eduskunnan myöntämin valtuuksin.

Valtion omaisuuden myynnistä saatavat tulot ohjataan ensisijaisesti valtionvelan lyhentämiseen, tutkimus- ja kehitystyön saavutetun menotason turvaamiseen, sekä Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseen. Siihen pyritään kehittämällä viranomaisten toimintaedellytyksiä, yhteistyötä ja verotusmenettelyä.

Käynnissä olevan sosiaaliturvan väärinkäytöksiä koskevan selvityksen perusteella tehdään tarvittavat toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Tämä edellyttää säännösten, valvonnan ja viranomaisyhteistyön kehittämistä.

Verotus ja maksupolitiikka

Talouden kasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla edellä mainitut 10-11 miljardin markan verojen ja veroluonteisten maksujen kevennykset vaalikauden aikana ansiotuloihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin. Tähän päästään mm. käyttämällä valtaosa työllisyyden paranemisen myötä laajenevasta veropohjasta ansiotulojen verotuksen keventämiseksi, myöhentämällä EU:n sisämarkkinaohjelman edellyttämää valmisteverojen alentamista aikataulun mukaiselle takarajalle sekä muuttamalla verotuksen painopistettä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Veronkevennykset ajoitetaan suhdannetilanteen mukaan.

Erityisesti pienituloisten työhön hakeutumisen kannustamiseksi kunnallisveron ansiotulovähennystä korotetaan niin, että se kohdistuu aiempaa voimakkaampana pieni- ja keskituloisiin. Tästä aiheutuva marginaaliveron kohoaminen niiden osalta, joilta ansiotulovähennys alenee, kompensoidaan lieventämällä vastaavasti valtion tuloveroasteikkoa.

Ansiotulojen verotuksen kevennykset toteutetaan siten, että veroasteen muutos eri tuloluokissa on samantasoinen ja kokonaisratkaisu kuitenkin erityisesti pienituloisia työntekoon kannustava. Tämä toteutetaan tarkistamalla vuosittain sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä että tuloveroasteikkoa.

Ansiotulovähennyksen korottamisesta aiheutuvat kuntien tulomenetykset kompensoidaan. Selvitetään mahdollisuudet tasata kuntien yhteisövero-osuuksien suhdanneluonteisten vaihtelujen vaikutuksia kuntien verotuottoihin.

Käyttelytileille tehtyjen pankkitalletusten veronhuojennukset poistetaan.

Ylimääräinen korkovähennys poistetaan.

Kuntien peruspalvelujen turvaamiseksi ja kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin nousun estämiseksi vahvistetaan kuntien tulopohjaa 1,1 miljardia markkaa vero- ja maksupoliittisin toimenpitein. Kiinteistöveron tuottoa nostetaan korottamalla kiinteistöveroprosenttien alarajoja. Kirkolle tulevasta yhteisö- ja pääomaveron tuotosta osa siirretään kunnille. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakas- ja käyntimaksuja tarkistetaan vuoden 2000 alussa niin, että maksujen tuotto kasvaa 350 miljoonaa markkaa. Maksuja korotetaan vuonna 2002 kustannustason nousua vastaavasti. Tämän korotuksen yhteydessä selvitetään maksukattoa.

Eläkeläisten ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alentamista jatketaan.

Hallitus laatii vuoden 2000 talousarviosta käytäviin neuvotteluihin mennessä selvityksen työnantajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen porrastamisesta pienipalkkaisen työvoiman tai työmarkkinoilta syrjäytymisuhan alla olevien työnsaantimahdollisuuksien parantamiseksi.

Pientyönantajan työnantajamaksujen ja verojen maksatusta yksinkertaistetaan.

Pääoma-, yhteisö- ja korkotulojen verokanta korotetaan 29 prosenttiin vuodesta 2000 lukien koko vaalikauden ajaksi.

Osana toimenpiteitä nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen verotukea supistetaan. Jäljelle jäävän verotuen edellytyksenä on, että eläketaso on enintään 60 prosenttia ja eläkeikä vähintään 60 vuotta. Lisäksi rajoitetaan mahdollisuutta vähentää puolison eläkevakuutusmaksuja.

Suomen hallitus tukee EU:ssa päätöksiä, jotka mahdollistavat alemman arvonlisäverokannan eräille työvoimavaltaisille palveluille.

Kotitalouksien teettämän työn tukikokeilua jatketaan ja kokeilun perusteella tehdään päätös toimivan mallin ulottamisesta koko maahan.

Selvitetään arvonlisäverottoman toiminnan nykyisen 50 000 markan alarajan muuttamista liukuvaksi.

Energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään teollisuuden kilpailukyky kuitenkin huomioon ottaen.

Verotus, sosiaaliturva ja palvelumaksut sovitetaan yhteen nykyistä paremmin niin, että työhön hakeutumisen taloudelliset kannustimet paranevat. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja työhön hakeutumisen edistämiseksi tehostetaan. Hallitus jatkaa selvityksiä omatoimisuuden ja kannustavuuden edistämiseksi siten, että tarvittavat esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2000.

5. Elinkeinopolitiikka

Elinkeino- ja energiapolitiikka

Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on talouskasvun turvaaminen, työllisyyden parantaminen ja tuotantorakenteen monipuolistaminen, ja että Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö koti- ja ulkomaisille investoinneille.

Hallitus pitää tärkeänä, että elinkeinopoliittiset toimenpiteet kohdistuvat markkinoiden toimivuuden parantamiseen, mikä lisää elinkeinojen tuottavuutta ja antaa niille valmiuksia menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Keskeisiä painopisteitä ovat kilpailuympäristöä ja markkinoille pääsyä tehostavat toimenpiteet sekä säädösympäristön keventäminen. Julkisia palveluja kilpailulle avattaessa huolehditaan siitä, ettei heikennetä palvelujen laatua ja saatavuutta. Valtionapua saavien rakennushankkeiden toteuttaminen avoimella kilpailumenettelyllä varmistetaan.

Valtion ja yksityisen sektorin yhteisin toimenpitein pyritään turvaamaan tutkimus- ja kehitystyön kokonaispanostus vähintään nykytasolla. Tutkimus- ja kehityspanostuksen lisäksi hallitus panostaa tuotteistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamispohjaista tuotantoa tukevan koulutusjärjestelmän vahvistamiseen. Hallitus edistää osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä tukemalla aineettomia investointeja ja innovatiivisen yritystoiminnan kehittymistä. Hallitus tehostaa tutkimus- ja kehityspanosten laadullista arviointia sekä seuraa toiminnan tuloksellisuutta. Koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän yhteyksiä tehostetaan. Osaamiskeskusverkostoa vahvistetaan osana alueiden kehittämistä.

Tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoituspäätöksissä otetaan huomioon hankkeen ja kehitettävän teknologian merkitys erityisesti harvaan asuttujen alueiden yritysten kilpailukyvylle. Osana aluepolitiikkaansa hallitus pyrkii eri tavoin aktivoimaan tuotekehitys- ja tutkimustyötä myös heikoimmin kehittyneillä alueilla.

Hallitus painottaa toimenpiteitä työllisyyden parantumista tukevan palvelutuotannon aseman ja arvostuksen kohottamiseksi. Tutkimus- ja kehityspanostusta suunnataan myös palvelusektorille. Osaamisintensiivisille palvelualoille laaditaan toimenpideohjelmat niiden vientikilpailukyvyn parantamiseksi.

Hallituksen elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä vahvistetaan yrittäjyyttä sekä pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseksi hallitus käynnistää yrittäjyys-hankkeen, jonka tarkoituksena on poistaa yritystoiminnan esteitä ja kannustaa kaikkia hallinnonaloja uusien yritysten perustamista edistäviin toimenpiteisiin.

Yrittäjyyshankkeessa selvitetään edellytykset eri alojen yritysten tasapuoliselle kohtelulle verojen ja maksujen sekä yritystukien kannalta; pienyritysten mahdollisuudet suorittaa ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut yhdellä maksulla sekä mahdollisuudet edistää perheyritysten sukupolvenvaihdoksia.

Pk-yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita kevennetään mm. parantamalla pienten yritysten asiointimahdollisuuksia sähköisen tiedonsiirron käyttöä tehostamalla ja yhdistämällä eri viranomaisten tarvitsemien tietojen keruuta.

Julkista erityisrahoitusta kehitetään tehokkaammaksi ensisijassa markkinoiden puutteita paikkaamalla. Erityisesti pk-yritysten kansainvälistymistä edistäviä rahoituspalveluja kehitetään. Vientiyrityksille turvataan kansainvälisesti kilpailukykyiset rahoituspalvelut.

Yritystukia suunnataan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen ottaen huomioon tasapainoisen aluekehityksen vaatimukset. Tukien vastikkeellisuutta lisätään ja poistetaan tukiohjelmia koskevia toimialarajoituksia. Hallitus kehittää yritystukijärjestelmän toimivuutta parantamalla tukiohjelmien seurantaa ja valvontaa. Rahoitustukien vaikuttavuuden arviointia lisätään ja kehitetään arvioinnin menetelmiä. Yritystukiohjelmat sovitetaan yhteen yritystukien yleisistä ehdoista annetun lain kanssa. Alueellista investointi-, kehittämis- ja pienyritystukea koskeva säädökset uudistetaan. Yritystukien myöntämiskäytäntöjä ja menettelytapoja työvoima- ja elinkeinokeskuksissa yhtenäistetään.

Valtion omistajapolitiikkaa kehitetään osana elinkeinojen kehittämistä. Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä luodaan yhtenäiset periaatteet. Järjestelyissä käytetään hyväksi kauppa- ja teollisuusministeriön valtion omistajapolitiikan yksikön asiantuntemusta.

Hallitus edistää EU-tasolla henkilöstön osallistumisoikeutta koskevien säännösten hyväksymistä. Hallitus pyrkii siihen, että yhtiössä, jossa valtiolla on merkittävä omistusosuus, henkilöstöllä on edustus yhtiön hallituksessa tai hallintoneuvostossa.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on tukea maakuntien kehittymistä niiden omien vahvuuksien ja osaamisen pohjalta edistämällä yrittäjyyttä ja yritystoimintaa, tukemalla työvoiman ja työmarkkinoiden kehittymistä, tukemalla alueellista kehittymistä, maakuntakeskuksen ja sitä ympäröivän maaseudun vuorovaikutuksen pohjalta.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi kehitetään keskusten alueellisista lähtökohdista toimivaa itsenäistä virastokokonaisuutta. Keskusten kehittämis- ja palvelutarjontaa yhtenäistetään ja käyttöä tehostetaan.

Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan yksinkertaistamiseksi sekä johtamisedellytysten parantamiseksi vuoden 2000 talousarviossa työvoima- ja elinkeinokeskusten palkkaus- ja muut toimintamenot kootaan yhteen kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan.

Hallitus suhtautuu kielteisesti Euroopan unionissa myönnettäviin telakkatukiin ja Suomi pyrkii tuotantotuen lopettamiseen sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Sopimuskohtainen tuotantotuki on päätetty lopettaa EU:ssa vuoden 2000 päättyessä. Suomi pitää tätä päätöstä sitovana.

Jotta Suomessa toimivalle telakkateollisuudelle voitaisiin taata samat kilpailuedellytykset kuin muilla eurooppalaisilla telakoilla on, niin vuosille 1999 ja 2000 harkitaan erikseen nykyisen EU:n telakkatukijärjestelmän puitteissa tuotantotuen jatkamista.

Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan sekä riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla, että edistämällä alan kansainvälistä yhteistyötä.

Hallituksen energiapolitiikan päämäärä on taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä.

Energiapolitiikan kohteena on energiatalous kokonaisuudessaan, eri energialähteet ja -muodot sekä niiden keskinäiset osuudet. Energiapolitiikassa ei siten ole kysymys vain yksittäisten voimalaitosten rakentamisesta tai perusvoimaratkaisujen tekemisestä. Tätä silmällä pitäen toteutetaan toimia erityisesti seuraavilla toimenpidealueilla:

- energian tuotantorakenteen edistäminen vähemmän hiilipitoiseen energiataseeseen
- energiamarkkinoiden edistäminen
- energian tehokkaan käytön ja energiansäästön edistäminen
- bioenergian ja muun kotimaisen energian käytön edistäminen
- energiateknologian korkean tason ylläpitäminen
- riittävän monipuolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin varmistaminen
- energiasektorin huoltovarmuuden ylläpitäminen

Koska sähkön tuotantoratkaisut ovat avainasemassa maamme hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamisessa, on uusia voimalaitosratkaisuja tehtäessä lähdettävä siitä, että yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon rakentamismahdollisuudet hyödynnetään täysimittaisesti ja että tällaisen kapasiteetin polttoaineeksi valitaan maakaasu tai kotimainen polttoaine. Muita voimalaitospäätöksiä tehtäessä on lähdettävä siitä, että ne perustuvat vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin siten, ettei mitään teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja ympäristötavoitteita tukevaa tuotantomuotoa suljeta pois päävaihtoehtojen joukosta.

Maakaasun käytön voimakas lisääminen on tärkeä edellytys sille, että Suomi kykenee talous- ja työllisyystavoitteitaan vahingoittamatta täyttämään kansainväliset sopimusvelvoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.

Sähkön tuotannon kokonaisuutta koskeva päätös tehdään osana energiatalous- ja ympäristöpoliittista kokonaisratkaisua siinä vaiheessa, kun hallituksella on käytettävissä tarvittavat selvitykset ja arvioitavanaan mahdollinen ydinvoiman rakentamista koskeva periaatepäätöshakemus.

Hallitus laatii ja toimeenpanee kansallisen suunnitelman, miten Suomi täyttää Kioton ilmastokokouksessa sovitut kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteet. Velvoitteet täytetään siten, että niistä aiheutuvat toimenpiteet eivät heikennä talouden ja työllisyyden kasvua sekä tukevat julkisen velan laskua.

Hallitus toimii Euroopan unionissa kestävän kehityksen sisällyttämiseksi yhteisön energiapolitiikkaan. Suomen etujen mukaista on turvata energian saatavuus, tukea talouden kasvua ja sovittaa ympäristökysymykset energiapolitiikan kokonaisuuteen.

Hallitus toimii EU:ssa verotuksen kehittämiseksi siten, että energia- ja haittaveroja yhdenmukaistetaan luomalla veroille riittävä vähimmäistaso. Suomen ympäristö- ja energiaverotuksen perusrakenne säilytetään ennallaan.

Hallitus pitää tärkeänä, että Suomen ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen sijoittamista Suomen kallioperään koskevat suunnitelmat etenevät vuonna 1983 tehdyn periaatepäätöksen suuntalinjojen mukaisesti.

Hallituksen tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti EU:n kuluttajapolitiikan kehittämiseen Suomen kansallisten näkökohtien mukaisesti. Hallitus valmistelee vaalikauden kattavan kansallisen kuluttajapoliittisen ohjelman, joka antaa suuntaviivat kuluttaja-asioiden kehittämiseksi ja kuluttajansuojan turvaamiseksi globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kuluttaja- ja talousvalistusta tehostetaan. Otetaan käyttöön selkeät alkuperämerkinnät sekä elintarvikkeiden kotimaisuusmerkintä.

Hallitus selvittää voimassa olevien aukiolosäännösten vaikutuksia kuluttajien etuihin, kaupan rakenteeseen ja kaupan henkilöstön asemaan.

Maa- ja metsätalous

Hallituksen maatalouspolitiikan tavoitteena on Suomen maatalouden kestävän kilpailukyvyn parantaminen yhteismarkkinoilla. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa pitää ottaa huomioon myös maamme luonnonmaantieteelliset erityisolosuhteet ja maataloustuotannon jatkumisen myös Euroopan pohjoisilla alueilla.

Maatalouden kansallinen tuki turvataan vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasoisena.

Hallituksen tavoitteena on Suomen liittymissopimuksen mukaisen vakavien vaikeuksien tukijärjestelmän jatkuminen vuoden 1999 jälkeen sekä koko maan saaminen EU:n epäsuotuisten alueiden tuen (luonnonhaittakorvaus) piiriin. Tukipolitiikassa otetaan huomioon maan eri osien erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat.

Hallitus toimii sekä EU:ssa että kansallisesti niin, että yhteisen maatalouspolitiikan byrokratiaa karsitaan mahdollisuuksien mukaan vaalikauden aikana. Tuki- ja valvontajärjestelmien hoidon edellyttämät resurssit turvataan rahoituskorjausten välttämiseksi.

Tuotantoeläinten ja kasvien terveyttä sekä tuotannon laatua ja turvallisuutta parannetaan koko elintarvikeketjun kattavan laatujärjestelmän avulla. Elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen pitää olla luotettavia. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikkeiden valvontaa ja tarkastusta koskevan valtionhallinnon selkeyttämiseksi.

Luonnonmukaisen tuotannon pitkäjänteinen kehittäminen turvataan ja luomutuotteiden markkinointijärjestelmiä kehitetään. Maatalouden ympäristöohjelma uudistetaan vuoden 2000 alusta pyrkimyksenä, että se koskee mahdollisimman monta maatilaa.

Hallitus toimii maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hallitus selvittää miten maataloustukien maksatusajankohdan vaihteluista syntyvät ongelmat ratkaistaan. Maatalouden luopumistuki- ja investointitukijärjestelmiä jatketaan. Lomitusjärjestelmän nykyiset edut turvataan.

Hallitus toteuttaa Kansallisen metsäohjelman. Kansainvälisessä metsäpolitiikassa Suomi toimii keskeisenä vaikuttajana sekä maailmanlaajuisella että eurooppalaisella tasolla. Metsien sertifiointia edistetään.

Porotalouden kehittämistä arvioidaan porotaloustyöryhmän ehdotusten pohjalta.

Maaseudun elinvoimaa ja taloudellista toimeliaisuutta kehitetään mm. maaseutupoliittisen selvitystyön tuloksia hyödyntäen. EU:n maaseutuasetusta hyödynnetään täysimääräisesti maaseudun kehittämiseksi. EU-osarahoitteisten maaseututukien kansalliseen rahoitukseen varataan sama vuosittainen määrärahataso kuin kuluneella rakennerahastokaudella.

Luonnonlohikantojen säilyminen turvataan. Lohen jokikalastuksen painopiste on virkistys- ja vapaa-ajan kalastuksessa. Perinteisen ammatti- ja sivuammattikalastuksen edellytykset turvataan. Luonnonvaraisen kotimaisen kalan markkinointia tehostetaan. Hallitus selvittää hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän tarpeellisuuden.

Liikenne

Kehittämällä tieto- ja fyysisen liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta vaikutetaan positiivisesti työllisyyden ja talouden kasvuun, alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen sekä ympäristön tilaan. EU:n rahoitusta liikenneväylähankkeisiin pyritään lisäämään.

Liikennepolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Liikennepolitiikalla tuetaan kansantalouden kasvua, parannetaan ympäristön tilaa ja luodaan edellytyksiä logistisen kilpailukyvyn paranemiselle. Maan eri osiin tarjotaan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä tukevat yhteydet ja liikennepalvelut.

Liikenneverkkojen kunto ja arvo säilytetään nykytasolla. Hallitus varautuu liikenneverkkohankkeiden rahoittamiseen erillisjärjestelyin.

Suomi hyödyntää asemansa EU:n ja Venäjän välisenä luonnollisena liikenneväylänä ja liiketoimintakeskuksena ja toteuttaa sitä tukevia infrastruktuurihankkeita.

Liikenneturvallisuutta edistetään päämääränä vakavien liikenneonnettomuuksien määrän aleneminen liikenteen kasvusta huolimatta.

Hallitus laatii kansallisen merenkulun ja huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä parantavan ohjelman. Merenkurkun ympärivuotinen laivaliikenne pyritään turvaamaan. Elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytyksiä pyritään vahvistamaan sisävesiliikennettä kehittämällä.

Joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille lisätään kehittämällä matkakeskuksia, informaatiota ja uusia palvelumuotoja sekä vaikuttamalla lippujen hintatasoon. Ikääntyvän väestön ja vammaisten liikkumistarpeet otetaan huomioon.

VR-Yhtymä Oy:llä ja Suomen Posti Oy:llä on jatkossakin merkittävä julkinen palveluvelvoite. Tämän vuoksi yhtiöiden omistus säilyy valtiolla. Niiden toimintaa tehostetaan mm. organisaatiota kehittämällä ja toimintatapoja uudistamalla ottaen huomioon Euroopan unionissa tapahtuva kehitys. Tielaitoksen organisaatiota kehitetään käynnissä olevien pilottikokeilujen pohjalta hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Selvitetään mahdollisuudet merenkulkulaitoksen liikelaitostamiseen.

Autokannan uusiutumista nopeutetaan liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla ottaen nykyistä painokkaammin huomioon ympäristövaikutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja liikenneturvallisuustekijät.

Viestintä

Hallitus edistää toimivan tietoyhteiskunnan, verkkoliiketoiminnan ja viestintäpalveluiden kehittymistä luomalla niille suotuisan säädösympäristön. Viestintälainsäädäntöä kehitetään kilpailua lisäävästi sekä ottaen huomioon televiestinnän, joukkoviestinnän ja tietojenkäsittelyn lähentymisestä johtuvat muutostarpeet. Lainsäädännössä pyritään siihen, että viestintäpalveluiden tarjonnan sääntely ei perusteettomasti riipu siitä, millaista tekniikkaa käyttäen niitä tarjotaan.

Yleisradion toiminnalla turvataan laadukas ja monipuolinen, julkisen palvelun velvoitteeseen perustuvan ohjelmatarjonnan tuottaminen molemmilla kotimaisilla kielillä.

Hallitus tukee sananvapauden periaatetta korostaen tiedonvälityksen moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Painetussa ja sähköisessä joukkoviestinnässä edistetään vapaata ja aitoa kilpailua. Uusia viestintäteknologioita kuten digitalisointia edistetään. Hallitus tähdentää viestintäpalveluiden tarjoajien, elinkeinoelämän ja käyttäjien vastuuta sananvapautta kunnioittaen itse seurata ja valvoa sitä, ettei viestinnän sisältö ole laitonta eikä haitallista erityisesti lasten ja nuorten kannalta eikä loukkaa ihmisarvoa. Monipuolisen kotimaisen lehdistön tukemisen perustana on valikoivan lehdistötuen säilyttäminen.

Hallitus edistää toimivien sisämarkkinoiden syntymistä Euroopan unionin viestintämarkkinoille. Suomalaisen televiestintäosaamisen vientiä Euroopan unionin sisämarkkinoiden ulkopuolelle tuetaan. Hallituksen aktiivisella toiminnalla Euroopan unionissa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä edistetään sitä, että sähköiseen kaupankäyntiin ja verkkoliiketoimintaan syntyisi riittävästi harmonisoidut maailmanlaajuiset pelisäännöt, jotka parantavat kuluttajien mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita.

Hallitus selvittää miten tietoliikenteen ja tietoverkkojen turvallisuus- ja suojaustekniset kysymykset tulisi hallinnollisesti järjestää.

6. Oikeusturvapolitiikka ja tasa-arvo

Perustuslain kokonaisuudistus hyväksytään. Uudistuksen edellyttämät lainsäädännön muutokset toteutetaan (muun muassa vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen ja vaalilainsäädännön suhteellisuusperiaatteen toteuttaminen). Kansalaisten sosiaalisten, sivistyksellisten ja taloudellisten perusoikeuksien toteutumista edistetään muuta lainsäädäntöä ja hallintotoimintaa kehittämällä. Hallitus tehostaa toimintaa sosiaalisen syrjinnän vähentämiseksi.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kehittämiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena sekä Amsterdamin-sopimukseen liittyvän syrjinnän vastaisen direktiivin valmisteluun.

Kielilainsäädäntö uudistetaan kielivähemmistön edut turvaavalla tavalla. Huolehditaan saamelaisten kielellisten ja kulttuurillisten perusoikeuksien toteuttamisesta.

Huolehditaan velkaneuvonnan alueellisesta saatavuudesta. Ulosoton pitkäkestoisuuden haittoja vähennetään kaventamalla sen ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyn eroja. Selvitetään vaihtoehdot riidattomien saatavien perimisen yksinkertaistamiseksi.

Yhtiöoikeutta selkeytetään vastaamaan paremmin erilaisten yritystyyppien tarpeita ja kehitetään myös eräänä elinkeinopolitiikan välineenä.

Rikoksentorjunnassa tehostetaan paikallisia toimenpiteitä ja edistetään perheiden, koulun, seurakuntien, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, poliisin ja muiden viranomaisten yhteistoimintaa ja erityistä huomiota kiinnitetään perheväkivallan torjumiseen.

Nuorten henkilöiden tekemien rikosten sovittelua, tutkimista, tuomioistuinkäsittelyä ja nuorisolle soveltuvien seuraamusten täytäntöönpanoa nopeutetaan. Jatketaan vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä. Osana lastensuojelullisia toimenpiteitä alle 15-vuotiaiden rikoksen tehneiden lasten ja nuorten osalta kehitetään sovittelujärjestelmiä.

Poliisin voimavaroja lisätään ja vahvistetaan toimintaedellytyksiä estää huumerikollisuutta, selvittää talousrikoksia sekä ehkäistä järjestäytynyttä rikollisuutta. Turvataan syyttäjäresurssit. Parannetaan uhrien oikeusturvaa ja selvitetään mahdollisuudet uhrin oikeudenkäyntikulujen kattamiseen valtion varoista. Parannetaan todistajien suojaa. Osana rikoslain kokonaisuudistusta arvioidaan erityisesti eräiden väkivaltarikosten minimirangaistustason nostamista. Otetaan käyttöön käännetty todistustaakka rikoshyödyn takaisin saamiseksi törkeissä taloudellista hyötyä tuottavissa rikoksissa. Uusintarikollisuuden ja huumerikollisuuden ehkäisemiseksi kehitetään vankeusrangaistusten ja ehdonalaisen vapauden sisältöä ja vapauteen siirtyvien vankien sopeutumista yhteiskuntaan yhdessä kuntien kanssa. Vankiloiden laitoskantaa uudistetaan.

Tuomioistuinten toimintakykyä parannetaan ja oikeudenkäyntimenettelyä nopeutetaan tavoitteena säilyttää oikeudenkäyntikustannukset kohtuullisina. Erityisesti seurataan riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen kehitystä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin niiden alentamiseksi. Oikeusapujärjestelmät yhtenäistetään ja laajennetaan koskemaan koko hallintolainkäyttöä sekä parannetaan keskituloisten mahdollisuuksia saada valtion tarjoamaa oikeusapua rahoitusmahdollisuuksien rajoissa.

Tuomareiden esteellisyyssäännökset ja nimitysjärjestelmä uudistetaan siten, että tuomareitten riippumattomuus turvataan. Kansalaisten oikeus käyttää oikeusistuimissa sekä suomen että ruotsin kieltä turvataan.

Tasa-arvo

Tasa-arvon toteutumisen kannalta on keskeistä turvata hyvinvointipalvelut ja toteuttaa samapalkkaisuusperiaate työelämässä.

Hallitus toteuttaa Pekingin sopimuksen mukaisen läpäisyperiaatteen valtion hallinnossa. Hallitus selvittää uuden lainsäädännön tasa-arvovaikutukset. Tasa-arvoasioiden hallintoa selkiytetään ja resursseja vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

Tehdään aloitteita sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseksi EU:n politiikassa.

Kehitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamista työnantajien kesken nykyisen sairasvakuutusosuuden puitteissa. Naisyrittäjyyden esteitä poistetaan ja naisyrittäjälainojen myöntämistä jatketaan.

Maahanmuutto

Hallitus jatkaa maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman toteuttamista. Valmiutta auttaa pakolaisia kriisitilanteissa tehostetaan.

Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään ottaen erityisesti huomioon lasten ja nuorten asema.

Edistetään hyviä etnisiä suhteita väestön keskuudessa. Syrjinnän vastaisiin toimenpiteisiin kiinnitetään aiempaa suurempaa huomiota sekä lainsäädännössä että viranomaisten toiminnassa. Maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan edistäen alueellista ja paikallista tasapainoa sekä tehtävien tasapuolista jakoa.

Ulkomaalaislain kokonaisuudistus ja kansalaisuuslain uudistus toteutetaan. Kansalaisuuden saamisen ja maahanmuuttoa koskevien asioiden käsittelyä parannetaan vastaamaan hyvän hallinnon periaatteita.

Inkeriläisten paluumuuttoon sovelletaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mietinnön linjausta.

7. Koulutus, tiede ja tasa-arvo

Tietoyhteiskunta

Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä. Suomen on oltava teknologiapolitiikassaan eturivin kansakunta.

Tietoyhteiskuntakehityksen painopiste on siirtymässä sisällöllisten sovellusten ja palvelujen kehittämiseen ja tuotantoon. Sisältötuotanto on kansainvälisesti yhä keskeisempi kilpailutekijä tietoteknologian sovellusten ja verkkokaupan kehittämisessä.

Hallitus käynnistää laajapohjaisen ja poikkihallinnollisen tietoyhteiskunnan sisältöjä kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nousemiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi.

Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palvelujen sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaikkien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan strategisessa kehittämisessä korostuu yhteistyö sekä eri sektorien ja hallinnonalojen välillä että kansainvälisesti. Hallitus katsoo, että yhteistyö EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä on tietoyhteiskunnan toimintapuitteiden luomisen ja kehittämisen kannalta keskeistä.

Eri politiikan lohkoilla varmistetaan yhteiskunnassa tiedon saatavuus, osaamisen kehittyminen, innovaatiojärjestelmän toimivuus, yritystoiminnan edellytykset ja kilpailu, alueellinen tasapaino, ihmisten perusoikeuksien toteutuminen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo, luottamus sekä turvallisuus.

Hallitus aktivoi kokeiluja uuden teknologian, uudenlaisen osaamisen ja uusien työmenetelmien käyttöönottamiseksi yrityksissä ja julkisessa palvelutuotannossa. Hallitus edistää erityisesti sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita osana julkisen sektorin palvelukulttuurin nykyaikaistamista.

Julkisen sektorin toimintaprosesseja, sähköistä asiointia ja päätöksenteon avoimuutta on kehitettävä tieto- ja viestintätekniikan tarjoamista mahdollisuuksista käsin.

Kansalaisten ja alueiden syrjäytymistä ehkäistään tuomalla tietoyhteiskunnan palvelut tasapuolisesti kaikkien ulottuville. Parannetaan julkisten palveluiden saumattomuutta ja kustannustehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla huolehtien samalla tietoturvallisuudesta.

Sähköisellä asioinnilla parannetaan julkisen hallinnon palvelukykyä ja tehokkuutta. Valtionhallinnossa ja mahdollisimman laajasti myös kunnallishallinnossa otetaan käyttöön yksi yhteinen sähköinen henkilökortti, jolla voi asioida luotettavasti ja turvallisesti hallinnossa.

Koulutus- ja tiedepolitiikka

Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on vahvasti riippuvainen osaamisesta, kyvystä hyödyntää osaamista ja luoda uusia innovaatioita. Koko väestön osaamistason nostaminen tukee Suomen kehittymistä sivistyskansana ja Suomen kilpailukykyä.

Yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kuuluvat jokaiselle kansalaiselle asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Koulutuspolitiikalla ehkäistään syrjäytymistä ja vastataan ikääntymisen asettamiin haasteisiin.

Lasten ja nuorten oikeus maksuttomaan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen turvataan kaikkina koulupäivinä.

Hallitus toteuttaa maksuttoman esiopetuksen 6-vuotiaiden ikäluokalle. Uudistus käynnistetään 1.8.2000. Tähän osoitetaan lisärahoitusta. Oikeus esiopetukseen ja kattava järjestämisvelvollisuus kunnille säädetään 1.8.2001 alkaen. Selvitetään edellytykset 9-vuotisen peruskoulun oppivelvollisuusiän alentamiselle vuodesta 2003 alkaen.

Uuden koululainsäädännön ja valtionosuusjärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia seurataan. Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallista ja koulukohtaista arviointia kehitetään. Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamista jatketaan. Jokaisen oppilaan hyvän minäkuvan muodostumista edistetään. Koulutuksen tietoyhteiskuntastrategiassa keskitytään opettajien koulutukseen, uusien oppimisympäristöjen luomiseen, oppimateriaalin kehittämiseen kotimaisilla kielillä sekä monipuolisen lukutaidon vahvistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kansallisesti ajankohtainen ja merkittävä tehtävä. Hallitus jatkaa ammatillisen koulutuksen arvostuksen parantamiseksi käynnistettyjä toimia. Työssäoppimisen jaksojen toteuttaminen varmistetaan yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa. Nuorisoasteen ammatilliseen koulutukseen kehitetään näytöt osaamisen laadun varmistamiseksi. Oppisopimuskoulutusta laajennetaan. Nuorisoasteen koulutuskokeilujen tuloksiin palataan hallituskauden aikana.

Työelämän ja opiskelun yhteydet korostuvat ammattitaitovaatimusten muuttuessa ja työssäjaksamisen paineiden lisääntyessä. Siksi hallitus painottaa aikuiskoulutusta uuden osaamisen ja ammatillisen liikkuvuuden turvaamiseksi. Pitkäaikaistyöttömille rakennetaan yksilöllisiä koulutusratkaisuja. Ratkaisut omaehtoisen ammatillinen aikuiskoulutuksen kehittämisestä tehdään asiaa valmistelevan työryhmän työn valmistuttua.

Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakouluissa keskitytään laatutason nostamiseen ja oman profiilin vahvistamiseen sekä alueelliseen vaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulutuksesta tehdään korkeatasoinen kansainvälinen arviointi.

Yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä ja perusopetuksen maksuttomuus turvataan. Yliopistoja kehitetään siten, että ne kykenevät vastaamaan korkeatasoisesta perusopetuksesta, tutkijakoulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Yliopistojen itsehallinnon puitteissa rakenteellista kehittämistä tuetaan ja vapautuvat voimavarat kohdennetaan painopistealoille. Kehitetään perus- ja jatkotutkinto-opiskelun edellytyksiä niin, että tutkintoihin tarvittava aika lyhenee. Tulosohjausjärjestelmää kehitetään. Yliopistojen ja muiden tahojen yhteistyönä luodaan virtuaaliyliopisto.

Opintotukea kehitetään valmistumista paremmin tukevaksi ja tukiaikaa joustavoitetaan opintojen loppuunsaattamisen mahdollistamiseksi nykyistä paremmin. Opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmä yhtenäistetään perusteiltaan. Uudistus toteutetaan järjestelmien välisin määrärahasiirroin.

Suomalaisia tutkimusympäristöjä kehitetään edelleen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän julkista rahoitusta kehitetään siten, että korkealaatuista innovatiivista tutkimusta vahvistetaan tieteen- tai taiteenalasta riippumatta. Huippuyksikköpolitiikkaa jatketaan. Hallitus vahvistaa vapaan sivistystyön edellytyksiä.

Uskonnonvapauslainsäädäntö uudistetaan ottamaan huomioon tehty perusoikeusuudistus ja Suomen kansainväliset sitoumukset.

Kulttuuripolitiikka

Kulttuuri on entistä tärkeämpi kansallisen ja kansainvälisen kehityksen voimavara. Kulttuuripolitiikan asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistetaan. Tavoitteena on moni-ilmeinen kansallinen kulttuuri.

Yleinen kirjasto on kansallisen sivistys- ja kulttuuritarjonnan peruspilari, joka tukee koko väestön sivistyspyrkimyksiä. Kirjastopalveluja kehitetään osana kansalaisten tietoyhteiskunnan edistämistä. Tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan uuden viestintäteknologian vaatimuksia. Kansallisen kulttuurin digitointihanketta edistetään. Hallitus laatii muotoilupoliittisen ohjelman, jossa muotoilu nähdään kansallisen innovaatiojärjestelmän osana.

Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien asemaa ja tehtäviä valtion taidehallinnossa selvitetään. Luovan toiminnan edellytyksien kehittämiseksi laaditaan taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma. Kotimaisen elokuvan tukea kehitetään edelleen. Teatterilain ulkopuolisten teatterien toimintaedellytyksiä parannetaan.

Edistetään taiteen, liikunnan ja nuorisotyön kansalaistoimintaa ja selkiinnytetään kansalaistoiminnan julkisen tuen periaatteet suhteessa liiketoimintaan.

Nuorisotyön toimintakykyä kehitetään. Erityishuomio kiinnitetään nuorisotyöttömyyden torjuntaan, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä koululaisten iltapäivätoiminnan laajentamiseen ja sisällölliseen kehittämiseen. Nuorten työpajojen kehittämistä jatketaan. Tuetaan etenkin terveyttä edistävää sekä lasten ja nuorten kasvua tukevaa liikuntaa.

Veikkausvoittovarat kohdennetaan edelleen tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudeksi arpajaislaiksi rahapelitoimikunnan esityksen pohjalta.

8. Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työelämä

Yleistä

Hallituksen sosiaalipolitiikan lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. Tavoitteena on kehittyvä yhteiskunta, joka takaa kaikille mahdollisuuden oman elämänsä hallintaan ja aktiiviseen osallistumiseen. Hallituksen keskeisenä painopistealueena on edistää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään vakavia köyhyysongelmia, syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa.

Hallitus korostaa työn ensisijaisuutta. Sosiaaliturvaetuuksien, verotuksen ja palvelumaksujen uudistamista jatketaan siten, että työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa. Sosiaalivakuutuksen maksujen ja -etuuksien yhteyttä parannetaan.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivinen sosiaalipolitiikka

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisellä haetaan erityisesti ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten, ylivelkaantuneiden ja heidän perheidensä kasautuviin elämänhallinta- ja toimeentulo-ongelmiin. Tuloverotuksen, sosiaalisten tulonsiirtojen, maksujen ja palvelujen on muodostettava toimiva ja kannustava kokonaisuus.

Hallitus selvittää sosiaaliturvan uudistamista, erityisesti ensisijaisen ja viimesijaisen sosiaaliturvan tasojen yhteensovittamista. Tavoitteena on tehostaa varsinaista sosiaalityötä syrjäytyneiden aseman parantamiseksi sekä turvata niiden asema, jotka eivät itse kykene vastaamaan omasta toimeentulostaan.

Hallitus edistää hallinnonalojen välistä yhteistyötä huono-osaisempien väestöryhmien toimeentuloon, työhön, koulutukseen, asumiseen, yhdyskuntarakenteeseen, elinympäristöön ja palvelutarpeisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Puolison tuloihin liittyvää työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään 15 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Väestön terveys ja sen edistäminen otetaan yhdeksi julkista ja yleistä päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavaksi sekä siihen vaikuttavaksi tekijäksi. Julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava kaikkien saatavilla ja ne tulee kustantaa pääosin verovaroin. Niitä täydentävät yksityiset palvelut, kolmas sektori sekä omais- ja lähimmäistyö.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on luotava tehokkaat ja toimivat hoitoketjut, tarkoituksenmukainen hoidon porrastus ja hyödynnettävä tehokkaasti uutta teknologiaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään väestövastuuperiaatteella ja niiden saatavuus suomeksi ja ruotsiksi turvataan. Palvelu- ja hoitosuhteen jatkuvuus turvataan lisäämällä pysyviä työsuhteita. Terveydenhuoltolainsäädäntöä selkeyttämällä pyritään yhteensovittamaan erikoissairaanhoidosta, kansanterveystyöstä ja työterveyshuollosta toimiva kokonaisuus. Palveluohjausta on vahvistettava erityisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Osana palvelujärjestelmän arviointia tulee perusturvalautakunnan roolia vahvistaa ja sen toimintaa tehostaa. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan kokeilujen kautta.

Vanhustenhuollon palveluja kehitetään kiinnittäen huomiota erityisesti kotisairaanhoitoon, kotipalveluihin, kotona asumisen tukeen ja kuntoutusmahdollisuuksien parantamiseen sekä palveluiden laatuun. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen toteutumisen seuraamiseksi tulee luoda toimiva kriteeri- ja laatumittaristo, jossa asiakaslähtöisyys on yksi johtava periaate. Selvitetään tarpeet luoda kustannusten tasausjärjestelmä erityisryhmien ongelmiin.

Hallitus uudistaa maksupolitiikkaa siten, etteivät asiakasmaksut suosi laitospalveluita avopalveluiden kustannuksella. Selvitetään vaihtoehdot maksukattojärjestelmän käyttöönottamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmän puitteissa.

Toteutetaan vaiheittain koko väestön mahdollisuus saada yhteisistä varoista tuettua hammashuoltoa. Tämä toteutetaan kustannusneutraalisti. Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien sosiaaliturvaa ja sen rahoitusta selvitetään. Turvataan Raha-automaattiyhdistykseltä järjestöille tuleva rahoitus.

Kehitetään rintamaveteraanien etuuksia ja laajennetaan sotainvalidien etuja vapautuvien resurssien puitteissa.

Eläkepolitiikka

Työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttömyysturvajärjestelmissä toteutetaan muutoksia, jotka kannustavat työnantajia pitämään palveluksessaan ja ottamaan palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät ikääntyvien työntekijöiden työssä ja työmarkkinoilla pysymistä. Tavoitteena on lisätä työssä olevien osuutta työikäisestä väestöstä ja myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää 2-3 vuodella, lähemmäs normaalia vanhuuseläkeikää ja siten vähentää eläkemaksujen nousupainetta.

Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sovitaan toimista, joiden tavoitteena on edistää työpaikkojen henkilöstön osaamista, työssä jaksamista sekä hyvinvointia. Omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta kehitetään asiaa koskevien selvitysten valmistuttua. Tuetaan toimintaa, jonka tavoitteena on entistä varhaisempi työkyvyn menetyksen uhkan havaitseminen sekä kuntoutustoimenpiteiden varhainen käynnistäminen. Yhteistyötä työvoimahallinnon, terveydenhuollon ja eläkelaitosten välillä parannetaan tavoitteena ohjata kuntoutuksen tarpeessa olevat mahdollisimman varhain tehokkaiden kuntoutustoimenpiteiden piiriin.

Selvitetään työeläkelainsäädännön yksinkertaistamismahdollisuuksia, alle 23-vuotiaiden työeläkekarttumaa, vanhempain- ja hoitorahakauden laskemista eläkekarttumaan, indeksijärjestelmän kehittämistarpeita sekä keskimääräisen eliniän kasvuun varautumista.

Sosiaalivakuutuslainsäädännön kehittämistä jatketaan kiinteässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Täyttä kansaneläkettä korotetaan 50 mk/kk vuoden 2002 alusta normaalin indeksitarkistuksen lisäksi.

Eläkejärjestelmissä esiintyvät ongelmat kartoitetaan.

Perhepolitiikka

Hallitus edistää sellaisia olosuhteita ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jolla tuetaan vastuullista vanhemmuutta, turvallista kasvuympäristöä ja kasvua tasapainoiseen aikuisuuteen. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa kehitetään. Turvataan monipuoliset vaihtoehdot lasten hoidon järjestämisessä. Pyritään lisäämään päivähoidon joustavuutta siten, että se nykyistä paremmin vastaan varhaiskasvatuksen ja muuttuneiden työmarkkinoiden tarpeisiin.

Selvitetään toimintatapoja, joilla voidaan riittävän varhaisessa vaiheessa estää lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys. Monipuolistetaan perhekasvatusta ja muita lastenkasvua ja kehitystä edistäviä palveluja sekä lastensuojelun tukitoimia. Kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja käytöstä aiheutuvien haittojen hoitamiseen. Vahvistetaan lasten psykiatrista tutkimusta ja hoitoa. Selvitetään miten lasten ja nuorten etuudet tulisi yhteensovittaa.

Selvitetään mahdollisuuksia luoda järjestelmä, joka takaa isälle oikeuden omaan kuukauden kestävään vanhempainlomaan.

Selvitetään mahdollisuus pitää äitiys- ja vanhempainloma myös osa-aikaisena.

Vammaiset

Vammaisten henkilöiden täyttä integroitumista yhteiskuntaan edistetään parantamalla heidän työ- ja toimintakykyään. Vammaisten

työnsaantia parannetaan, ja yrittäjiksi aikovien vammaisten mahdollisuuksia parannetaan yleisen yritystukijärjestelmän kautta. Ennaltaehkäisevää toimintatapaa ja omatoimista selviytymistä painotetaan. Esteettömyyden toteuttamista joukkoliikenteessä, korjausrakentamisessa sekä uuden informaatioteknologian hyödyntämisessä edistetään informaatio-ohjauksella ja tarvittaessa lainsäädännön tarkistuksilla.

Vammaispolitiikan voimavaroja kohdennetaan Vammaistyöryhmä 96:n ehdotusten suuntaisesti siten, että verotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi.

Pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia koskevat säädökset kootaan erillislainsäädäntöön.

Työelämän kehittäminen

Henkilöstön korkea osaaminen, työssä jaksaminen ja toimivat työmarkkinasuhteet ovat tärkeitä kansallisia menestystekijöitä. Hallitus kunnioittaa työelämän perusoikeuksia, kehittää työelämää vakiintunutta kolmikantaperiaatetta noudattaen ja pitää toiminnassaan lähtökohtana hyvää yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työlainsäädäntöä kehitetään siten, että työntekijöiden turvallisuus ja yritysten toiminnassaan tarvitsema joustavuus muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Työsopimuslakia uudistetaan työsopimuslakikomitean työn valmistuttua. Työehtojen vähimmäisturvajärjestelmä taataan. Vuosilomalain uudistamistarpeet selvitetään. Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa työelämän tietosuojalainsäädäntö. Lisätään henkilöstörahastojärjestelmän joustavuutta ja käyttökelpoisuutta.

Työelämän kehittämis- ja tuottavuusohjelmia jatketaan ja kehitetään edelleen sekä lisätään niiden resursseja. Työvoima ja elinkeinokeskusten osuutta ohjelmien toimeenpanossa ja hyödyntämisessä vahvistetaan. Työelämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointia ja verkostoitumista tehostetaan.

Hallitus valmistelee yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa kokonaisvaltaisen, käytännön toimiin keskittyvän työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi varataan riittävät taloudelliset resurssit. Hallitus edistää henkilöstötilinpäätösten käyttöönottoa vapaaehtoisuuden pohjalta.

Työterveyshuoltoa uudistetaan tavoitteena sen laadullinen ja ammatillinen kehittäminen, työssä käyvän väestön työssä selviytyminen ja korvausjärjestelmän kannustavuuden parantaminen. Kunnallisten terveyskeskusten toimintaa kehitetään siten, että pienten työpaikkojen työterveyshuolto pystytään turvaamaan.

Selvitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa työturvallisuuslainsäädännön uudistamistarve ottaen erityisesti huomioon EU-normisto ja työelämässä tapahtuneet muutokset. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöä uudistetaan kolmikantaisesti vireillä olevan selvitystyön valmistuttua.

Hallitus edistää työaikapolitiikassa työaikasuojelua, työllisyyttä ja monipuolisia työaikajärjestelyjä. Hallitus edistää työyhteisöjen yhteistyötä työn organisointiin liittyvissä kysymyksissä.

Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikassa hallitus edistää pysyvien palvelussuhteiden syntymistä.

Hallitus edistää työelämän tasa-arvoa ja hyvien tasa-arvokäytäntöjen toteuttamista työyhteisöissä. Edistetään vanhempainloman jakamista vapaaehtoiselta pohjalta nykyistä tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken.

Suomi osallistuu Euroopan unionin työ- ja sosiaalinormiston kehittämiseen ja sen kansalliseen soveltamiseen pitäen lähtökohtana paranevaa suojelun tasoa koko yhteisön piirissä ja Suomessa.

Osaamista parantavat ja syrjäytymistä ehkäisevät työvoimapoliittiset toimenpiteet

Hallituskauden aikana parannetaan edellytyksiä ihmisten jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle ja oppimiselle. Tavoitteena on, että ammatillinen liikkuvuus paranee ja työntekijöiden työllistyvyys säilyy hyvänä koko työiän.

Hallituskauden aikana jatketaan työvoimapolitiikan vaikuttavuuden arviointia.

Työvoiman laatu- ja saatavuusongelmien torjumiseksi lisätään yhteistyötä yritysten kanssa. Tähän liittyvää koulutusta kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeisiin ja parantamaan työntekijän yleisiä työllistymisen edellytyksiä.

Rakenteeltaan ongelmallisen työttömyyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämi seksi turvataan aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtunut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä kohdennetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin.

Työnvälitystä tehostetaan.

Työttömien työnhakijoiden palvelutarvetta arvioidaan säännöllisillä määräaikaishaastatteluilla

Työviranomaisten, Kelan, työeläkelaitosten ja kuntien yhteistyötä kehitetään. Selkiinnytetään viran omaisten työnjakoa henkilön työhön ohjaamisessa sekä sitä tukevissa kuntoutus-, koulutus- ja muissa toimenpiteissä.

Työttömille tarjotaan viimeistään12 kuukauden ja nuorelle työttömälle 6 kuukauden jälkeen työ- tai työharjoittelupaikka taikka muu työhönmenoa tukeva toimenpide.

9. Aluekehittäminen ja kuntapolitiikka

Aluepolitiikka

Tasapainoisen alueellisen kehittämisen lähtökohta on aluetalouksien vahvistaminen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa. Erityisesti huomiota kiinnitetään alueellisesti tasapainoiseen väestörakenteeseen ja osaamisen vahvistamiseen alueilla. Peruspalvelujen riittävä saatavuus ja taso turvataan maan kaikissa osissa. Hallituksen säädösvalmistelussa tulee arvioida aluepoliittiset vaikutukset.

Alueiden omaehtoista kehitystä edistetään niiden vahvuuksiin tukeutuen. Osaamista ja uutta teknologiaa hyödynnetään tuotannon jalostusasteen ja palvelujen laadun parantamiseksi. Tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia käytetään tehokkaasti alueellisten erojen kaventamiseksi. Elinvoimaisten maakunta- ja seudullisten keskusten kilpailukykyä vahvistetaan.

Suomeen jo syntynyttä monipuolista tiedon ja osaamisen yhteistyöverkostoa vahvistetaan luomalla kattava innovaatioverkosto. Erityisesti painotetaan teknologia- ja osaamiskeskusten sekä Tekesin toimintaa koko maan kehitysedellytyksiä tukien.

Hallitus osoittaa EU -ohjelmien toteuttamiseksi riittävät kansalliset vastinrahat. EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallintoa yksinkertaistetaan. Valtion aluehallinnon, ja maakunnan liittojen yhteistyötä lisätään. Alue- ja E,,, , U-, politiikan voimavarat kohdennetaan verkostoitumista hyödyntäen entistä vaikuttavampiin hankkeisiin.

Hallitus jatkaa Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä sekä rakenteellisten ongelmien ra tkaisemista tehtyjen periaatepäätösten ja strategioiden pohjalta. Lähialueyhteistyötä tehostetaan.

Etäteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään työn ja palvelujen tarjoamiseksi. Pyritään poistamaan etätyön esteitä ja edistetään aktiivisesti sen mahdollisuuksia.

Rakenne- ja kaupunkipoliittisia määrärahoja kootaan valtion talousarviossa yhteen sekä helpotetaan niiden joustavaa käyttöä. Kaupunkipolitiikkaa eriytetään eri kokoisten kaupunkien ja eri tyyppisten kaupunkiseutujen tarpeisiin. Kaupunkien välistä verkottumista tuetaan.

Pääkaupunkiseudun tasapainoisia kehitysedellytyksiä sekä kansainvälistä vetovoimaa ja toimintakykyä vahvistetaan. Pääkaupunkiseudun kuntien ja ministeriöiden välille luodaan pysyvä yhteistyö- ja neuvottelumenettely.

Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi vahvistetaan ympäristöosaamista ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista maatalous mukaan lukien. Alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollistetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kotimaisten energialähteiden käyttöä edistetään.

Hallitus kehittää hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa. Aluehallinnon edellytykset vastaanottaa uusia tehtäviä ja päätösvaltaa turvataan.

Hallitus edistää Ahvenanmaan maakunnan ja yhteiskunnallisen itsehallinnon kehittämistä kansainvälisenä itsehallinnon esikuvana yhteistyössä maakunnan edustajien kanssa. Ahvenanmaan itsehallintolaki muodostaa vakaan pohjan Ahvenanmaan suotuisalle kehitykselle jatkossakin maakunnan toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja niillä aloilla, jotka kuuluvat manner-Suomen ja/tai EU-toimivaltaan

Kuntapolitiikka

Kunnallisten peruspalveluiden laatu ja saatavuus turvataan. Kuntien peruspalveluiden arviointijärjestelmää kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Otetaan huomioon varsinkin erityispalveluja tarvitsevien ryhmien palvelutarpeet.

Kuntien valtionosuusjärjestelmää tarkistetaan vuoteen 2002 mennessä lisäten järjestelmän kannustavuutta ja kuntien erilaisen palvelutarpeen ja -rakenteen sekä kustannusrakenteen huomioonottamista. Valtionosuusjärjestelmää tarkistettaessa tulee mahdollistaa myös palvelurakenteen ja tuotantotapojen vaihtoehtoja sekä ottaa huomioon porrastustekijöitä kuten haja-asutus-, saaristo- ja kieliolosuhteet. Lisätään kuntien mahdollisuuksia ottaa käyttöön erilaisia palvelujen tuottamismalleja sekä palveluseteli- ja -sitoumusjärjestelmiä. Parannetaan hinnoittelun ja rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Kuntien ja valtion välillä sovitaan vaalikauden kattavasta yhteistyöasiakirjasta. Valtion ja kuntien toimenpitein tuetaan kuntatalouden tasapainoa ns. peruspalvelutyöryhmän linjausten mukaisesti.

Arvioidaan kuntien tehtävien, velvoitteiden ja rahoituksen tasapainoa. Tulopohjan kehittämistä jatketaan tavoitteena lisätä vakautta, ennustettavuutta ja kuntien omaa päätöksentekomahdollisuutta.

Selvitetään kuntien arvonlisäveropalautusjärjestelmää.

Palo- ja pelastustoimen siirtäminen valtion hoidettavaksi selvitetään. Toimeentulotuen normitettavissa olevan osan siirtoa Kelalle selvitetään osana hallituksen selvitystyötä omatoimisuuden ja kannustavuuden edistämiseksi.

Seutukuntayhteistyön lisäämistä tuetaan muuttuvien palvelutarpeiden tyydyttämiseksi, menestyksellisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseksi sekä maankäytön suunnittelun ja ympäristönhuollon toteuttamiseksi. Vapaaehtoisen seutukuntayhteistyön laajenemisen ja syvenemisen edellyttämät lainsäädäntö- ja rahoitusjärjestelmämuutokset selvitetään ottaen huomioon kieliolosuhteet.

Vahvistetaan kuntien mahdollisuuksia järjestää oma ja kuntayhtymien hallinto ja eri toimialojen yhteistyö tarkoituksenmukaiseksi.

Hallitus edistää aktiivisesti kuntarakenteen kehittämistä nykyisen kuntajakolain mukaisesti.

Kansalaisten osallisuutta lisäämällä ja syrjäytymistä ehkäisemällä vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa. Kuntien, järjestöjen ja yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuuksia edistetään.

Kunnallistalouden ja -hallinnon seuranta- ja neuvottelujärjestelmää kehitetään. Hallituksen ja Suomen Kuntaliiton edustajista koostuva neuvotteluryhmä työskentelee koko hallituskauden ajan ja seuraa yhteistyöasiakirjassa sovittujen periaatteiden toteutumista.

10. Ympäristö ja asuminen

Ympäristö

Kansainvälinen yhteistyö

Torjutaan globaalisia ympäristöuhkia kansainvälisellä yhteistyöllä mm. YK:n Rion julistuksen ja Kioton sopimuksen mukaisesti. Vaikutetaan EU:ssa ympäristöpolitiikan integroimiseksi eri sektoreille. Pohjoisessa ulottuvuudessa korostetaan ympäristönsuojelua. Kehitysyhteistyössä painotetaan ympäristöhankkeita ja kehitysmaiden kykyä sitoutua kansainvälisiin ympäristösopimuksiin.

Itämeri ja vesien suojelu

Laaditaan ohjelma, jolla pyritään palauttamaan Itämeren ekologinen tasapaino ja vähentämään Itämeren sekä erityisesti Suomenlahdenja sisävesien rehevöitymistä sekä ympäristömyrkkyjen kerääntymistä ravintoketjuihin. Lähtökohtana ovat kansallisen vesiensuojeluohjelman ja Itämeren kestävän kehityksen ohjelman toimeenpano. Typpilaskeuman vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Itämeren suojeluohjelma toteutetaan ympäristöministeriön koordinoimana yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

Toteutetaan Itämeren suojelukomission suositusten mukainen maksujärjestelmä, jossa ei peritä erityismaksua pilssi- ja jätevesien vastaanotosta. Suomeen ja Suomesta liikennöiviltä aluksilta edellytetään kansallisesti jo voimaansaatettua ja kansainvälisesti hyväksytyt vähimmäisturvallisuusvaatimukset.

Lähialueyhteistyötä tehostetaan tavoitteena Itämeren suojelun parantaminen ja Suomeen tulevien saasteiden vähentäminen sekä ydinturvallisuuden, luonnonsuojelun ja kestävän metsätalouden edistäminen Luoteis-Venäjällä.

Tuetaan kuntia laatimaan paikallisen tason toimintaohjelma merellisen ympäristön parantamiseksi. Kalankasvatuksen ympäristöhaittoja vähennetään ohjaamalla entistä tehokkaammin laitosten sijoittumista ja soveltamalla uusiin laitoksiin parasta käyttökelpoista vesiensuojelutekniikkaa.

Ilmastopolitiikka

Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomelle asetettujen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Sektorikohtaiset valmistelut kootaan toimenpideohjelmaksi. Yhteistoimeenpanohankkeet sisällytetään osaksi lähialue- ja kehitysyhteistyötä. Lisätään biomassan osuutta energiatuotannossa.

Ympäristöverot

Taloudellisen ohjauksen, ympäristöverojen ja -maksujen käyttöä lisätään kotimaisin toimin sekä kansainvälisellä yhteistyöllä, kansainvälinen kilpailukyky huomioon ottaen. Hallitus toimii aktiivisesti EU:ssa minimiverodirektiivin aikaansaamiseksi. Hallitus selvittää ympäristöverojen tasoa, kohdistamista ja vaikutuksia.

Jäteverolain vaikutuksia seurataan ja sen mahdolliset puutteet korjataan.

Ympäristönsuojelu

Hallitus antaa kiireellisesti ympäristönsuojelun- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi esityksen, jolla pannaan täytäntöön ympäristön yhtenäislupajärjestelmä.

Ympäristöosaamisen vahvistamiseksi lisätään ympäristöklusteritutkimusta. Panostetaan ympäristö- ja energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen sekä vientiin. Työllisyysmäärärahojen käyttöä ympäristönsuojeluun jatketaan.

Huomiota kiinnitetään luonnonvarojen käytön tehokkuuteen tuotannossa ja kulutuksessa sekä ympäristönäkökohtiin julkisia hankintoja tehtäessä.

Turkistarhojen ympäristönsuojelua parannetaan ohjaamalla entistä tehokkaammin niiden sijoittumista ja soveltamalla uusiin tarhoihin parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. Liikenteestä tulevien päästöjen vähentämiseksi lisätään joukkoliikenteen suhteellista osuutta henkilöliikenteessä ja rautateiden osuutta tavaraliikenteessä. Selvitetään melunormien saattaminen pohjoismaiselle tasolle.

Luonnonsuojelu

Luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toimeenpanoa jatketaan vuoden 1996 rahoitusohjelmien mukaisesti. Luonnonsuojelun tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella ryhdytään toimenpiteisiin suojeluverkon ja uhanalaisten lajien suojelun puutteiden poistamiseksi luonnonsuojelulain mukaisesti. Kansallisen metsäohjelman mukaisesti selvitetään suojelutarpeet vanhojen metsien suojelusta Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa.

Laaditaan työllisyyttä tukeva ohjelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi sekä huolehditaan perustettujen luonnonsuojelualueitten hoidosta. Luonnonlohikantojen säilyttämiseksi turvataan lohen kutu. Hallitus tehostaa edelleen saimaannorpan suojelua.

Laatiessaan maatalouden ympäristöohjelmaa hallitus kiinnittää huomiota erityisesti ympäristön kuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin, luonnon monimuotoisuuteen, maiseman suojelua ylläpitäviin toimiin sekä eläinten hyvään kohteluun.

Maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien oikeusturvasta huolehditaan.

Asuminen, rakentaminen jayhdyskunnat

Kestävällä asuntopolitiikalla edistetään toimivia ja hintavakaita asunto- ja rakennusmarkkinoita. Uusien asuntojen kokonaistuotannon tulee pitkällä aikavälillä vastata tarvetta.

Arava- ja korkotukilainoitusta lisätään nykyisestä. Laaditaan asuntopoliittinen strategia vuoden 2000 talousarvioneuvotteluihin mennessä sisältäen erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasumisen tarpeet, tukiehtojen toimivuuden pitkällä aikavälillä ja elinkaariajattelun. Valtion tukema ja rahoittama uustuotanto suunnataan erityisesti pääkaupunkiseudulle, muihin kasvukeskuksiin sekä muille tarvealueille ja opiskelija-asuntoihin. Valtion asuntorahaston rahoituksessa turvataan tavoitteeksi asetettava valtion tukeman ja rahoittaman asuntorakentamisen taso.

Laaditaan yhteistoimintasopimus valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken valtion tukemien ja rahoittamien investointien aikataulusta ja sisällöstä (mm. liikenne, asuminen, maapoliittiset ratkaisut). Vastaavaa menettelyä voidaan kehittää myös muilla kasvukeskusalueilla. Toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi tehostetaan ja kiinnitetään erityistä huomiota sosiaalisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn.

Kehitetään yleishyödyllisyyssäädöksiä kattavammiksi ja toimivammiksi koskemaan mm. kuntia ja niiden vuokrataloyhtiöitä sekä otetaan aravalainsäädäntöön pysyvä vuokra-asuntokäyttövelvoite uusiin myönnettäviin lainoihin. Kehitetään vuokra-asuntojen välitystoiminnan pelisääntöjä ja säädöksiä.

Väestön ikääntyminen, liikuntaesteettömyys ja erityisryhmien tarpeet otetaan huomioon suunnittelussa, rakentamisessa ja palveluiden järjestämisessä. Lähiöiden uudistamista jatketaan asukasrakenteeltaan ja asumismuodoltaan monipuolisten asuinalueiden turvaamiseksi.

Asumistukea kehitetään ottamaan huomioon nykyistä joustavammin elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset ja todelliset asumismenot. Asumistukijärjestelmien ja toimeentulotuen yhteensovitusta jatketaan parantamalla erityisesti lapsiperheiden asemaa.

Kiinnitysluottolainsäädäntöä uudistettaessa mahdollistetaan pitkäaikaisen asuntorahoituksen kehittäminen kiinnitysvakuuksiin perustuvilla joukkovelkakirjalainoilla. Varmistetaan omistusasuntolainojen valtiontakausjärjestelmän jatkuvuus. Luodaan valtion ja kuntien yhteinen takausjärjestelmä vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon rahoitukseen. Järjestelmään liittyisi asuntorahaston laatu- ja kustannusohjaus sekä takausmaksu. Selvitetään kuntien takausvastuun sisällyttämistä vuokra-aravalainoitukseen.

Asumisoikeusasumista laajennetaan arava- ja korkotukilainoituksella sekä säätämällä laki vapaarahoitteisesta asumisoikeusasuntojärjestelmästä. Vuokra-asuntojen korkotukijärjestelmää kehitetään asuntopoliittisesti tehokkaammaksi.

Maankäytön suunnittelussa pyritään kasvukeskuksissa lisäämään ihmisläheistä tiivistä pientaloasumista ja kerrostaloasumisessa suositaan rakennuskooltaan pienimuotoisia kaupunkimaisia aluekokonaisuuksia. Kuntien kaavoitusta vahvistetaan kehittämällä aluearkkitehtitoimintaa. Edistetään rakentamisen laadun parantamista ja puurakentamista. Laaditaan kansallinen toimintaohjelma rakennusperinnön suojelemiseksi.

Hallitusohjelmaan liittyvä pöytäkirjamerkintä

EU-asioiden valmistelun ja yhteensovittamisen tehostamiseksi EU-sihteeristö siirretään valtioneuvoston kansliaan. Ulkoasiainministeriössä hoidettavien EU-asioiden valmistelua varten turvataan riittävät voimavarat. Hallitus selvittää siirron edellyttämät hallinnolliset järjestelyt sen toteuttamiseksi vuonna 2000.